Herbert Clark Hoover
(
10. elokuuta
1874
?
20. lokakuuta
1964
) oli yhdysvaltalainen
poliitikko
, joka edusti
Yhdysvaltain republikaanista puoluetta
. Hoover oli
Yhdysvaltain
31.
presidentti
(
1929
?
1933
).
[1]
Hanen presidenttikaudelleen ajoittui
1930-luvun lama
.
Hoover oli kotoisin
Iowasta
ja ensimmainen Mississippin lansipuolella syntynyt presidentti. Hanen isansa Jesse Hoover oli seppa ja maanviljelystuotteiden kauppias, taustaltaan saksalais-sveitsilainen, ja aitinsa Hulda Randall Minthorn englantilais-irlantilainen. Molemmat vanhemmat olivat
kveekareita
.
Hoover valmistui
Stanfordin yliopistosta
vuonna 1895 geologiksi. Han tyoskenteli aluksi brittilaisen Bewick, Moreing & Co. kultakaivoksilla lansi-Australiassa. Han meni naimisiin yliopistossa tapaamansa Lou Henryn kanssa 1899 ja sai siirron Kiinaan yhtion tehtavissa. Hooverit jaivat loukkuun piiritettyyn
Tianjiniin
boksarikapinan
aikana.
Hoover paasi myohemmin yhtion osakkaaksi, han valitti kiinalaista tyovoimaa Etela-Afrikan kaivoksiin ja perusti Zinc Corporationin kaivamaan
sinkkia
Broken Hillista
. Vuonna 1908 han ryhtyi itsenaiseksi konsultiksi ja rikastui
Burman
kaivostoiminnalla.
Hoover tunnettiin humanistina, joka
ensimmaisen maailmansodan
aikana ja jalkeen tuki merkittavasti
Euroopan
elintarvikehuoltoa ja avusti
Neuvosto-Venajaa
sisallissodan
jalkeen. Viela 1928 Hoover julisti koyhyyden lopettamisen olevan lahempana kuin koskaan.
[1]
Hoover perusti
Hoover-instituutin
Stanfordin yliopiston yhteyteen vuonna 1919.
Politiikkaan Hoover lahti osallistumalla kotiosavaltiossaan Kaliforniassa republikaanien esivaaliin Yhdysvaltain presidentiksi. Jaatyaan ilman menestysta han tuki
Warren G. Hardingia
, joka palkitsi hanet voitettuaan kauppaministerin asemalla.
Kun
Calvin Coolidge
ilmoitti ettei pyrkisi toisella kaudelle, Hooverista tuli republikaanien paaehdokas. Hanen vastaehdokkaana oli demokraattien
Alfred E. Smith
.
Hooverin maine hiipui vuonna 1929 alkaneeseen
suureen lamaan
, jonka seurausten lievittamiseen han ei talouspoliittisen linjansa vuoksi aluksi lahtenyt. Hoover vetosi sailyttamaan tyopaikat ja kannusti vapaaehtoisten avustusjarjestojen toimintaa. Kodittomat alkoivat kutsua slummejaan ”Hoovervilleiksi”.
[1]
Tyottomyys nousi 25 prosenttiin vuonna 1933, eika maassa ollut minkaanlaista sosiaaliturvaa. Konkurssiin menneiden pankkien tallettajat menettivat kaikki saastonsa.
Tyottomyyden vuoksi vuodesta 1929 lahtien puoli miljoonaa meksikolaista siirtolaista pakotettiin palaamaan kotimaahansa.
Kun talous ei nayttanyt kohenemisen merkkeja, Hoover poikkesi muun muassa valtiovarainministeri
Andrew Mellonin
linjasta, jonka mukaan valtio ei voinut tehda mitaan tilanteen helpottamiseksi. Vuonna 1930 han allekirjoitti
Smoot-Hawley Tariff Actin
, joka nosti merkittavasti tulleja oman maan teollisuuden suojelemiseksi, ja kannatti 1932 aloittaneen Reconstruction Finance Corporationin perustamista, johon sisaltyi julkisia rakennushankkeita. Laman alkuvuosina Hoover ei kannattanut valtion valiintuloa ja laajaa elvytysta julkisilla projekteilla, mutta Hoover lopulta taipui painostukseen. Paatoksen seurauksena alettiin rakentamaan merkittavaa
patoa
Coloradojokeen.
[1]
Tullien vuoksi maailmankauppa romahti muidenkin maiden nostaessa vastaavasti Yhdysvaltojen tuotteiden tulleja. Vuonna 1931 Hoover julisti vuoden tauon Yhdysvaltain sotalainojen takaisinmaksulle ja Saksan sotakorvauksissa Ranskalle. Veroleikkauksista ja lamasta johtunut valtion tulojen vahenemisen vuoksi Revenue Act of 1932 palautti verot lahes ennalleen ja asetti uusia veroja yrityksille ja kiinteistoille.
[2]
Vuonna 1932 Hoover maarasi kenraali
Douglas MacArthurin
haatamaan Washingtoniin kokoontuneen sotaveteraanibonuksiaan odottaneen ns. bonusarmeijan (
Bonus Army
). MacArthurin voimankaytto ylitti huomattavasti Hooverin hyvaksymat mittasuhteet, ja ennen humaanin ihmisystavan maineessa ollut presidentti menetti maineensa.
[1]
Vuoden 1932 presidentinvaaleissa Hoover syytti lamasta tapahtumia ulkomailla ja vaitti
Franklin Delano Rooseveltin
valinnan vain vaikeuttavan tilannetta. Kansa oli kuitenkin toista mielta, ja
New Deal
-politiikkaa kampanjoinut Roosevelt voitti 472:lla valitsijamiehella Hooverin 59:aa vastaan.
[1]
Presidenttikautensa jalkeen Hoover oli republikaanien konservatiivisimman siiven puolella ja tuomitsi Rooseveltin New Deal -politiikan seka vastusti ankarasti aktiivista politiikkaa
kansallissosialismia
,
fasismia
ja Japanin
imperialismia
vastaan. Han myos lahjoitti suuria summia rahaa Suomelle
talvisodan
aikana ja oli
Finnish Relief Fund
-avustusjarjeston perustaja.
Toiseen maailmansotaan
liittymista han vastusti
Pearl Harborin hyokkaykseen
saakka. Vannoutuneena
antikommunistina
Hoover kuitenkin vastusti myos
Korean
ja
Vietnamin sotiin
lahtemista.
Hooverille myonnettiin vuonna 1938
kunniatohtorin
arvonimi
Helsingin yliopistosta
. Kunniatohtorin arvomerkkina hanelle annettu miekka on esitteilla Hoover-instituutin tornin ala-aulassa.
Hoover kuoli 90-vuotiaana lokakuussa 1964. Hoover oli vuoteen 2012 asti kaikkien aikojen pisimpaan elakkeella ollut Yhdysvaltain presidentti: han eli viela 31 vuotta virkakautensa jalkeen. Vuonna 2012
Jimmy Carter
vei hanelta taman ennatyksen.
- Presidentti Herbert Hoover. Maailman elintarvediktaattori 1917-19. Suomen itsenaisyyden tunnustaminen
, Helsingin Sanomat, 14.03.1938, nro 71, s. 4, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- Presidentti Hoover Suomessa
, Kuva, 30.03.1938, nro 7, s. 6, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- Elonet: Finlandia-katsaus 79 "Herbert Hooverin vierailu Suomeen maaliskuussa 1946" - filmin alusta -> 2:12
|
|---|
| | Kansainvaliset
| |
|---|
| | Kansalliset
| |
|---|
| | Tieteilijat
| |
|---|
| | Henkilot
| |
|---|
| | Muut
| |
|---|
|