Boksarikapina
(
perint.
:
義和團運動
;
yksink.
:
?和???
;
pinyin
:
Yihetuan Yundong
) oli
Kiinassa
1800- ja 1900-lukujen vaihteessa puhjennut kiinalaisten kapina lansimaiden kasvanutta taloudellista ja poliittista vaikutusvaltaa vastaan.
Nimensa kapina sai liikkeesta
Oikeudenmukaisuuden ja harmonian nyrkki
(
perint.
:
義和團
;
yksink.
:
?和?
;
pinyin
:
Yihetuan
), joka oli
Shandongissa
perustettu salaseura. Lansimaalaiset kutsuivat sen jasenia nyrkkeilijoiksi, boksareiksi, koska seuran jasenet harjoittivat taistelulajeja ja voimistelua.
[1]
Boksarit uskoivat, etta he saattoivat saada yliluonnollisen lentokyvyn ja etta luodit ja miekat eivat vahingoittaisi heita. Lisaksi he vaittivat, etta taivaasta saapuisi miljoonia henkisotureita, jotka auttaisivat kiinalaisia karkottamaan lansimaalaiset.
Aluksi boksarit vastustivat lansimaita myotaillytta keisari
Guangxua
ja hallitsevaa
Qing-dynastiaa
. Taman vuoksi Kiinan keskushallinto koetti ensin tukahduttaa boksariliikkeen. Guangxu yritti uudistaa ja kehittaa keskushallintoa, mutta
sadan paivan reformi
(11. kesakuuta ? 21. syyskuuta 1898) epaonnistui, kun hanen tatinsa
leskikeisarinna Cixi
esti uudistukset asettamalla Guangxun kotiarestiin ja anastamalla vallan. Cixi vastusti lansimaalaisten vaikutusvallan kasvua, minka vuoksi keskushallinnosta tuli boksareille myonteinen, ja vastaavasti boksarit tukivat Qing-dynastian uutta politiikkaa.
Keisarillisen armeijan tukemat boksarit hyokkasivat kesakuussa 1900
Pekingissa
ja
Tianjinissa
lansimaalaisten kimppuun. Lansivaltojen lahetystot sijaitsivat Pekingissa samassa kaupunginosassa, ja alueella asui muitakin lansimaalaisia. Lansimaalaiset muodostivat alueesta linnoituksen, johon kaupungin lansimaalaiset vetaytyivat. Saksan lahetysto sijaitsi toisella puolella kaupunkia, ja sen boksarit saivat vallattua. Boksarit murhasivat 20. kesakuuta Saksan lahettilaan
Clemens von Kettelerin
, ja lansimaat vaativat tapahtumista hyvitysta. Keisarinna Cixi julisti 21. kesakuuta sodan kaikille lansimaille, mutta alueelliset kuvernoorit ja
Shanghain
eliitti kieltaytyivat tukemasta hanta. Monet talonpojat kuitenkin nousivat aseisiin ja tukivat boksareita.
Heinakuusta 1900 lahtien Kiinassa tapettiin 48 katolista lahetyssaarnaajaa ja 18 000 kiinalaista katolilaista. Lisaksi tapettiin 222 ortodoksista kiinalaista, 182 protestanttista lahetyssaarnaajaa ja 500 kiinalaista protestanttia.
Toukokuun lopulla Pekingiin lahetettiin kahdeksan maan muodostama sotilasosasto, jonka vahvuus oli 435 miesta. Nama joukot puolustivat piiritettya lahetystoaluetta yhdessa lahetystojen vaen kanssa. Puolustajilla oli kaytossa vain yksi tykki. Huonosti aseistautuneet boksarit eivat onnistuneet valtaamaan lansimaalaisten improvisoitua linnoitusta, vaikka lansimaalaiset karsivat suuria tappioita. Boksarit piirittivat lansimaalaisia 55 paivaa 20. kesakuuta ? 14. elokuuta.
Lansimaat lahettivat Pekingiin 2 000 sotilaan osaston 10. kesakuuta 1900, mutta kapinalliset katkaisivat osaston tien, ja se joutui kaantymaan takaisin 200 haavoittuneen kanssa. Retkikunta valtasi kiinalaisen asevaraston, johon se asettui puolustukseen. Boksarit ja keisarilliset joukot piirittivat ja yrittivat vallata asevaraston, mutta puolustus kesti. Lopulta 25. kesakuuta piirityksen lopetti 1 800 sotilaan kansainvalinen osasto, joka vapautti piiritetyt.
Liittokunnan joukot valtaavat
Tianjinin
etelaisen portin.
Lansimaat ja Japani muodostivat
kahdeksan valtion liittokunnan
lyodakseen boksarikapinan. Muodostettuun rankaisuretkikuntaan kuului yhteensa 55 000 miesta (20 840 japanilaista, 13 150 venalaista, 12 020 brittia, 3 520 ranskalaista, 3 420 yhdysvaltalaista, 900 saksalaista seka italialaisia ja itavaltaunkarilaisia). Retkikunta valtasi Tianjinin 14. heinakuuta, jonka jalkeen 20 000 miehen osasto lahetettiin 120 kilometrin matkalle kohti Pekingia. Matkalla oli vastassa 70 000 keisarillisen armeijan sotilasta ja 50 000?100 000 boksaria. Vastarinta oli kuitenkin vahaista, ja etenemista haittasi enemmankin kuuma ja kostea saa. Retkikunta saapui Pekingiin 14. elokuuta ja vapautti piiritetyn lahetystoalueen seka valtasi kaupungin.
Lansimaalaiset ja Japani rankaisivat ja teloittivat loytamiaan boksareita kapinan jalkeen.
Boksarikapinan kukistamiseen osallistuneiden valtioiden sotilaita lippuineen (japanilainen painotyo vuodelta 1900).
Qing-dynastia pysyi vallassa kapinan kukistumisesta huolimatta. Kiinan keskushallinto allekirjoitti 7. syyskuuta 1901
boksaripoytakirjana
tunnetun rauhansopimuksen liittokunnan kanssa.
[2]
Sopimuksen mukaisesti kapinaan osallistuneet viranomaiset tuli teloittaa, joukossa kymmenen korkea-arvoista virkamiesta. Kiina maarattiin maksamaan 450 miljoonan hopea
taelin
korvaukset. Summa piti maksaa 39 vuoden kulussa, ja siihen lisattiin neljan prosentin vuotuinen korko.
Lansimaat oppivat boksarikapinasta, etta paras tapa hallita Kiinaa oli paikallisen hallitsijasuvun kautta. Cixin annettiin jaada valtaan, silla han sitoutui kukistamaan lansimaalaisia vastustavat liikkeet. Venaja miehitti kapinan yhteydessa
Mant?urian
, mutta muut maat eivat tunnustaneet Venajan valtaa alueella. Venaja piti alueen hallussaan, kunnes vuonna 1905 havisi
Venajan?Japanin sodan
. Boksarikapinan seurauksena Qing-dynastia, Kiinan keskushallinto ja maan armeija heikentyivat. Qing-dynastia kaatui vuonna 1911
Xinhai-vallankumouksessa
.
Nicholas Ray
ohjasi boksarikapinan tapahtumista vuonna 1963 elokuvan
55 paivaa Pekingissa
, joka kertoo Pekingin lahetystoalueen piirityksesta.
- ↑
Boxer Rebellion
Encyclopedia Britannca. Viitattu 8.7.2015.
- ↑
Laati, Iisakki:
Mita Missa Milloin 1951
, s. 72. Helsinki: Kustannusosakeyhtio Otava, 1950.
Kaannos suomeksi
Tama artikkeli tai sen osa on kaannetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperainen artikkeli:
en:Boxer Rebellion