Gottfried Heinrich Pappenheim ( 29. toukokuuta 1594 Treuchtlingen , Baijeri ? 17. marraskuuta 1632 Leipzig ^[1] ) oli saksalainen sotapaallikko, ratsuvaen kenraali ja Pappenheimin kreivi. ^[1] Han sai sotamarsalkan arvon 1630. ^[2] Hanet tunnetaan kolmikymmenvuotisesta sodasta keisarin sotapaallikkona. ^[1]

Pappenheim kunnostautui Valkeavuoren taistelussa katolisen liigan armeijassa ja sai mainetta kyrassieerirykmentin komentajana. Han taisteli myos Lombardiassa ja kukisti vuonna 1626 Itavallassa talonpoikien kapinan . Sitten han oli Pohjois-Saksassa Wallensteinin ja sen jalkeen Tillyn alipaallikko. Han osallistui Magdeburgin valloitukseen 1631 ja Breitenfeldissa han vaikutti osaltaan Tillyn tappioon. ^[1]

Pappenheim kaatui Lutzenin taistelussa 1632. ^[1] Hanen taskustaan loytyi Wallensteinin kirje, jossa hanen kaskettiin lahtea taistelukentalle, missa hanet sitten ammuttiin. ^[3]

Pappenheimiin viittaava sanonta "tuntea pappenheimilaisensa" tarkoittaa omiensa tuntemista ja on peraisin Friedrich Schillerin naytelmasta Wallensteinin kuolema . ^[1]

Lahteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Aiheesta muualla [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Gottfried Heinrich Pappenheim Wikimedia Commonsissa

Auktoriteettitunnisteet Kansainvaliset FAST ISNI VIAF Kansalliset Espanja Ranska BnF data Saksa Yhdysvallat Alankomaat Puola Vatikaani Henkilot Deutsche Biographie Muut SNAC IdRef