| Osa artikkelisarjaa
|
| Suomen politiikka
|
|---|
 |
|
|
|
|
|
|
Tuomiovalta
Yleinen tuomioistuin
Hallintotuomioistuin
Erityistuomioistuin
Syyttajalaitos
|
Laillisuusvalvonta ja tarkastus
|
|
|
Talousarvion ulkopuoliset rahastot
Muut julkisoikeudelliset rahastot
Julkisoikeudelliset laitokset
Julkisoikeudelliset saatiot
|
|
|
Oikeus
Hallintolainsaadanto
Koulutus
|
|
|
|
|
|
|
|
Suomen hallinto
perustuu
Suomen
valtiomuotoon
tasavaltaan
. Se koostuu
valtion
ylimmista toimielimista, valtion hallintojarjestelmasta, kuntien
itsehallinnosta
, riippumattomasta tuomioistuinlaitoksesta, muusta itsehallinnosta ja valillisesta
valtionhallinnosta
.
[1]
Hallitusvaltaa kayttavat
valtionpaamies
eli
presidentti
ja
valtioneuvosto
, joka puolestaan on vastuuvelvollinen
eduskunnalle
. Aluehallintoa varten Suomi on puolestaan jaettu kuuteen
aluehallintovirastoon
ja
Ahvenanmaan
itsehallinnolliseen maakuntaan.
Tuomioistuimet
kayttavat itsenaisesti tuomiovaltaa.
Hallinnon
hoitajat jakautuvat tyo- tai virkasuhteessa oleviin nimitettyihin viranhaltijoihin seka vaaleilla valittuihin ja valtuutettuihin edustajiin.
Suomessa on lisaksi joitakin itsehallinnollisia toimijoita. Kirkkojen ja uskonnollisten yhteisoiden itsehallinto perustuu uskonnon vapauteen, ja yliopistojen itsehallinto koskee seka tutkimusta ja opetusta etta taloudellis-hallinnollisia asioita.
Eduskunnan istuntosali.
Suomen valtionpaamies on
presidentti
, joka valitaan kuudeksi vuodeksi kerrallaan suoralla kansanvaalilla. Presidentti vahvistaa lait, nimittaa korkeimmat virkamiehet ja johtaa ulkopolitiikkaa yhteistyossa
valtioneuvoston
kanssa. Presidentti on myos
puolustusvoimain ylipaallikko
.
[2]
Paaministerin johtama valtioneuvosto kayttaa yhdessa tasavallan presidentin kanssa hallitusvaltaa (toimeenpanovaltaa) eli huolehtii hallinnon toteuttamisesta. Valtioneuvostoon kuuluu myos noin tusina muita ministereita ja
oikeuskansleri
. Valtioneuvosto ja tasavallan presidentti muodostavat yhdessa hallituksen, mutta yleensa arkikielessa pelkkaa valtioneuvostoa kutsutaan
Suomen hallitukseksi
. Valtion budjetin laatiminen ja lakiehdotusten valmistelu tapahtuu myos osittain ministerien alaisissa ministerioissa.
[2]
Hallitus on vastuuvelvollinen
eduskunnalle
.
Perustuslain
mukaisesti korkeinta valtaa Suomessa kayttava, kansan
eduskuntavaaleissa
valitsema eduskunta saataa lait ja hyvaksyy valtion budjetin.
[2]
Suomen
aluehallintovirastojen
toimialueet.
Valtion aluehallintoa varten Suomi on jaettu kuuteen
aluehallintovirastoon
ja Ahvenanmaan itsehallinnolliseen maakuntaan. Aluehallintovirastoa johtaa ylijohtaja. Aluehallintovirastojen yleishallinnollinen ohjaus kuuluu valtiovarainministeriolle.
[3]
[4]
Lisaksi keskeisia aluehallinnollisia toimijoita ovat
elinkeino-, liikenne- ja ymparistokeskukset
(ELY-keskukset).
[5]
Kunnallista itsehallintoa alueellisella tasolla toteuttavat maakunnat. Suomen kunnat ovat jaettu on 19 maakuntaan, joista Ahvenanmaalla on erityisasema.
[6]
Maakunnan johtava suunnittelu- ja edunvalvontayksikko on maakunnan liitto. Ne ovat kunnallisen itsehallinnon periaatteiden mukaan toimivia lakisaateisia kuntayhtymia. Aluehallinnon uudistuksessa vahvistettiin niiden roolia aluekehittamisviranomaisena.
[7]
Liitot toimivat kansainvalisesti ja vastaavat suurelta osin EU:n rakennerahasto-ohjelmista ja niiden taytantoonpanosta.
[8]
Ennen vuotta 2010 oli kaytossa
laaninhallitus
. Laaninhallinnossa ei ollut vaaleilla valittuja edustajia vaan presidentti nimitti laaninhallituksen johtajan,
maaherran
. Uudistunut laanijako oli voimassa vuodesta 1997, jolloin tehtiin
laaniuudistus
vuoteen 2009 asti. Ennen uudistusta
laaneja
oli 11 tai 12 riippuen siita, laskettiinko Ahvenanmaa laaniksi vai erilliseksi maakunnaksi.
[9]
[10]
[11]
Valtion paikallishallintoa varten laanit oli jaettu edelleen 90
kihlakuntaan
. Kihlakuntajako oli kaytossa 1. joulukuuta 1996 ? 31. joulukuuta 2007. Paikallishallinnon kihlakuntajakoa ei kuitenkaan ole taysin lopetettu, silla kihlakuntia on kaytetty valtionhallinnon uudistuksia koskevien paatosten pohjana myohemminkin. Esimerkiksi Valtioneuvoston asetus
maistraattien
toimialueista (2016) nojaa yha kihlakuntajakoon.
[12]
Suomen maakuntien ja kuntien rajat vuonna 2015.
Itsehallinnollinen perusyksikko on
kunta
, joita oli vuonna 2017 yhteensa 311.
[13]
Kuntajaon tavoitteena on elinvoimainen, alueellisesti ehea ja yhdyskuntarakenteeltaan toimiva kuntarakenne, jossa kukin kunta kunta muodostuu tyossakayntialueesta tai muusta toiminnallisesta kokonaisuudesta, jolla on riittavat edellytykset vastata kunnan asukkaiden palveluista.
[14]
Kuntien hallinnon ja talouden ylin paattava elin on
kunnanvaltuusto
, joka valitaan joka neljas vuosi jarjestettavilla yleisilla, yhtalaisilla ja salaisilla
kuntavaaleilla
. Kunnanvaltuuston keskeisin tehtava on paattaa kunnan tuloista ja menoista. Valtuuston paatosten toimeenpanevana elimena kunnassa toimii
kunnanhallitus
[15]
, jonka jasenet valitaan suhteellisesti valtuustopaikkojen jakautumisen mukaan. Hallitus myos valmistelee asiat valtuustolle. Kaupunginjohtajat ja muut korkeimmat virkamiehet toimivat kunnanhallituksen esittelijoina. Erilaiset lautakunnat avustavat hallitusta toimissaan. Lautakuntien kokoonpano noudattelee kunnanhallituksen esimerkkia.
[16]
Kuntien lukumaara on pienentynyt kuntaliitosten myota varsinkin 2000-luvulla.
[13]
[17]
Tuomioistuimet
kayttavat itsenaisesti tuomiovaltaa. Ne ratkaisevat yksittaisessa tapauksessa, mika on lainmukaista.
[18]
Suomen tuomioistuinjarjestelma jakautuu
yleisiin tuomioistuimiin
,
hallintotuomioistuimiin
ja
erityistuomioistuimiin
. Yleisia tuomioistuimia ovat oikeusaste- eli instanssijarjestyksessa
karajaoikeudet
,
hovioikeudet
ja ylimpana
korkein oikeus
. Yleisissa tuomioistuimissa kasitellaan rikos- ja riita-asioita seka eraita hakemusasioita. Prosessilajeista niissa tulevat siis sovellettavaksi
siviili
- ja
rikosprosessi
.
[19]
Hallintotuomioistuimia ovat
hallinto-oikeudet
seka
korkein hallinto-oikeus
. Ne ovat yleisia tuomioistuimia
hallinto-oikeudellisissa
asioissa ja menettely niissa on hallintoprosessia.
[19]
Itsehallinnollisia organisaatioita Helsingissa: kirkko taustalla, sen edessa korkein oikeus ja vasemmalla yliopisto (kirjaston kupoli nakyy).
Kunnallisen itsehallinnon lisaksi itsehallinnon omaavia yhteisoja tai organisaatioita Suomessa ovat
Ahvenanmaan itsehallinto
, kirkkojen ja uskonnollisten yhteisojen itsehallinto seka
yliopistojen
itsehallinto.
[20]
Kirkkojen ja uskonnollisten yhteisoiden itsehallinto perustuu perustuslaissa maariteltyyn uskonnon vapauteen.
Evankelis-luterilaisella
ja
ortodoksisella kirkolla
on Suomessa julkisoikeudellinen erityisasema.
[20]
Yliopistojen itsehallinto koskee seka tutkimusta ja opetusta etta taloudellis-hallinnollisia asioita. Yliopistoilla on asema opettajiensa ja hallintoelintensa nimittamisessa.
[21]
Valilliseksi
julkishallinnoksi
kutsutaan niita organisaatioita, jotka eivat ole viranomaisia, mutta jotka hoitavat julkisia tehtavia tai kayttavat julkista valtaa. Tallaisia ovat esimerkiksi riistanhoitopiirit, metsanhoitoyhdistykset ja autojen katsastajat.
[22]
- Valtio ja kunnat
(julkisen hallinnon neuvontapalvelu)
Suomi.fi -Kansalaisneuvonta
. Valtiokonttori. Viitattu 3.4.2016.
- Pasi Saukkonen:
Valtionhallinto
(toim. Pasi Saukkonen, Tuomas Leikkonen ja Kari Paakkunainen)
Suomen poliittinen jarjestelma ? verkkokirja
. 2008. Helsingin yliopisto. Viitattu 31.3.2016.