Sastamala

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tama artikkeli kertoo Suomen kaupungista ja kunnasta. Sastamala oli myos kirkkopitaja 1200-luvulla.
Sastamala

vaakuna

sijainti

Sastamalan kaupungintalo
Sastamalan kaupungintalo
Sijainti 61°20′25″N , 022°54′35″E
Maakunta Pirkanmaan maakunta
Seutukunta Lounais-Pirkanmaan seutukunta
Kuntanumero 790
Hallinnollinen keskus Vammalan keskustaajama
Perustettu 2009
Kuntaliitokset Vammala (2009)
Mouhijarvi (2009)
Aetsa (2009)
Kiikoinen (2013) [1]
Kokonaispinta-ala 1 531,74 km²
69:nneksi suurin 2022   [2]
? maa 1 429,15 km²
? sisavesi 102,59 km²
Vakiluku 23 515
44:nneksi suurin 31.12.2023   [3]
? vaestotiheys 16,45 as./km²  (31.12.2023)
Ikajakauma 2020  [4]
? 0–14-v. 14,3 %
? 15–64-v. 55,5 %
? yli 64-v. 30,2 %
Aidinkieli 2023  [5]
? suomenkielisia 96,7 %
? ruotsinkielisia 0,2 %
? muut 3,2 %
Kunnallisvero 8,90 %
136:nneksi suurin 2024   [6]
Kaupunginjohtaja Jarkko Malmberg
Kaupunginvaltuusto 43 paikkaa
 2021?2025 [7]
 ? Kok.
 ? Kesk.
 ? SDP
 ? PS
 ? Vas.
 ? KD
 ? Vihr.
 ? RKP

11
10
8
7
2
2
2
1
sastamala.fi

Sastamala on Suomen kaupunki Pirkanmaan maakunnassa , Satakunnan maakuntarajan tuntumassa. Kaupungin vakiluku on 23 515 asukasta (30.4.2015) [3] ja pinta-ala 1 531,74 km², josta 1 429,15 km² on maata ja 102,59 km² sisavesia (1.1.2015) [2] . Sastamalan kaupunki syntyi vuoden 2009 alussa, kun Vammala , Mouhijarvi ja Aetsa yhdistyivat. Sastamala on pinta-alaltaan Pirkanmaan suurin kunta ja sen naapureita ovat Huittinen , Hameenkyro , Ikaalinen , Kankaanpaa , Kokemaki , Nokia , Pori , Punkalaidun , Ulvila , Urjala ja Vesilahti .

Maantiede [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Sastamala sijaitsee Kokemaenjoen vesiston molemmin puolin Pirkanmaan lounaiskulmassa. Kuntaa jakavat Kokemaenjoki , Liekovesi , Rautavesi ja Kulovesi . Muita merkittavia vakavesia kunnan alueella ovat Houhajarvi , Ylistenjarvi , Kiikoisjarvi ja Mouhijarvi . [8]

Sastamalassa on 11 Natura-kohdetta: Kuorsumaanjarvi , Lavijarven-Palojarven kalliot, Puurijarvi-Isosuo, Kiikoisten metsa, Kilpijoen ranta, Kiimajarvi , Kilpikoski, Vehmaanniemi, Pirunvuori , Hanhijarvi-Keskinen- Tapiolanjarvi ja Ekojarvi . [9]

Ritajarven luonnonsuojelualue valittiin vuoden parhaaksi retkipaikaksi vuonna 2017. [10]

Taajamat [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Vuoden 2017 lopussa Sastamalassa oli 24 820 asukasta, joista 16 754 asui taajamissa , 7 816 haja-asutusalueilla ja 250:n asuinpaikat eivat olleet tiedossa. Sastamalan taajama-aste on 68,2 %. [11] Sastamalan taajamavaesto jakautuu yhdeksan eri taajaman kesken: [12]

# Taajama Vakiluku
(31.12.2017)
1 Vammalan keskustaajama 10 243
2 Aetsan kirkonkyla ( Pehula ) 2 156
3 Kiikka 1 177
4 Uotsola 1 103
5 Karkku 544
6 Kiikoisten kirkonkyla 518
7 Pohjakyla 401
8 Haijaa 389
9 Stormi 223

Kaupungin keskustaajama on lihavoitu.

Kylat [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Sastamalassa on yhteensa 161 kylaa, ja kunnan vaestosta kaksi kolmasosaa asuu maaseudulla ja kylissa. Kylat ovat jarjestaytyneet yli 40 kylayhdistykseen. [13] Kylajako on luotu isojaon myota 1700-luvulla, eika se siten taysin vastaa nykytilannetta. [14] Esimerkiksi Illo ja Putaja sijaitsevat muiden kylien mailla, eika niita loydy luettelosta.

Keskusta-alueen kaupunginosat lahde?

Hoppu, Iisa, Kalliala , Kaukola, Ketola, Lousaja, Marttila, Myllymaa, Nokkakyla, Nuupala, Nantola, Ojansuu, Parviala, Pitkamaki, Raivio, Roismala , Ruoksamo, Sastamala, Sileekallio, Sylvaa, Tyrvaankyla , Varila, Vinkinmaki, Vinkki, Vinkkila

Seurakunnat [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Sastamalassa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat: [15]

  • Sastamalan seurakunta (ent. Vammalan seurakunta)
    • Karkun kappeliseurakunta
    • Keikyan kappeliseurakunta
    • Kiikan kappeliseurakunta
    • Kiikoisten kappeliseurakunta
    • Mouhijarven kappeliseurakunta
    • Suodenniemen kappeliseurakunta

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Sastamalan alueella toimii Tampereen ortodoksinen seurakunta . [16]

Suomen helluntaikirkon jasenseurakunnista Sastamalassa toimii Aetsan helluntaiseurakunta . Itsenaisina helluntaiseurakuntina Sastamalassa toimivat Kiikoisten helluntaiseurakunta , Mouhijarven helluntaiseurakunta ja Vammalan helluntaiseurakunta . [17]

Entiset seurakunnat [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Sastamalan kaupungin nykyisella alueella. [15]

Historia [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Nyky-Sastamalan alueen kuntaliitokset vuodesta 1932 vuoteen 2013.

Vammalan Ristimaen 300-luvulle ajoitettu roykkiohauta miekanosineen muistuttaa rannikkoseutujen vauraita nuoremman roomalaisajan asehautauksia. Se on myos sisamaan ainoa hauta joka vastaa rannikon hautausperinnetta kyseisena aikana. [18] Merovingiajalla kalmistot yleistyvat Sastamalan alueella, mika osaltaan kertoo vaestonkasvusta ja asutuksen tihentymisesta. [19] Sastamalan pitaja  oli suuri  Satakunnan historialliseen maakuntaan  kuulunut  pitaja .

Sastamala-nimi esiintyi ensimmaisen kerran muodossa  Sastamall  eraassa kuningas  Birger Maununpojan  kirjeessa vuodelta  1300  tai  1303 .

Uusi Sastamalan kaupunki syntyi vuoden 2009 alussa, kun Vammala , Mouhijarvi ja Aetsa yhdistyivat. Aiemmin vuonna 1973 Vammalaan oli liitetty  Tyrvaa  ja  Karkku . Aetsan kunta oli taas muodostunut  Kiikan  ja  Keikyan  yhdistyessa vuonna 1981.  Suodenniemi  liittyi Vammalaan vuonna 2007 ja  Kiikoinen  uuteen Sastamalaan vuonna 2013.

Sastamalan vaakuna  on entisen  Karkun  kunnan vaakuna, jonka on suunnitellut  Lauri Ahlgren .

Hallinto [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Sastamalan kaupunginjohtaja vuodesta 2013 on Jarkko Malmberg . [20] Elokuusta 2021 alkaen kaupunginhallituksen puheenjohtajana toimii keskustan Pertti Hakanen ja kaupunginvaltuuston puheenjohtajana kokoomuksen Jari Andersson . [21]

Sastamalan kaupunginvaltuustossa on 43 jasenta. Paikkajako vuoden 2021 kuntavaalien jalkeen on puolueittain seuraava: [22]

Talous [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Vuonna 2015 kunnassa oli 8 426 tyopaikkaa. Niista 8,5 prosenttia oli alkutuotannossa (maa-, metsa- ja kalataloudessa), 63 % palveluissa ja 27 prosenttia jalostuksessa. Tyottomien osuus tyovoimasta oli 12,3 prosenttia. [23]

Eniten yhteisoveroa maksavat rakennussuunnittelualan yritys Partnos, kumi- ja muovituotteita valmistava Teknikum ja kaukolammityksen lappaventtiileita valmistava Vexve. [24]

Liikenne [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Vammalan rautatieasema .

Sastamalan lapi kulkevat Tampereen ja Porin valinen valtatie 11 ja Tampereen ja Rauman valinen valtatie 12 . [25] Kiikasta alkaa Kankaanpaan kautta [26] Kauhajoelle kulkeva kantatie 44 . Kaupungista kulkee myos lukuisia seututeita Hameenkyroon , Punkalaitumelle , Vesilahdelle , Nokialle ja Laviaan .

Sastamalan lapi kulkee myos Tampere?Pori-rautatie . Junat pysahtyvat kaupungissa Vammalan ja Karkun rautatieasemilla . [25]

Sastamalan lahimmat lentoasemat ovat Tampere-Pirkkalan lentoasema ja Porin lentoasema .

Etaisyyksia keskustaajamasta [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Entisiin kuntakeskuksiin [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Muihin kaupunkeihin [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Vaestonkehitys [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin vaestonkehitys viiden vuoden valein vuodesta 1980 lahtien. Kaytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Sastamalan vaestonkehitys 1980?2020
Vuosi Asukkaita
1980
  
27 591
1985
  
27 345
1990
  
27 085
1995
  
26 785
2000
  
26 195
2005
  
25 847
2010
  
25 764
2015
  
25 220
2020
  
24 251
Lahde: Tilastokeskus. [27]

Kulttuuri [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Suomen kirjapaakaupunki [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Sastamalassa on pitkat perinteet kirjallisuuden parissa. Yksi suurimmista teematapahtumista on kaupungin keskustassa kesaisin jarjestettava Vanhan kirjallisuuden paivat . Heinakuussa 2011 Sastamalaan avattiin lisaksi suomalaisen kirjan museo Pukstaavi , joka edistaa suomalaista kirjakulttuuria ja lukemista. Pukstaavi on valtakunnallinen museo, joka kertoo yleistajuisesti suomalaisen kirjan kulttuurihistoriasta ja yhteiskunnallisesta merkityksesta. Vuoden 2013 alussa Sastamalan kaupunki julistautui Suomen kirjapaakaupungiksi. Tasta lahtien kaupunki on valinnut vuosittain vuoden Kirjapaan. Ensimmaiset vuoden Kirjapaat ovat kirjailijat Mauri Kunnas 2013 ja Marko Vesterbacka 2014, hallintojohtaja Hannu Nikkila 2015 ja kirjakauppias Sirkka-Liisa "Samu" Leino 2016.

Nahtavyydet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Tyrvaan Pyhan Olavin kirkko .
Nakyma Rautavedelle Ellivuoren laskettelurinteelta.
Sastamalan seudun museo

Tapahtumat [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Evankelisuuden evankeliumijuhlat on jarjestetty Sastamalassa vuosina 2015 ja 2022. [28]

Ystavyyskaupungit [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Sastamalan ystavyyskaupungit ovat (tilanne joulukuu 2015): [29]

Katso myos [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Lahteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Viitteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

  1. Kiikoinen liittyy Sastamalaan ja Pirkanmaahan 18.4.2012. Helsingin Sanomat. Viitattu 19.4.2012.
  2. a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  3. a b Vakiluvun kasvu suurin lahes 70 vuoteen 26.4.2024. Tilastokeskus. Viitattu 28.4.2024.
  4. Vaesto ian (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972?2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  5. Vakiluvun kasvu suurin lahes 70 vuoteen 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 29.4.2024.
  6. Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
  7. Kuntavaalit 2021, Sastamala Oikeusministerio. Viitattu 8.6.2017.
  8. Kokemaenjoki ? Yleista Kokemaenjoen kayttotieto -palvelu. Arkistoitu 2.4.2016. Viitattu 8.9.2015.
  9. Tutustu Natura 2000 -kohteisiin kunnittain Natura 2000 / Ymparisto . Viitattu 19.5.2018.
  10. Ritajarven luonnonsuojelualue on vuoden retkipaikka! Toisella sijalla rakastettu tunturi ja kolmannella ihmeellinen alppiruusupuisto retkipaikka.fi . Viitattu 4.10.2023.
  11. Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 16.7.2019. Viitattu 6.12.2018.
  12. Taajama- ja haja-asutusaluevaesto ian ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 14.7.2019. Viitattu 6.12.2018.
  13. Sastamalan maaseutuohjelma 2014?2017 (pdf)  (s. 5) Sastamalan kaupunki. Viitattu 8.9.2015.
  14. Suodenniemen kylakartta Suodenniemi-Seura. Viitattu 8.9.2015.
  15. a b Yhteystiedot ? Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Arkistoitu 23.8.2018. Viitattu 23.8.2018.
  16. https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/tampereen-ortodoksinen-seurakunta ( Arkistoitu ? Internet Archive)
  17. Seurakunnat Suomen helluntaikirkko . Arkistoitu 6.9.2021. Viitattu 6.9.2021.
  18. Georg Haggren, Petri Halinen, Mika Lavento, Sami Raninen ja Anna Wessman:  Muinaisuutemme jaljet , s. 246. Gaudeamus, 2015.
  19. Georg Haggren, Petri Halinen, Mika Lavento, Sami Raninen ja Anna Wessman:  Muinaisuutemme jaljet , s. 265. Gaudeamus, 2015.
  20. Jarkko Malmberg on Sastamalan uusi kaupunginjohtaja Alueviesti . 2013. Viitattu 19.5.2018.
  21. https://alueviesti.fi/2021/08/17/asiat-riitelevat-ihmiset-eivat-koskaan-sastamalan-valtuusto-avasi-uuden-kauden/
  22. https://vaalit.yle.fi/kv2021/fi/regions/7/municipalities/790
  23. Kuntien avainluvut Tilastokeskus . Viitattu 19.5.2018.
  24. Alueen Sastamala yhteisoverotiedot yle.fi . Viitattu 19.5.2018.
  25. a b Joukkoliikenne Sastamala . Viitattu 24.8.2023.
  26. KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA 2015 (.pdf) 7.12.2015. Kankaanpaan kaupunki. Viitattu 24.8.2023.
  27. Vaesto kielen mukaan seka ulkomaan kansalaisten maara ja maa-pinta-ala alueittain 1980?2017 1.1.2018. Tilastokeskus. Arkistoitu 17.6.2018. Viitattu 6.3.2019.
  28. Juhlapaikkakunnat ≫ Evankeliumijuhla Evankeliumijuhla . Viitattu 7.11.2022.
  29. Ystavyyskaupungit Sastamalan kaupunki. Arkistoitu 23.12.2015. Viitattu 23.12.2015.

Aiheesta muualla [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]