Tama artikkeli kertoo Suomen kaupungista ja kunnasta.
Sastamala
oli myos kirkkopitaja 1200-luvulla.
Sastamala
|
|
|
vaakuna
|
sijainti
|
Sastamalan kaupungintalo
|
Sijainti
|
61°20′25″N
,
022°54′35″E
|
Maakunta
|
Pirkanmaan maakunta
|
Seutukunta
|
Lounais-Pirkanmaan seutukunta
|
Kuntanumero
|
790
|
Hallinnollinen keskus
|
Vammalan keskustaajama
|
Perustettu
|
2009
|
Kuntaliitokset
|
Vammala
(2009)
Mouhijarvi
(2009)
Aetsa
(2009)
Kiikoinen
(2013)
[1]
|
Kokonaispinta-ala
|
1 531,74 km²
69:nneksi suurin 2022
[2]
|
? maa
|
1 429,15 km²
|
? sisavesi
|
102,59 km²
|
Vakiluku
|
23 515
44:nneksi suurin 31.12.2023
[3]
|
?
vaestotiheys
|
16,45 as./km²
(31.12.2023)
|
Ikajakauma
|
2020
[4]
|
? 0–14-v.
|
14,3 %
|
? 15–64-v.
|
55,5 %
|
? yli 64-v.
|
30,2 %
|
Aidinkieli
|
2023
[5]
|
?
suomenkielisia
|
96,7 %
|
?
ruotsinkielisia
|
0,2 %
|
? muut
|
3,2 %
|
Kunnallisvero
|
8,90 %
136:nneksi suurin 2024
[6]
|
Kaupunginjohtaja
|
Jarkko Malmberg
|
Kaupunginvaltuusto
|
43 paikkaa
|
2021?2025
[7]
?
Kok.
?
Kesk.
?
SDP
?
PS
?
Vas.
?
KD
?
Vihr.
?
RKP
|
11
10
8
7
2
2
2
1
|
sastamala.fi
|
Infobox OK
Nimi-testi OK
|
Sastamala
on
Suomen
kaupunki
Pirkanmaan maakunnassa
,
Satakunnan
maakuntarajan tuntumassa. Kaupungin vakiluku on 23 515 asukasta (30.4.2015)
[3]
ja pinta-ala 1 531,74 km², josta 1 429,15 km² on maata ja 102,59 km² sisavesia (1.1.2015)
[2]
.
Sastamalan kaupunki syntyi vuoden 2009 alussa, kun
Vammala
,
Mouhijarvi
ja
Aetsa
yhdistyivat.
Sastamala on pinta-alaltaan Pirkanmaan suurin kunta ja sen naapureita ovat
Huittinen
,
Hameenkyro
,
Ikaalinen
,
Kankaanpaa
,
Kokemaki
,
Nokia
,
Pori
,
Punkalaidun
,
Ulvila
,
Urjala
ja
Vesilahti
.
Sastamala sijaitsee
Kokemaenjoen vesiston
molemmin puolin Pirkanmaan lounaiskulmassa. Kuntaa jakavat
Kokemaenjoki
,
Liekovesi
,
Rautavesi
ja
Kulovesi
. Muita merkittavia vakavesia kunnan alueella ovat
Houhajarvi
,
Ylistenjarvi
,
Kiikoisjarvi
ja
Mouhijarvi
.
[8]
Sastamalassa on 11 Natura-kohdetta:
Kuorsumaanjarvi
, Lavijarven-Palojarven kalliot, Puurijarvi-Isosuo, Kiikoisten metsa, Kilpijoen ranta,
Kiimajarvi
, Kilpikoski, Vehmaanniemi,
Pirunvuori
, Hanhijarvi-Keskinen-
Tapiolanjarvi
ja
Ekojarvi
.
[9]
Ritajarven luonnonsuojelualue
valittiin vuoden parhaaksi retkipaikaksi vuonna 2017.
[10]
Vuoden 2017 lopussa Sastamalassa oli 24 820 asukasta, joista 16 754 asui
taajamissa
, 7 816 haja-asutusalueilla ja 250:n asuinpaikat eivat olleet tiedossa. Sastamalan taajama-aste on 68,2 %.
[11]
Sastamalan taajamavaesto jakautuu yhdeksan eri taajaman kesken:
[12]
Kaupungin
keskustaajama
on lihavoitu.
Sastamalassa on yhteensa 161 kylaa, ja kunnan vaestosta kaksi kolmasosaa asuu maaseudulla ja kylissa. Kylat ovat jarjestaytyneet yli 40 kylayhdistykseen.
[13]
Kylajako on luotu
isojaon
myota 1700-luvulla, eika se siten taysin vastaa nykytilannetta.
[14]
Esimerkiksi
Illo
ja
Putaja
sijaitsevat muiden kylien mailla, eika niita loydy luettelosta.
- Keskusta-alueen kaupunginosat
lahde?
Hoppu, Iisa,
Kalliala
, Kaukola, Ketola, Lousaja, Marttila, Myllymaa, Nokkakyla, Nuupala, Nantola, Ojansuu, Parviala, Pitkamaki, Raivio,
Roismala
, Ruoksamo, Sastamala, Sileekallio, Sylvaa,
Tyrvaankyla
, Varila, Vinkinmaki, Vinkki, Vinkkila
Vuoden 2018 aluejaon mukaan Sastamalassa on seuraavat
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon
seurakunnat:
[15]
- Sastamalan seurakunta
(ent. Vammalan seurakunta)
- Karkun kappeliseurakunta
- Keikyan kappeliseurakunta
- Kiikan kappeliseurakunta
- Kiikoisten kappeliseurakunta
- Mouhijarven kappeliseurakunta
- Suodenniemen kappeliseurakunta
Suomen ortodoksisen kirkon
seurakunnista Sastamalan alueella toimii
Tampereen ortodoksinen seurakunta
.
[16]
Suomen helluntaikirkon
jasenseurakunnista Sastamalassa toimii
Aetsan helluntaiseurakunta
. Itsenaisina
helluntaiseurakuntina
Sastamalassa toimivat
Kiikoisten helluntaiseurakunta
,
Mouhijarven helluntaiseurakunta
ja
Vammalan helluntaiseurakunta
.
[17]
Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Sastamalan kaupungin nykyisella alueella.
[15]
Vammalan
Ristimaen 300-luvulle ajoitettu roykkiohauta miekanosineen muistuttaa rannikkoseutujen vauraita
nuoremman roomalaisajan
asehautauksia. Se on myos sisamaan ainoa hauta joka vastaa rannikon hautausperinnetta kyseisena aikana.
[18]
Merovingiajalla
kalmistot yleistyvat Sastamalan alueella, mika osaltaan kertoo vaestonkasvusta ja asutuksen tihentymisesta.
[19]
Sastamalan pitaja
oli suuri
Satakunnan historialliseen maakuntaan
kuulunut
pitaja
.
Sastamala-nimi esiintyi ensimmaisen kerran muodossa
Sastamall
eraassa kuningas
Birger Maununpojan
kirjeessa vuodelta
1300
tai
1303
.
Uusi Sastamalan kaupunki syntyi vuoden 2009 alussa, kun
Vammala
,
Mouhijarvi
ja
Aetsa
yhdistyivat. Aiemmin vuonna 1973 Vammalaan oli liitetty
Tyrvaa
ja
Karkku
. Aetsan kunta oli taas muodostunut
Kiikan
ja
Keikyan
yhdistyessa vuonna 1981.
Suodenniemi
liittyi Vammalaan vuonna 2007 ja
Kiikoinen
uuteen Sastamalaan vuonna 2013.
Sastamalan vaakuna
on entisen
Karkun
kunnan vaakuna, jonka on suunnitellut
Lauri Ahlgren
.
Sastamalan kaupunginjohtaja vuodesta 2013 on
Jarkko Malmberg
.
[20]
Elokuusta 2021 alkaen kaupunginhallituksen puheenjohtajana toimii keskustan
Pertti Hakanen
ja kaupunginvaltuuston puheenjohtajana kokoomuksen
Jari Andersson
.
[21]
Sastamalan kaupunginvaltuustossa on 43 jasenta. Paikkajako
vuoden 2021 kuntavaalien
jalkeen on puolueittain seuraava:
[22]
Vuonna 2015 kunnassa oli 8 426 tyopaikkaa. Niista 8,5 prosenttia oli alkutuotannossa (maa-, metsa- ja kalataloudessa), 63 % palveluissa ja 27 prosenttia jalostuksessa. Tyottomien osuus tyovoimasta oli 12,3 prosenttia.
[23]
Eniten yhteisoveroa maksavat rakennussuunnittelualan yritys Partnos, kumi- ja muovituotteita valmistava Teknikum ja kaukolammityksen lappaventtiileita valmistava Vexve.
[24]
Sastamalan lapi kulkevat
Tampereen
ja
Porin
valinen valtatie
11
ja Tampereen ja
Rauman
valinen valtatie
12
.
[25]
Kiikasta
alkaa
Kankaanpaan
kautta
[26]
Kauhajoelle
kulkeva kantatie
44
. Kaupungista kulkee myos lukuisia seututeita
Hameenkyroon
,
Punkalaitumelle
,
Vesilahdelle
,
Nokialle
ja
Laviaan
.
Sastamalan lapi kulkee myos
Tampere?Pori-rautatie
. Junat pysahtyvat kaupungissa
Vammalan
ja
Karkun rautatieasemilla
.
[25]
Sastamalan lahimmat lentoasemat ovat
Tampere-Pirkkalan lentoasema
ja
Porin lentoasema
.
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin vaestonkehitys viiden vuoden valein vuodesta 1980 lahtien. Kaytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.
Sastamalan vaestonkehitys 1980?2020
|
Vuosi
|
|
| Asukkaita
|
|
1980
|
|
27 591
|
1985
|
|
27 345
|
1990
|
|
27 085
|
1995
|
|
26 785
|
2000
|
|
26 195
|
2005
|
|
25 847
|
2010
|
|
25 764
|
2015
|
|
25 220
|
2020
|
|
24 251
|
Lahde: Tilastokeskus.
[27]
|
Sastamalassa on pitkat perinteet kirjallisuuden parissa. Yksi suurimmista teematapahtumista on kaupungin keskustassa kesaisin jarjestettava
Vanhan kirjallisuuden paivat
. Heinakuussa 2011 Sastamalaan avattiin lisaksi suomalaisen kirjan museo
Pukstaavi
, joka edistaa suomalaista kirjakulttuuria ja lukemista. Pukstaavi on valtakunnallinen museo, joka kertoo yleistajuisesti suomalaisen kirjan kulttuurihistoriasta ja yhteiskunnallisesta merkityksesta. Vuoden 2013 alussa Sastamalan kaupunki julistautui Suomen kirjapaakaupungiksi. Tasta lahtien kaupunki on valinnut vuosittain vuoden Kirjapaan. Ensimmaiset vuoden Kirjapaat ovat kirjailijat
Mauri Kunnas
2013 ja
Marko Vesterbacka
2014, hallintojohtaja
Hannu Nikkila
2015 ja kirjakauppias
Sirkka-Liisa "Samu" Leino
2016.
Evankelisuuden
evankeliumijuhlat
on jarjestetty Sastamalassa vuosina 2015 ja 2022.
[28]
Sastamalan ystavyyskaupungit ovat (tilanne joulukuu 2015):
[29]
- ↑
Kiikoinen liittyy Sastamalaan ja Pirkanmaahan
18.4.2012. Helsingin Sanomat. Viitattu 19.4.2012.
- ↑
a
b
Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022
1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
- ↑
a
b
Vakiluvun kasvu suurin lahes 70 vuoteen
26.4.2024. Tilastokeskus. Viitattu 28.4.2024.
- ↑
Vaesto ian (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972?2020
31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
- ↑
Vakiluvun kasvu suurin lahes 70 vuoteen
31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 29.4.2024.
- ↑
Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024
22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
- ↑
Kuntavaalit 2021, Sastamala
Oikeusministerio. Viitattu 8.6.2017.
- ↑
Kokemaenjoki ? Yleista
Kokemaenjoen kayttotieto -palvelu.
Arkistoitu
2.4.2016. Viitattu 8.9.2015.
- ↑
Tutustu Natura 2000 -kohteisiin kunnittain
Natura 2000 / Ymparisto
. Viitattu 19.5.2018.
- ↑
Ritajarven luonnonsuojelualue on vuoden retkipaikka! Toisella sijalla rakastettu tunturi ja kolmannella ihmeellinen alppiruusupuisto
retkipaikka.fi
. Viitattu 4.10.2023.
- ↑
Taajama-aste alueittain 31.12.2017
28.9.2017. Tilastokeskus.
Arkistoitu
16.7.2019. Viitattu 6.12.2018.
- ↑
Taajama- ja haja-asutusaluevaesto ian ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017
28.9.2017. Tilastokeskus.
Arkistoitu
14.7.2019. Viitattu 6.12.2018.
- ↑
Sastamalan maaseutuohjelma 2014?2017
(pdf)
(s. 5) Sastamalan kaupunki. Viitattu 8.9.2015.
- ↑
Suodenniemen kylakartta
Suodenniemi-Seura. Viitattu 8.9.2015.
- ↑
a
b
Yhteystiedot ? Suomen evankelis-luterilainen kirkko
evl.fi.
Arkistoitu
23.8.2018. Viitattu 23.8.2018.
- ↑
https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/tampereen-ortodoksinen-seurakunta
(
Arkistoitu
? Internet Archive)
- ↑
Seurakunnat
Suomen helluntaikirkko
.
Arkistoitu
6.9.2021. Viitattu 6.9.2021.
- ↑
Georg Haggren, Petri Halinen, Mika Lavento, Sami Raninen ja Anna Wessman:
Muinaisuutemme jaljet
, s. 246. Gaudeamus, 2015.
- ↑
Georg Haggren, Petri Halinen, Mika Lavento, Sami Raninen ja Anna Wessman:
Muinaisuutemme jaljet
, s. 265. Gaudeamus, 2015.
- ↑
Jarkko Malmberg on Sastamalan uusi kaupunginjohtaja
Alueviesti
. 2013. Viitattu 19.5.2018.
- ↑
https://alueviesti.fi/2021/08/17/asiat-riitelevat-ihmiset-eivat-koskaan-sastamalan-valtuusto-avasi-uuden-kauden/
- ↑
https://vaalit.yle.fi/kv2021/fi/regions/7/municipalities/790
- ↑
Kuntien avainluvut
Tilastokeskus
. Viitattu 19.5.2018.
- ↑
Alueen Sastamala yhteisoverotiedot
yle.fi
. Viitattu 19.5.2018.
- ↑
a
b
Joukkoliikenne
Sastamala
. Viitattu 24.8.2023.
- ↑
KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA 2015
(.pdf)
7.12.2015. Kankaanpaan kaupunki. Viitattu 24.8.2023.
- ↑
Vaesto kielen mukaan seka ulkomaan kansalaisten maara ja maa-pinta-ala alueittain 1980?2017
1.1.2018. Tilastokeskus.
Arkistoitu
17.6.2018. Viitattu 6.3.2019.
- ↑
Juhlapaikkakunnat ≫ Evankeliumijuhla
Evankeliumijuhla
. Viitattu 7.11.2022.
- ↑
Ystavyyskaupungit
Sastamalan kaupunki.
Arkistoitu
23.12.2015. Viitattu 23.12.2015.
|
---|
| Nykyiset kunnat
| |
---|
| Entiset kunnat
| |
---|
|
|
---|
| Kansainvaliset
| |
---|
| Kansalliset
| |
---|
| Maantieteelliset
| |
---|
| Henkilot
| |
---|
|