Rypaleaseet kieltava sopimus ( engl. Convention on Cluster Munitions , lyhenne CCM) on kansainvalinen sopimus rypaleaseiden eli tytarrajahteita sisaltavien lentopommien , tykiston kuoma-ammusten, rakettien tai ohjusten kieltamiseksi. Rypaleaseessa voi olla kymmenia tai satoja pienempia pommeja, jotka hajaantuvat rajahtaessaan laajalle alueelle. Osa tytarammuksista voi jaada sotatilanteessa rajahtamattomaksi , jolloin ne voivat tappaa ja vammauttaa ihmisia jalkikateenkin. Rypaleaseiden kayton, valmistamisen ja myymisen kieltava sopimus neuvoteltiin Dublinissa toukokuussa 2008 ja allekirjoitettiin saman vuoden joulukuussa Oslossa. Kielto tuli voimaan elokuussa 2010. ^{[1] [2]}

Elokuussa 2021 rypaleaseiden kieltosopimukseen oli sitoutunut yhteensa 108 valtiota ja kaikkiaan mukana oli jo 123 valtiota. ^{[1] [3] [4]} Tassa vaiheessa kaikkiaan 74 valtiota oli jattaytynyt sopimuksen ulkopuolelle. Esimerkiksi Suomi , Viro , Puola , Israel , Venaja , Kiina ja Yhdysvallat eivat ole sopimukseen liittyneet. ^{[4] [5]}

Rypaleaseiden kieltoa on edistetty muun muassa yli sadassa maassa toimivan Cluster Munition Coalition -yhteenliittyman valityksella. ^[6]

Tata artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei tayta Wikipedian laatuvaatimuksia . Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemalla ongelmat tarkemmin . Lisaa tietoa saattaa olla keskustelusivulla . Tarkennus: Kieli ja kasitteet korjattava: kaikki rypaleammukset eivat ole rypalepommeja. Artikkeli tulisi paivittaa kansainvalisen sopimuksen voimaantulon jalkeiseen aikaan. Rypaleaseiden historia, valmistaja ja kaytto kuuluu pikemmin asetta kuvaavaan artikkeliin, jonka voisi nimeta paremmin.

Norjan hallitus jarjesti 21.2. - 22.2. 2007 kansainvalisen kokouksen, joka koski rypalepommikieltoon ryhtymista. 46 valtiota aanesti rypalepommit kieltavan sopimuksen laatimisen puolesta jo vuoden 2008 aikana, vastaan aanesti kolme valtiota: Japani, Puola ja Romania. Kiinan kansantasavalta, Israel, Venaja ja Yhdysvallat eivat osallistuneet kokoukseen, koska katsoivat, etta asia kuuluu Yhdistyneiden kansakuntien tavanomaisten aseiden riisuntaan liittyviin neuvotteluihin. ^{[7] [8]}

Israel , Kiinan kansantasavalta , Venaja ja Yhdysvallat vastustivat rypalepommikieltoa. Ne ovat myos suuria rypalepommien valmistajamaita maailmassa. Niiden mielesta erillista kansainvalista sopimusta ei tarvita, vaan rypalepommien saately voidaan toteuttaa Yhdistyneiden kansakuntien tavanomaisia aseita koskevissa prosesseissa.

Belgiasta tuli ensimmainen maa, joka kriminalisoi investoinnit rypalepommivalmistajiin. ^[9]

Britannia on aikaisemmin kannattanut rypalepommien kayttoa Yhdysvaltain tapaan, mutta se on siirtynyt niiden rajoittamisen kannattajaksi. Britannia on kayttanyt rypalepommeja muun muassa Persialahden ja Irakin sodissa. Irakissa britit ampuivat noin 2 000 tytarammusta Basran seudulla saaden rajahtamattomyysprosentiksi 2%-5%. ^lahde?

Vuonna 2003 BAe osti 20 000 tytarammuksen kuorta Israel Military Industriesilta . Brittijoukot tulittivat Irakin sodassa Basraa rypalepommeilla, jotka sisalsivat noin 2 000 L020 -tytarammusta, joissa on Israel Military Industriesin kuori, jonka rajahtamattomyysnormi on Pentagonin vaatimusten mukaan 1%. Rypalepommien kantama oli tykistokranaatteina noin 30 kilometria. Britannian puolustusministerion mukaan rajahtamatta jai 2%:ia. Israel Military Industries ei 2003 enaa markkinoinut tuotteitaan rypalepommeina niiden huonon maineen vuoksi, mika johtuu jopa kymmenien prosenttien rajahtamattomyydesta. Termiksi otettiin kuorma-ammus ( engl. cargo munition ), joka olisi laadullisesti parempi. ^[10]

Norjassa Hjerkinnin ampuma-alueella suoritetut kokeet johtivat Britannian parlamentissa opposition kysymykseen. Parlamentin liberaalidemokraattinen jasen Nick Harwey kysyi puolustusministeri Ingramilta kuorma-ammus L20A1 (kuorma-ammus) :n kokeista Britannian asevoimista vastaavalta ministeri Adam Ingramilta, jonka mukaan L20A1 on turvallinen ja sopiva palveluskayttoon. ^[11]

Pohjoismaissa toimiva Nammo AS on 1998 perustettu yhtio, johon on yhdistetty pohjoismaisia ammusvalmistajia. Nammo AS omistaa pohjoismaissa olevat ammuksia valmistavat yhtiot kokonaan tytaryhtioina. Norjan valtio ja suomalainen puolustusvalineyritys Patria Oyj omistavat vuonna 2006 toteutuneen Saab AB:n osakemyynnin jalkeen yhdessa yhtion puoliksi. Saab AB myi 27,5%:n omistuksestaan 5%-yksikkoa Norjan valtiolle ja loput suomalaiselle Patria Oyj:lle. ^[12]

Nammo AS osti joulukuussa 2006 Yhdysvalloista 1960 perustetun Talley Defense Systemsin . Yhdysvaltalainen Talley Defense Systems on kehittanyt ja valmistanut tytarammuksia ja niiden kuorma-ammuksia mm. kasettipommi BLU-97 :aan ja risteilyohjus BGM-109 /D Tomahawkiin. ^[13]

Norjassa on vastustettu laajasti rypalepommeja jo ennen Irakin sotaa . Pontta vastustukselle loi se, etta Belgian ilmavoimien kapteeni pudotti F-16 -havittajalla maalikentan ohi rypaleammuksia Hjerkinnin ampuma-alueella 2002 . Osittain Norjan lyhyesta osallistumisesta Yhdysvaltain johtamaan Irakin sodan vapaaehtoisten koalitioon seuranneesta Norjan vaalien jalkeista hallituspohjan vaihdoksesta johtuen pyrkimys rypalepommikiellon aikaansaamiseen on voimistunut.

Norjan luterilaisen valtionkirkon ulkomaanavun paasihteeri Atle Sommerfeldt on arvostellut paatosta silla perusteella, etta Norjan hallituksen ulkopolitiikkaan kuuluu rypalepommikiellon hyvaksi toimiminen ^[14]

Suomen ulkoministerion mukaan rypalepommit ovat osa Suomen tulevaa puolustusjarjestelmaa Suomen sitouduttua jalkavakimiinat kieltavaan Ottawan sopimukseen vuodesta 2016. ^{[15] [7] [16] [17]}

Puolustusvoimien ilmoituksen mukaan se etsii maastoon rajahtamatta jaaneina entista vaarattomampia rypalepommeja. ^[15]

Prikaatikenraali Arto Radyn 22.2.2007 antaman lausunnon mukaan puolustusvoimilla ei ole hankkia maastoon jaavia rypalepommeja. ^{[18] [19] [16]}

Paaministeri Matti Vanhasen mukaan maamiinat voidaan korvata sellaisella rypalepommijarjestelmalla, josta maastoon ei jaa rajahtamattomia ammuksia. Vanhasen mukaan korvaavaa jarjestelmaa ei ole viela tuotu poliittiseen paatoksentekoon asti. ^[20]

Ulkoasiainministeri Erkki Tuomiojan mukaan Suomen armeijalla on rypalepommeja ja ne voivat osaltaan korvata maamiinoja. Rypalepommikieltosopimus ei kuitenkaan koskisi kaikkia rypalepommeja, sellaisia, joita ei jaa maamiinojen tavoin eniten siviilituhoja aiheuttavina vaaraksi ymparistoon. Suomi pyrkii vaikuttamaan neuvotteluprosessissa siihen, ettei se vahingoita Suomen puolustusta kuitenkin siten, ettei Suomen puolustus perustu laajoja siviilituhoja aiheuttaviin aseisiin. ^[21]

Tasavallan presidentti Tarja Halonen antoi Kalevalle haastattelun, minka mukaan Suomi voi hyvin korvata jalkavakimiinat rypalepommeilla: "Lahdemme siita, etta hankittavat rypalepommit ovat taysin kansainvalisten sopimusten mukaisia. Kaikilla nyt kaytettavissa olevilla tiedoilla meilla on ihan turvallinen pohja menna eteenpain" (Halonen). Oslon rypalepommeja koskevan sopimuksen ja Suomen tulevan asehankinnan valilla ei ole ristiriitaa. "Nyt on myos valtetty jotkut aikaisemmat virheet. Kansainvalisessa sopimuksessa on oltu riittavan ajoissa ja aktiivisesti mukana, jolloin voidaan tuoda myos omat haasteet ja mielipiteet esille. Tama on minusta se tarkein asia. Aikoinaan Ottawan miinakieltosopimuksen kohdalla oltaisiin voitu olla aktiivisempia" (Halonen). ^[22]

Psykologien Sosiaalinen Vastuu ry:n vuosikokous vetosi vuosikokouksessaan 3.3.2007, ettei Suomeen hankittaisi rypalepommeja, johtuen niiden aiheuttamista seurauksista, viitaten isovanhempiensa hoidossa Rashidien pakolaisleirilla asuvaan Farah Shehadehin kertomukseen. ^{[23] [24] [25]}

Sadankomitean paasihteeri Jan Koskimies aloitti adressin keruun rypalepommien kieltamiseksi Suomessa.

Entinen valtiovarainministeri Eero Heinaluoma on vaatinut rypalepommeista selvitysta. ^[26]

Suomi on ostanut Alankomaista yhdysvaltalaisen raskaan raketinheitinjarjestelman, jossa voidaan kayttaa henkiloita ja ajoneuvoja vastaan tarkoitettuja kaksoiskayttoisia tytarammuksia, seka 155 mm kenttatykkeja varten saksalaisen Rheinmetallin valmistamia DM 662 kuorma-ammuksia, jollaiset Norjan hallitus pani valiaikaiseen kayttokieltoon 2006. DM 662 :ssa kaytetaan M85 -tytarammuksia.

Yhdysvallat, missa valmistetaan useita rypalepommeja ja tytarammuksia, ei osallistunut rypalepommikieltoa kasittelevaan kokoukseen. Yhdysvaltain ulkoasianhallinnon tiedottaja Sean McCormack mainitsi, etta rypalepommeilla on paikkansa ja kayttonsa sotilaallisena varantona, mikali niiden teknillinen rakenne on oikea ja varastointi on asianmukaista. ^[27]

Senaattorit Dianne Feinstein ja Patrick Leahy esittivat helmikuun 2007 alkupuolella lakiluonnoksen, minka tarkoituksena on suojella siviilivaestoa. Lakiluonnoksen nimi on The Cluster Munitinions Civilian Protection Act. ^[28]

Tata Feinstein-Leahyn laiksi kutsuttu esitys ei edellyta rypalepommeista luopumista, mutta edellyttaa, etta niiden toimivuusprosentti on 99%:ia, jolloin varmistettavaksi toimimattomuusprosentiksi jaa yksi prosentti, mika on jo ollut Pentagonin vaatimus korkeintaan kymmenen dollarin hinnan lisaksi. Lisaksi esityksessa edellytetaan, etta rypalepommeja kaytetaan ainoastaan maariteltyja sotilaallisia kohteita vastaan eika siella, missa siviileja tiedetaan olevan eika tavanomaisesti siviilien asuttamilla alueilla. Kolmenkymmenen paivan kuluessa rypalepommien kaytosta Yhdysvaltain presidentti velvoitettaisiin toimittamaan suunnitelman rajahtamattomien tytarammusten raivaamisesta kustannusarvioineen asianomaisille kongressin valtiokunnille koskien Yhdysvaltain hallituksen itsensa kayttamia tai hallituksen, jonka kayttoon ammuksia on myyty tai siirretty. Asianomaiset valiokunnat ovat senaatin ulkosuhteidenvaliokunta ja edustajainhuoneen ulkoasiainvaliokunta. Selvitys voi olla ei-julkinen ^[29]

Esityksen perusteluna olivat Libanonin tapahtumat ja senaattori Dianne Feinstein ilmoitti pyrkineensa paasemaan asiassa ratkaisuun Pentagonin kautta kymmenen vuoden ajan.

valtio [30]	allekirjoittannut [30]	ratifioinut [30]	pantu toimeen [30]
Afganistan	2008	2011	2012
Albania	2008	2009	2010
Andorra		2013	2013
Antigua ja Barbuda	2010	2010	2011
Australia	2008	2012	2013
Itavalta	2008	2009	2010
Belgia	2008	2009	2010
Bolivia	2008	2013	2013
Bosnia ja Hertsegovina	2008	2010	2011
Botswana	2008	2011	2011
Bulgaria	2008	2011	2011
Burkina Faso	2008	2010	2010
Burundi	2008	2009	2010
Kamerun	2009	2012	2013
Kap Verde	2008	2010	2011
T?ad	2008	2013	2013
Chile	2008	2010	2011
Komorit	2008	2010	2011
Cookinsaaret	2008	2011	2012
Costa Rica	2008	2011	2011
Norsunluurannikko	2008	2012	2012
Kroatia	2008	2009	2010
T?ekki	2008	2011	2012
Tanska	2008	2010	2010
Dominikaaninen tasavalta	2009	2011	2012
Ecuador	2008	2010	2010
El Salvador	2008	2011	2011
Fid?i	2008	2010	2010
Ranska	2008	2009	2010
Saksa	2008	2009	2010
Ghana	2008	2011	2011
Grenada		2011	2011
Guatemala	2008	2010	2011
Guinea-Bissau	2008	2010	2011
Vatikaanivaltio	2008	2008	2010
Honduras	2008	2012	2012
Unkari	2008	2012	2013
Irak	2009	2013	2013
Irlanti	2008	2008	2010
Italia	2008	2011	2012
Japani	2008	2009	2010
Laos	2008	2009	2010
Libanon	2008	2010	2011
Lesotho	2008	2010	2010
Liechtenstein	2008	2013	2013
Liettua	2008	2011	2011
Luxemburg	2008	2009	2010
Pohjois-Makedonia	2008	2009	2010
Malawi	2008	2009	2010
Mali	2008	2010	2010
Malta	2008	2009	2010
Mauritania	2010	2012	2012
Meksiko	2008	2009	2010
Moldova	2008	2010	2010
Monaco	2008	2010	2011
Montenegro	2008	2010	2010
Mosambik	2008	2011	2011
Nauru	2008	2013	2013
Alankomaat	2008	2011-	2011
Uusi-Seelanti	2008	2009	2010
Nicaragua	2008	2009	2010
Niger	2008	2009	2010
Norja	2008	2008	2010
Panama	2008	2010	2011
Peru	2008	2012	2013
Portugali	2008	2011	2011
Saint Kitts ja Nevis		2013	2014
Saint Vincent ja Grenadiinit	2009	2010	2011
Samoa	2008	2010	2010
San Marino	2008	2009	2010
Senegal	2008	2011	2012
Seychellit	2010	2010	2010
Sierra Leone	2008	2008	2010
Slovenia	2008	2009	2010
Espanja	2008	2009	2010
Swazimaa		2011	2012
Ruotsi	2008	2012	2012
Sveitsi	2008	2012	2013
Togo	2008	2012	2012
Trinidad ja Tobago		2011	2012
Tunisia	2009	2010	2011
Britannia	2008	2010	2010
Uruguay	2008	2009	2010
Sambia	2008	2009	2010

Useiden nakemysten mukaan rypaleaseet saattavat olla epatarkkuudessaan Geneven sopimuksen 1977 vastaisia, erityisesti siviilikohteita sisaltavilla alueilla kaytettyna. ^{[31] [32] [33] [34]}

• Use of cluster bombs - A Timeline of Cluster Bomb Use (englanniksi) (stopclustermunitions.org)