Patria

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Patria Oyj
Yritysmuoto julkinen osakeyhtio
Perustettu 1997
Toimitusjohtaja Esa Rautalinko
Puheenjohtaja Panu Routila
Kotipaikka Helsinki
Toimiala ilmailu - ja puolustusteollisuus
Liikevaihto Nousua 627,1 milj. € (2022) [1]
Liikevoitto Nousua 53,8 milj. € (2022) [1]
Henkilosto Nousua 3 311 (2022) [1]
Omistaja Suomen valtio (50,1 %) ja Kongsberg Defence & Aerospace AS (49,9 %).
Kotisivu www .patriagroup .com

Patria Oyj on suomalainen puolustus-, turvallisuus- ja ilmailualaan keskittyva julkinen osakeyhtio . Vuodesta 2016 eteenpain 49,9 prosenttia Patriasta on kuulunut norjalaiselle teollisuuskonserni Kongsberg Defence & Aerospacelle ja loput 50,1 prosenttia omistaa Suomen valtio .

Historia [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Patrian historia alkaa vuodesta 1921, jolloin Suomenlinnaan perustettiin Ilmailuvoimien Lentokonetehdas , jonka toiminta alkoi saksalaisen Hansa-Brandenburg -lentokoneen lisenssivalmistuksella. Nykymuotoinen Patria perustettiin vuonna 1997 yhdistamalla Vammas Oy , Patruunatehdas Lapua Oy , Sisu Defence Oy , Vihtavuori Oy ja Finavitec Oy . Vammas oli muodostettu vuonna 1991 yhdistamalla puolustusministerion Vammaskosken tehdas ja Oy Tampella Ab:n puolustusvalineyksikko.

Konsernin omistus [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Maaliskuussa 2016 Suomen valtio ilmoitti myyvansa 49,9 prosenttia Patriasta norjalaiselle Kongsberg Defence & Aerospacelle . Norjan valtio omistaa puolet Kongsbergista. Kauppahinnaksi sovittiin 272 miljoonaa euroa, ja myynnin jalkeen Suomen valtion osuudeksi yhtiossa jaa 50,1 prosenttia. [2] Patria omistaa puolet Nammosta . [3]

Joulukuusta 2014 vuoteen 2016 Patrian omistaja oli Suomen valtio (100 %). Tata ennen Patrian omistivat Suomen valtio (73,2 prosenttia) ja monikansallinen eurooppalainen EADS N.V, European Aeronautic Defence and Space Company (26,8 prosenttia). Joulukuussa 2014 Airbus-yhtioksi nimensa samana vuonna vaihtanut EADS myi omistuksensa Patriasta, minka jalkeen Patria oli taysin Suomen valtion omistama.

Patrian konsernirakenne [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Patria-konserni koostuu Patria Oyj -emoyhtiosta ja sen taysin omistamista tytaryhtioista. Kokonaan omistamiensa tytaryhtioiden lisaksi Patria omistaa 61,8 % Millog Oy:sta ja 50 % norjalaisesta Nammo AS:sta seka 60 % virolaisesta Milrem LCM OU:sta.

Patria-konsernin toimintamalli ja organisaatio uudistuivat vuoden 2022 alusta. Aiemmin Patria koostui seuraavista liiketoiminnoista: [4]

  • Aviation , joka tarjosi lentokoneiden ja helikoptereiden elinkaaren tukea seka lentokoulutusta ja jonka asiakaskuntaan kuuluvat eri maiden puolustusvoimat, puolisotilaalliset joukot ja viranomaiset seka alkuperaiset laitevalmistajat. Aviation oli Puolustusvoimien strateginen kumppani.
  • International Support Partnerships , joka tarjosi kansainvalisia elinkaaren tukipalveluja, kuten yhteistyota puolustusvoimien ja viranomaisorganisaatioiden kanssa yllapidon palvelujen ja ratkaisujen tarjoamiseksi kaikille puolustushaaroille kansainvalisesti. Patria Latvia SIA, Defence Partnership Latvia SIA, Milworks OU ja Kongsberg Aviation Maintenance Services AS olivat osa ISP-liiketoimintaa.
  • Systems , joka tarjosi jarjestelma- ja laitetoimituksia seka puolustusvoimille etta turvallisuusviranomaisille. Erikoisosaamisalueita olivat tiedustelu-, valvonta- ja johtamisjarjestelmat seka niiden integrointi ja elinkaaren tuki. Systems oli Suomen puolustusvoimien strateginen kumppani.
  • Land , jonka tuote- ja palvelualueisiin kuuluivat korkealuokkaiset panssaroidut pyoraajoneuvot, kranaatinheittimet seka niiden koko elinkaaren tukipalvelut. Tunnetuimmat tuotteet olivat Patria AMV ?tuoteperhe seka Patria Nemo -kranaatinheitinjarjestelma. Land syntyi vuonna 1997 Sisu Defencen pohjalle alun perin nimella Patria Vehicles.
  • Aerostructures , joka valmisti lentokoneiden ja avaruuskaluston rakenteita komposiitti- ja metallimateriaaleista.

Vuoden 2022 alusta liiketoiminnot jakautuvat seuraavasti:

  • Finland -divisioona vastaa asiakkuuksista Suomessa erityisena painopisteenaan Puolustusvoimat. Finland koostuu neljasta liiketoiminta-alueesta: Air Force, Army, Navy ja Joint & Security.
  • Global -divisioona vastaa asiakkuuksista Suomen ulkopuolella. Global koostuu Nordics, Europe- ja World-markkina-alueista.
  • Portfolio vastaa tuotteista ja palveluista seka niiden kehittamisesta ja myynnin tuesta koostuen kuudesta tuote- ja palvelulinjasta: Fleet Availability, Life cycle Management, Training & User Support, C5ISTAR, Mission Capability seka New products and Services.
  • Operations vastaa tuotannosta ja toimitusketjusta koostuen neljasta linjasta: Airframe & Structure Operations, Land Operations, Engine, Component & Training Operations ja Systems & Integrations Operations.

Lisaksi organisaatiossa sailyvat seuraavat liiketoiminnot:

  • Millog toimii Patrian konserniyhtiona tehden yhteistyota Patrian muiden liiketoimintojen kanssa. Se tuottaa materiaalien koko elinkaaren tukipalveluita sotilasasiakkaille ja strategiselle kumppanille Suomen puolustusvoimille. Tehtaviin kuuluvat ajoneuvojen ja panssarikaluston, ase- ja elektroniikkajarjestelmien, laiva- ja jarjestelmaalan kunnossapito ja niiden edellyttamat materiaali- ja elinkaaripalvelut seka kaluston ja jarjestelmien asennukset ja modifikaatiot. Patria omistaa Millogista 61,8 %.
  • Nammo AS on Patrian (50 %) ja Norjan valtion (50 %) omistama yritys, joka kehittaa ja tuottaa ammuksia ja ohjuksia seka ymparistoystavallisia demilitarisointipalveluja . Nammo kehittaa ja tuottaa korkean teknologian ampumatarvikkeita seka sotilas- etta siviilikayttoon. Tuotteisiin kuuluvat myos olalta laukaistavat asejarjestelmat seka rakettimoottorit sotilas- ja avaruussovelluksiin. Nammolla on tytaryhtioita Australiassa, Espanjassa, Kanadassa, Norjassa, Ruotsissa, Saksassa, Suomessa, Sveitsissa, USA:ssa ja Yhdistyneissa arabiemiirikunnissa.

Johto [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Hallitus

Patria Oyj:n hallitukseen kuuluu voimassa olevan yhtiojarjestyksen mukaan puheenjohtaja ja vahintaan kolme ja enintaan seitseman muuta jasenta. Yhtiokokous valitsee hallituksen puheenjohtajan ja muut jasenet ja paattaa hallituksen jasenten palkkioista. Hallituksen jasenet valitaan vuodeksi kerrallaan.

Konsernin johtoryhma

Konsernin johtoryhma kokoontuu kuukausittain. Siihen kuuluu kustakin liiketoiminnasta vastaava johtaja, liiketoiminnan kehitysjohtaja, talousjohtaja, lakiasiainjohtaja, joka vastaa myos compliance selvenna - ja eettisyysasioista, seka henkilostojohtaja. Konsernin johto kokoontuu muissakin kokoonpanoissa.

Neuvottelukunta

Yhtiojarjestyksen mukaan Patria Oyj:ssa on yhtiokokouksen asettama neuvottelukunta. Siihen kuuluu puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja enintaan kymmenen muuta jasenta. Yhtiojarjestyksen mukaan hallituksen tulee kuulla neuvottelukuntaa asioissa, jotka koskevat toiminnan huomattavaa supistamista tai laajentamista tai yhtion organisaation olennaista muuttamista tai joilla muutoin on suuri merkitys yhtion toimialalle.

Yrityksen aiempi johto

Nykynykymuotoisen Patrian ensimmaisena toimitusjohtajana toimi vuorineuvos Jorma Eloranta (1997?2001). Hanen seuraajansa yhtion toimitusjohtajana vuodesta 2001 oli Jorma Wiitakorpi , joka jatti tehtavansa 18. elokuuta 2008. Wiitakorpi jatkoi toimitusjohtajan neuvonantajana kevaaseen 2009. [5] Vuonna 2008 Patrian toimitusjohtajaksi nimitettiin diplomi-insinoori Heikki Allonen , joka toimi aiemmin muun muassa Fiskarsin toimitusjohtajana. Allonen siirtyi elakkeelle elokuussa 2016. Hanen seuraajakseen tuli diplomi-insinoori Olli Isotalo . [6] Patrian hallitus nimitti konsernin toimitusjohtajaksi heinakuusta 2019 alkaen Esa Rautalingon. [7]

Suhde yhteiskuntaan ja kritiikki [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Vuoden 2007 eduskuntavaaleissa Patria tuki puolueita 19 000 eurolla, joista Kokoomus , Keskusta ja SDP saivat kukin 6 000 euroa. [8] Nykyisen eettisen toimintaohjeensa mukaan Patria ei enaa tue poliittisia puolueita. [9]

Aseistakieltaytyjaliiton ja Muurinmurtajien vuonna 2008 kaynnistama Patria-kampanja syytti yhtiota ammusten toimittamisesta ”USA:n armeijan laittomaan kayttoon” Irakissa ja Afganistanissa seka yhteistyosta ”skandaaleistaan tunnettujen” BAE Systemsin ja EADS:n kanssa. [10] Kesakuussa 2008 aktivistit sulkivat Patrian Tampereen toimiston sisaankaynnit kahliutumalla toisiinsa porraskaytavien edustoilla. Mielenosoittajat vastustivat Suomen osallistumista kansainvaliseen asekauppaan ja halusivat kiinnittaa huomiota Patrian asevientiin liittyviin lahjusepailyihin. [11]

Lahjusepailyt [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Yle TV1:n tutkivan journalismin ajankohtaisohjelma MOT esitti 1. syyskuuta 2008 Patrian maksaneen lahjuksia Sloveniaan tehdyn panssariajoneuvokaupan yhteydessa yhteensa 21 miljoonaa euroa. Rahaa paatyi MOT:n mukaan puolustusministerion virkamiehille ja jopa Slovenian paaministerille, Janez Jan?alle . [12] MOT-ohjelman julkistamisen jalkeen Slovenian hallitus haastoi Ylen oikeuteen ohjelmassa esitettyjen vaitteiden johdosta. [13] Lahjusepailyista nostettiin syyte neljaa yhtion johtotehtavissa toiminutta henkiloa vastaan, joille vaadittiin vahintaan kahden vuoden vankeustuomiota. Lisaksi yhtiolle vaadittiin vahintaan 500 000 euron yhteisosakkoa . [14]

Kanta-Hameen karajaoikeus ja Turun hovioikeus hylkasivat syytteet ja yhteisosakkovaatimuksen. Valtio maarattiin korvaamaan syytettyjen ja yhtion oikeudenkayntikuluja seka korvauksia viivastyneesta esitutkinnasta. [15] Slovenian paaministeri tuomittiin skandaalin johdosta aluksi kahden vuoden vankeusrangaistukseen, mutta tapaus palautettiin muotovirheen vuoksi takaisin kasittelyyn ja raukesi vanhentuneena. Patrian Itavallassa toiminut konsultti oli ainoa tapauksen syytetyista, jonka tuomio jai voimaan. [16]

Samassa yhteydessa nostettiin myos kolmea yhtion johtotehtavissa toiminutta tyontekijaa vastaan syyte vastaavasta lahjusepailysta Kroatiaan tehdyissa panssariajoneuvokaupoissa, joissa syytettyjen epaillaan luvanneen lahjuksia viisi prosenttia panssariajoneuvojen kauppahinnasta, joka toteutui 50 miljoonan euron arvoisena. Patrian epailtiin maksaneen osan lahjuksista, noin 1,5 miljoonaa euroa, valitettavaksi edelleen Itavallassa toimineelle konsultille. Myos Kroatian-kaupoista vaadittiin yritykselle yhteisosakkoa. [17]

Karajaoikeus tuomitsi helmikuussa 2015 Patrian kaksi entista johtajaa torkeasta lahjuksen antamisesta Kroatia-kaupoissa ehdollisiin vankeusrangaistuksiin. Tytaryhtio tuomittiin 297 000 euron yhteisosakkoon. [18] Turun hovioikeus hylkasi molempien tuomittujen syytteet ja yhteisosakkovaatimuksen seka velvoitti valtion maksamaan syytettyjen oikeudenkayntikulut ja korvauksia viivastyneesta esitutkinnasta. [19]

Lahteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Viitteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

  1. ↑ a b c Patrian vuosikatsaus 2022 Patria. Viitattu 7.8.2023.
  2. ↑ Sajari, Petja & Saarinen, Juhani: Valtio myy puolet aseyhtio Patriasta norjalaiselle yritykselle HS.fi . 17.3.2016. Viitattu 17.3.2016.
  3. ↑ Beth Stevenson: Kongsberg acquires 49.9% stake in Finland's Patria flightglobal.com . 17.3.2016. Viitattu 30.5.2022. (englanniksi)
  4. ↑ Patria Liiketoiminnat . 31.5.2021. Viitattu 31.5.2021.
  5. ↑ Heikki Allosesta Patrian uusi toimitusjohtaja 18.8.2008. Patria. Viitattu 2.11.2016.
  6. ↑ Mommo, Pekka: Puolustusvalinekonserni Patrian toimitusjohtaja vaihtuu Yle Uutiset . 30.5.2016. Viitattu 2.11.2016.
  7. ↑ Esa Rautalinko nimitetty Patrian toimitusjohtajaksi 4.6.2019. Patria Group. Viitattu 12.2.2020.
  8. ↑ Vaalirahakohu ja valtionyhtiot: Kuka tuki keta Suomen Kuvalehti . 11.8.2009. Viitattu 2.11.2016.
  9. ↑ Eettinen toimintaohje Patria Group. Viitattu 25.7.2022.
  10. ↑ Patria Patria-info-blogi . 14.5.2008. Arkistoitu 4.11.2016. Viitattu 2.11.2016.
  11. ↑ Aseistakieltaytyjat Patrian ovilla Tampereella Iltasanomat.fi . 4.6.2008. Viitattu 2.11.2016.
  12. ↑ Matti Niemi: MOT: Patria lahjoi paaministerin Taloussanomat.fi . 1.9.2008. Viitattu 2.11.2016.
  13. ↑ Slovenian hallitus aikoo haastaa Ylen johdon oikeuteen HS.fi . 3.9.2008. Viitattu 10.5.2014.
  14. ↑ Jarmo Koponen: Patrian Slovenian lahjusjutun paakasittely Turun hovioikeudessa alkoi Yle uutiset . Viitattu 31.8.2021.
  15. ↑ Kari Mustonen: Patrian Slovenia-kauppojen kaikki syytteet hylattiin Turun hovioikeudessa yle.fi . 30.6.2015. Viitattu 31.8.2021.
  16. ↑ Magnus Berglund: Patria-syytteet nurin myos Sloveniassa Yle Mot . Viitattu 31.8.2021.
  17. ↑ Kari Nissinen, Ilpo Pajunen: Patrian Kroatia-kaupasta nostettiin syytteet kolmelle suomalaiselle Yle uutiset. Viitattu 31.8.2021.
  18. ↑ Nina Keski-Korpela: Patrian Kroatia-lahjusjutussa kahdelle johtajalle tuomio torkeasta lahjuksen antamisesta Yle Uutiset . 16.2.2015. Viitattu 2.11.2016.
  19. ↑ Nina Keski-Korpela: Hovioikeus hylkasi Patrian lahjusjutun Kroatia-haaran syytteet Yle uutiset . Viitattu 31.8.2021.

Aiheesta muualla [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Noudettu kohteesta ” https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Patria&oldid=22157442 ”