Rypalepommi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tata artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei tayta Wikipedian laatuvaatimuksia .
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemalla ongelmat tarkemmin . Lisaa tietoa saattaa olla keskustelusivulla .
Tarkennus: Kerronnaltaan sekava esitys joka hyppii Israelin, Suomen ja Norjan valilla. Varsinaisesta aseesta tai sen tekniikasta ei ole juuri lainkaan tietoa --- Joonasl ( kerro ) 28. helmikuuta 2007 kello 13.58 (UTC)
USA:n ilmavoimien B-1B Lancer -pommikone pudottamassa kasettipommeja
Yhdysvaltalainen Rockeye II -kasettipommi

Kasetti- eli rypalepommi on periaatteeltaan ilma-aluksesta pudotettava pommi eli kuorma-ammus, jossa on useita tytarpommeja . Kasettipommi aukeaa ilmassa maalin ylapuolella levittaen tytarpommit laajalle alueelle. Kasettipommeissa on monia erityyppisia hyotykuormia, jotka saattavat koostua esimerkiksi sirpalepommeista, ontelopanoksista , palopommeista , sirotemiinoista tai ohjautuvista tytarpommeista. Kasettipommin tytarammukset leviavat jopa neliokilometrin alueelle. Kasettipommilla saadaan perinteisiin pommeihin verrattuna moninkertainen vaikutus varsinkin ajoneuvo- ja aluemaaleihin seka linnoittautumattomaan jalkavakeen. Kasettipommia voidaan pommin hyotykuormasta riippuen kayttaa hyvin monen tyyppisia maaleja vastaan. Esimerkkeja kasettipommien maaleista voivat olla ajoneuvosaattueet, tykiston tuliasemat, lentokentat, panssariyksikot, jalkavaki ja komento- ja huoltokeskukset.

Kuorma-ammukset ja -raketit [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Tykistolle ja raketinheittimistolle on olemassa kuorma-ammuksia ja kuormaraketteja, jotka sisaltavat tytarkranaatteja tai sirotemiinoja. Yleisimpia kuorma-ammusten kaliipereja ovat lansimaissa 105 ja 155 mm ja idassa 122 ja 152 mm. Raketinheittimiston kuormarakettien kaliiperit vaihtelevat 122:n ja 300 mm:n valilla. Kuorma-ammus tai -raketti ammutaan maalia kohti, jonka ylapuolella ammus aukeaa, tai muutoin heittaa tytarammukset ulos.

Historiaa [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Palopommeilla ladattuja kasettipommeja oli kaytossa jo ensimmaisessa maailmansodassa. Laajamittaisempaan kayttoon ne tulivat kuitenkin vasta toisen maailmansodan aikana. Esimerkiksi saksalaisilla AB 23 SD-2- ja AB 250-3-kasettipommeilla levitettiin kuuluisan SD2 (Sprengbombe Dickwandig 2 kg) -tytarpommin eri versioita. SD2 -sarjan pommit olivat sirpalepommeja, ja saattoivat kaytetysta sytyttimesta riippuen toimia joko ilmassa rajahtavina, iskusytytteisina, aikasytytteisina tai sirotemiinojen tapaan tarinaan reagoiden. Yhdysvallat valmisti toisen maailmansodan jalkeen miltei suoraa SD2-tytarpommin kopiota nimella M83. SD2 -pommeista kopioineen on kaytetty myos niiden ulkonaosta johtuvaa epavirallista nimea "perhospommi".

Kasettipommeja kehittivat ja kayttivat toisessa maailmansodassa Saksa, Italia, Yhdysvallat ja Neuvostoliitto. Venalaiset kehittivat eraan kasettipommin perusmalleista, ns. lentotynnyrin, (katso Molotovin leipakori ) toisen maailmansodan alussa. Kyseessa oli yhtenaiseen, ilmassa hajaantuvaan kuoreen pakattu nippu palopommeja; tata asetta kaytettiin ensi kerran Suomea vastaan Viipurin tuhoisimmassa palopommituksessa 18. helmikuuta 1940 eli Tuhon sunnuntaina .

Rypalepommikieltohanke [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Norjan hallitus ryhtyi toimeen kuorma-ammuksia ja kasettipommeja koskevan kiellon aikaansaamiseksi. Kansainvalinen kokous aiheesta jarjestettiin helmikuussa 2007. Kokous hyvaksyi 23. helmikuuta 2007 46:n maan julkilausuman, jossa sovittiin neuvotteluprosessin aloittamisesta rypaleaseiden kieltamiseksi . Yhdysvallat, Venaja, Israel ja Kiina eivat osallistuneet kokoukseen. Osallistujamaista Puola, Romania ja Japani eivat hyvaksyneet julkilausumaa. [1] Kesalla 2021 jo 108 maata oli ratifionut ja toimeenpannut rypaleaseiden kiellon ja sopimuksen oli allekirjoittanut kaikkiaan 123 valtiota. Esimerkiksi Suomi, Viro, Puola ja Venaja eivat olleet viela talloin allekirjoittanut sopimusta. [2] [3] [4] Euroopan parlamentti on kehottanut jasenmaitaan luopumaan rypaleaseista.

Ongelmat [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Tyypillisesti 5 % tytarammuksista jaa rajahtamatta, mutta lumeen tai suohon jopa 30 %. Rajahtamattomana maastoon jaavat pienikokoiset tytarammukset saattavat myohemmin tappaa ja vammauttaa siviileja. Rajahtamattomyytta pidetaan laatutekijana nimenomaan oheisvahinkojen valttamiseksi, minka vuoksi joihinkin tytarammuksiin on lisatty itsetuho - tai deaktivointilaite, joka takaa tytarammuksen itsetuhon tai deaktivoitumisen, mikali se ei rajahtaisi muutoin maahan pudotessaan.

M190 Honest Johnin taistelukarki jonka sisassa on pienia sariinitaytteisia tytarammuksia (kuva noin vuodelta 1960).

Kasettipommit ja kuorma-ammukset saivat huonoon maineen etenkin, kun myos uusia itsetuholaitteella varustettuja tytarpommeja ja tytarammuksia jai niin runsaasti kesalla 2006 rajahtamattomina maastoon 34 paivaa kestaneen Libanonin sodan aikana, jonka aikana Israel sirotti Libanoniin arviolta 1,2?1,6 miljoonaa tytarpommia ja -kranaattia. Osa tytarammuksista oli vanhaa valmistetta, jossa ei ollut itsetuhomekanismia, mutta rajahtamatta jai myos uusia M85 -tytarammuksia, joissa on itsetuhomekanismi. Pommit surmasivat myohemmin kymmenia kotiinsa palanneita siviileja Libanonissa.

Oranssi 1,5?3 m:n nauha olisi hyva keino havaita rajahtamaton tytarammus. Jos pommi rajahtaa, nauha hajoaa.

Libanonin sota [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Israel kaytti runsaasti rypalepommeja sotiessaan Libanonissa 2006 . Yhdysvallat myi Israeliin rypalepommeja silla ehdolla, ettei niita kayteta siviilikohteisiin. Edellisen kerran Israelin kaytti laajasti rypalepommeja 1982 Etela-Libanonissa. Israelin kesalla 2006 Libanoniin ampumasta 1800 pommista ja ammuksesta, jotka sisalsivat 1,6 miljoonaa tytarammusta, noin 40 % jai arvioiden mukaan rajahtamatta [5] , ja ne ovat surmanneet kymmenia ihmisia sodan jalkeen.

Yhdysvalloissa alettiin tutkia, oliko Israel noudattanut Yhdysvaltain ehtoja kayttaessaan runsaasti rypalepommeja kolmena viimeisena paivana ennen aselevon astumista voimaan. Vuonna 1982 Israel asetettiin Yhdysvaltain kongressin tutkimusten jalkeen kuuden vuoden rypalepommivientikieltoon, koska tuonaikaisen kayton todettiin rikkoneen Yhdysvaltain asettamia viennin ehtoja. [6]

United Nations Mine Action Coordination Center, Yhdistyneiden kansakuntien miinankayton koordinointikeskus, on loytanyt Libanonista Litanijoen etelapuolelta 249 paikkaa, missa kasettipommeja on kaytetty.

Libanonin sodassa kesalla 2006 kaytettiin israelilaisia, kiinalaisia ja yhdysvaltalaisia rypalepommeja tykistoammuksina, raketteina ja lentopommeina.

Israelilainen raketinheitinyksikko ampui 1800 kuormarakettia Libanoniin, joista tuli yli 1,2 miljoonaa (1800 × 644 = 1159200) tytarammusta. Raketinheittimella kantama voi olla 32 kilometria ja iskema voi olla 1,2 km:n paassa maalista. [5]

155 mm:n kenttatykin ammukset [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

  • M482A1 on yhdysvaltalaisen Alliant Techsystemsin kenttatykkeihin 64 M42 ja 24 M46 kehittama tykistoammus, jonka kantama on 23 km ? 28 km. Sita on varastoituna Bahrainissa, Israelissa, Jordaniassa, Kanadassa, Korean tasavallassa, Kreikassa, Marokossa, Pakistanissa, Turkissa ja Yhdysvalloissa. [7]
  • M395 ja M396 on Israel Military Industriesin tykistoammus, jossa on joko 63 kappaletta tai 49 kappaletta M85 -tytarammuksia. Toinen M85 -tytarammusmalleista on M42 :n ja M46 :n kopio ja toiseen on lisatty itsetuhomekanismi vaaran putoamisen varalta. Ammuksen kantama kenttatykilla on 23 km ? 36 km. Niita on varastoituna Argentiinassa, Britanniassa, Italiassa, Intiassa, Israelissa, Itavallassa, Kreikassa, Norjassa, Romaniassa, Saksassa, Suomessa, Sveitsissa, Tanskassa ja Yhdysvalloissa. Israel Military Industries on tuottanut yli 60 000 000 tytarammusta. [7]

Raketinheitinten ammukset [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

  • M26 on 644 kappaletta M77 tytarammuksia sisaltava raketti, jota valmistaa Lockheed-Martin . M26:n kantama on 32 km ? 38 km. Sita varastoivat Bahrain, Britannia, Israel, Italia, Japani, Korean tasavalta, Kreikka, Ranska, Saksa, Turkki ja Yhdysvallat. [7]
  • Norinco-122 mm:n raketti on kiinalaisen Norincon valmistama. Siina on MDZ2 -tytarammuksia. Sita varastoi Kiinan kansantasavalta. Muista varastoivista maista ei ole tietoa. Hizbollah ampui niita Pohjois- Israeliin . [7]

Raivaushavaintoja Libanonista [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Libanonissa Yhdistyneiden kansakuntien miinakoordinaatiokeskuksen mukaan Etela-Libanonissa aselevon solmimisen jalkeen 13 on kuollut ja 46 haavoittunut tytarammuksista. Yhteensa Yhdistyneiden kansakuntien miinaryhmat ovat loytaneet 2 171 rajahtamatonta kuorma-ammuksen tytararmmusta: 715 (33 %) tyyppia M41 , 820 (38 %) tyyppia M77 ja 691 (32 %) tyyppia M85 . [8]

Libanonissa on kaytetty lisaksi myos M42 -tytarammuksia, joista osa on valmitettu 1974 ilman itsetuhomekanismia. [9]

Lentopommit [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Tama artikkeli tai osio on keskenerainen.
Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla sivua . Lisaa tietoa saattaa olla keskustelusivulla .

CBU 58B on Lockheed-Martinin Lansonissa valmistama kasettipommi, joka kuljettaa 650 BLU 63 -tytarpommia. CBU 58B:a varastoivat Israel, Marokko ja Saudi-Arabia. [7]

Jarjestelma Kuorma-ammus Tytarammus Lukumaara Kantama ( km )
155 mm tykki M482A1 23-28
155 mm tykki M395 M85 63 23-36
155 mm tykki M396 M85 49 23-36
raketinheitin ( M270_MLRS ) M26 M77 644 32-38
Type-81 Type-80 (MZD2) 39
lentopommi CBU-58/B BLU-63 650

Persianlahden sota [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Joidenkin arvioiden mukaan Persianlahden sodassa saatettiin pudottaa 20 miljoonaa tytarammusta seka ampua tykistoaseilla lisaksi 30 miljoonaa tytarammusta.

Raketinheittimet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Raketinheittimilla ammuttujen M77 -tytarammusten rajahtamattomyysprosentti vaihteli 17 %:sta 23 %:iin. USA:n armeijan 21. kenttatykistorykmentin ensimmainen (Alfa)-patteri ampui 13.2. 1991 illasta Saudi-Arabian, Kuwaitin ja Irakin rajan tuntumassa yli 100 rakettia minuutissa kymmenella kolmen kilometrin pituiselle kaistalle sijoitetulla raketinheittimella. Persianlahden sodan aikana se ampui 550 rakettia tullen maaraltaan toiseksi. Suurin ammuttujen rakettien maara oli 158. kenttatykistorykmentin ensimmaisella patteristolla, joka ampui 699 rakettia. Yhteensa yhdysvaltalaiset raketinheittimet ampuivat 17 286 rakettia, mika M26 -raketteina laskettuna merkitsee 11 132 184 M77 -tytarammusta 2 881 kuuden putken laukauksin. M270 MLRS :ssa on 12 putkea, mutta yleensa silla ammutaan kuuden putken laukauksin. [10] [11]

Jarjestelma Raketti Lukumaara Tytarammus Lukumaara Yhteismaara Kantama Pinta-ala
M270 MLRS M77-raketti 12 M77 644 7 728 11,5 km - 32 km 0,5 km x 0,5 km

Kenttatykit [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

155 mm kenttatykeilla ammuttujen kaksoisvaikutteisten (ontelo- ja sirpalevaikutus) M42 - ja M42 -tytarammusten rajahtamattomyysprosentti oli 14%.

CBU87/B

Persianlahden sodassa Yhdysvallat pudotti lentokoneesta CBU-87/B CEM -kasettipommeja 10 035 kappaletta. Lentokoneina saatettiin kayttaa havittajia F-4 , F-15 , F-16 , F-111 seka rynnakkokoneita A-7 , A-10 ja pommikonetta B-52 . [12]

luettelo artikkelissa tytarammus

Ilman kerrointa oleva luku ilmoittaa, montako kasettipommia pommikone kykenee kuljettamaan pommisailiossaan. Kertoimella varustettu luku puolestaan sen, miten monta kasettipommia mahtuu rungon ulkopuolelle kummankin siiven alle. Yhteislukumaara kertoo, miten monta tytarammusta kyetaan kuljettamaan, mikali kasettipommeja on kiinnitetty lentokoneeseen suurin maara, minka se kykenee kuljettamaan. F-16:n kahdessa kasettipommissa kulkee yhteensa 404 tyrtarammusta, kun taas B-52:n 24 kasettipommiin mahtuu 4 848 tytarammusta. Strategisella pommikoneella pystytaan siis kuljettamaan 12 kertainen maara tytarammuksia verrattuna Euroopan unionissakin yleiseen torjuntahavittaja F-16 Fighting Falconiin verrattuna.

Irakin sota [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Tama artikkeli tai osio on keskenerainen.
Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla sivua . Lisaa tietoa saattaa olla keskustelusivulla .

Irakin sodassa 25.4. 2003 mennessa oli Yhdysvaltain puolustushaarojen komentajien neuvoston puheenjohtaja, kenraali Richard Meyersin mukaan Yhdysvallat oli pudottanut 1 500 kasettipommia Irakiin, joista 500 metrin paahan siviileista oli osunut 26. Irakin sodassa kuolleiden lukumaaraa laskevan verkkopalvelun mukaan siviilitappioita oli 372, joista 147 johtui rajahtamattomista ja viallisista tytarammuksista.

Britannian puolustusministerio puolestaan ilmoitti sen ampuneen Basraan yli 2 000 LO20 - tytarammusta , joita ei kuitenkaan voida verrata suoraan maamiinoihin tai yleisesti kaytossa oleviin kasettipommeihin. Niista viallisia on vain 2?5 %.

Kosovon sota [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Kosovoon pudotettiin 1 392 kuorma-ammusta, joissa oli 289 536 tytarammusta, jotka surmaavat enemman siviileita kuin maamiinat. Muoviset ja kirkkaankeltaiset tytarammukset ovat etenkin lasten mielenkiinnon kohteena. [13]

Yhdysvallat pudotti lentokoneesta CBU-87/B CEM - ja Rockeye II - kasettipommeja 333 alueelle. Osa pommeista pudotettiin muualle Jugoslaviaan. Niiden tytarpommi BLU-97/B :n rajahtamattomyysprosentti oli noin 5 %. [12] [14]

Kuorma- ja tytarammukset kaytossa [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

2003 BAe osti 26 000 tykiston kuorma-ammusta Israel Military Industriesilta ja brittitykisto ampui Irakin sodassa Basrassa yli 2 000 L20A -kuorma-ammusta, jotka kukin sisalsivat 49 tytarammusta. Kuorma-ammusten kantama oli noin 30 kilometria. Britannian puolustusministerion tiedotuksen mukaan rajahtamatta jai 2 %. [15]

Suomen ja Norjan kuorma-ammukset [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Suomessa 155 mm:n Patrian valmistama kenttakanuuna 155 K 98 kayttaa Rheinmetallin saksalaista DM 662 -kuorma-ammusta, jossa tytarammuksena on M85 . Norja kayttaa lisaksi myos DM 642 :a, minka tytarammukset ovat myos M85 :ia. [16]

Niiden hankkimista tutkitaan Alankomaista kaytettyna hankittuihin yhdysvaltalaista valmistetta oleviin M270 MLRS -raketinheittimiin, joiden mahdolliseksi suomalaiseksi tyyppimerkinnaksi tullee 277 RAKH 06. Rypalepommeilla on tarkoitus korvata henkilomiinat , joista Suomi luopuu Ottawan miinakieltosopimuksen mukaisesti vuoteen 2016 mennessa. Naissa raketeissa on eraana mahdollisuutena panssarimiinat, jotka voidaan aikauttaa toimimaan monin eri tavoin ja se on niiden arvokas ominaisuus. Suomeen hankituissa tykiston kuorma-ammuksissa on seka itsetuhotoiminta etta varmistustoiminta, joilla pyritaan varmistumaan siita ettei maastoon jaa vaarallisia rajahtamattomia kuorma-ammusten tytarammuksia. Kansainvalista sopimusvelvoitetta vain taman kaltaisten tytarkranaattien kayttoon ei ole ollut olemassa.

Norjalaiskokeet yllattavat [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Norjalaiset olivat tehneet tavanomaisia kokeita 155 mm tykin kuorma-ammuksilla ja huomanneet syksylla 2005 Hjerkinnin ampuma-alueella ja huomanneet, etta hyvaksyttavaa maaraa suurempi osa tytarammuksista jaa rajahtamatta. Syyna olisi voinut olla valmistusvirhe, vaara varastointitapa tai muut ennalta tuntemattomat syyt. Osoittautui, etta rajahtamattomien tytarammusten maara lisaantyy, kun ampumamatka pitenee, esimerkiksi norjalaisten kayttamalla DM 662 -kuorma-ammuksella, joka sisaltaa M85 -tytarammuksia. Norjan hallitus kielsi kesakuussa 2006 kayttamasta kumpaakaan. [17] Norjalaisten kayttama DM 662 ammus on saksalaisten oma versio, jota Nato ei ole hyvaksynyt kayttoon. Kayttokielto saattaa johtua myos siitakin syysta.

Rajahtavyys [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Yleisesti tytarammusten rajahtamattomyyteen katsotaan vaikuttavat laukaisumenetelma, tytarammuksen ika, vallitseva ilman lampotila seka pinta, jolle tytarammus putoaa. Mutainen tai pehmea maa lisaa merkittavasti tyraammusten rajahtamattomyysprosenttia. Tytarpommien nauha voi tarttua puihin tai kasveihin tai rakennelmiin. Myos korkeat puut voivat hidastaa tytarammuksen putoamista siten, etta sen putoamisnopeus maahan ei riita rajayttamaan sita. M77 -tytarammuksen tulee pudota 65-90 asteen kulmissa rajahtaakseen. [18] Juuri naidenkin syiden takia itsetuhotoiminta on tarkea ominanisuus. Itsetuho toimii yleensa 20 sekunnin kuluttua siita kun tytarkranaatti on ammuttu ulos pommista, raketista tai ammuksesta.

Kokeet jatkuvat Libanonin sodan jalkeen [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Libanonin sodan jalkeen syksylla 2006 Norjan puolustusvoimien logistiikkaorganisaatio aloitti uudet kokeet Hjerkinnin ampuma-alueella . Norjan puolustusvoimien tutkimuskeskus alkoi kokeilla, mita rajahtamatta jaaneiden M85 :ien rajayttamiseksi tarvitaan. Niita on kaadettu sementtimyllyyn, pudotettu 12 metrin korkeudesta teraslevylle seka sijoitettu avotulen ylapuolelle. Kokeiden tarkoituksena on kayda lapi niita mahdollisuuksia, mihin rajahtamattomat tytarpommit voivat joutua, mikali ne loytaa joku, jota ei ole perehdytetty tytarammuksiin. Kokeiden tulosten uskotaan valmistuvan kesalla 2007 . [19] [20]

Norjalaiset ampuivat M109 A3GN -panssarihaupitsilla yhteensa 332 laukausta kokeissa. 174 laukausta Turrhausenista , 110 laukausta Gardsendenista 17 kilometrin paasta ja 48 laukausta Storrandenista 6,7 kilometrin paasta. Norjalla on vajaat 50 000 kuorma-ammusta, jotka muodostavat 40 % Norjan tykistoammuksista. Norjan puolustusvoimat jattaa tulosten julkistamisen Norjan puolustusministeriolle, joka tilasi ammunnat. Kuormakranaatit maksavat Norjalle noin 10 000 kruunua eli noin 1 240 euroa kappaleelta. Ammuskulutuksen hinnaksi muodostui yli 400 000 euroa. [21]

Suomen ja Norjan hankinnat [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Suomen 155 K 98 :aa varten hankkimissa kuorma-ammuksissa kaytetaan M85 -tytarammuksia. Ne vastaavat tytarammuksille yleisesti asetettavia vaatimuksia. Pentagon edellyttaa tilattavilta tytarammuksilta enintaan kymmenen dollarin hintaa kappaleelta seka sita, etta enintaan prosentti tytarammuksista jaa tuhoutumatta. Testin laboratorio-olosuhteita on kritisoitu siita, etta niissa tytarammus on laajalla ja kovalla alustalla, kun taas Libanonissa suuri osa ammuksista putosi hedelmalliselle viljelymaalle tai asutuksen lahelle, jolloin uusistakin tytarammuksista jai normit ylittava maara rajahtamatta. Pohjoismaisista oloista esimerkiksi lumeen pudotettaessa ei ole julkaistua tietoa.

Norjan valtion ja suomalaisen Patria Oyj:n keskenaan puoliksi omistama Nammo AS osti vuoden 2006 lopulla arizonalaisen Talley Defense Systemsin , joka valmistaa myos kuorma-ammuksia. Libanonin tapahtumien vuoksi Norjan hallitus kielsi Norjassa Nammo AS:n 155 mm kenttatykkeja varten lisenssilla valmistamia M85 -tytarammuksia sisaltavien DM 642 ja DM 662 kuorma-ammusten kayton 2006 lopulla. Norjan puolustusvoimien tutkimuslaitoksen tutkimus Libanonissa valmistunee huhtikuussa 2007 . [22] [23]

Jarjestelma Kuorma-ammus Tytarammus Lukumaara Kantama (km) Tila Maa Muuta Huomautus
M114 /39 DM642 M85 kaytossa [23] Norja kayttokielto [23]
M114 /39 DM652 M85 49 varastoitu [24] Norja mahd. poistettu
M114 /39 DM662 M85 kaytossa [23] Norja kayttokielto [23]
155 mm tykki BONUS BOMUS SFM 2 varastoitu [24] Ruotsi
155 K 98 DM662 [16] M85 49 23-36 hankittu Suomi ei www.mil.fi :ssa
277 mm raketinheitin M26-kuorma-ammus M77 DPICM 644 varastoitu [24] Norja
277 mm raketinheitin EPG-kuorma-ammus AT2-sirotemiinaraketti AVM 28 varastoitu [24] Norja
298RSRAKH06 M28 644 32-38 hankitaan [25] Suomi
298RSRAKH06 AT2-sirotemiinaraketti 28 38 hankitaan [25] Suomi
298RSRAKH06 M30-ohjattava raketti P3I BAT , SADARM , LOCAAS , Damocles 60-100 tutkitaan [25] Suomi
298RSRAKH06 M39-ohjusjarjestelma M74 950 165-330 tutkitaan [25] Suomi
277 mm raketinheitin M26-kuorma-ammus M77 DPICM 644 varastoitu [24] Tanska
kasettipommi Rockeye II Mk-118 HEAT 247 varastoitu [24] Ruotsi
kasettipommi Rockeye II Mk-118 247 varastoitu [24] Norja
kasettipommi CBU-87 BLU-97 CEM 202 varastoitu [24] Norja
kasettipommi Rockeye II Mk-118 247 varastoitu [24] Tanska

M74 -tytarammusta ei ole ilmoitettu hankittavaksi, mutta se on yksi raketinheittimelle teknisesti mahdollinen ammus, samoin myos P3I BAT , SADARM , LOCAAS , Damocles ovat teknisesti mahdollisia, mutta ei ilmoitettuja Suomen puolustusvoimille hankittavaksi tutkittaviksi tytarammuksiksi.

Yhdysvaltain kayttamat rypalepommit tytarpommeineen (1996) [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Jarjestelma Kuorma-ammus Sirotin Tytarammus Lukumaara
105 mm tykki M444 ICM M49 18
105 mm tykki M915 DPICM M80 42
105 mm tykki M916 DPICM M80 42
155 mm tykki M449 ICM M43A1 60
155 mm tykki M864 DPICM M42 72
155 mm tykki M864 DPICM M46 72
155 mm tykki M843A1 DPICM M42 64
155 mm tykki M843A1 DPICM M46 24
203 mm tykki M404 ICM M43 104
203 mm tykki M509A1 DPICM M42 180
raketinheitin ( MLRS ) M26 M77 644
raketinheitin (MLRS) M26A1 M77 518
maavoimien taktinen ohjus( Army TACMS ) ohjus itse M74 1 000
lentopommi MK15 M40 2 020
Rockeye I MK20 M118 247
Rockeye I MK22 M38 2 020
Rockeye I CBU-7/A SUU-13/A BLU-18 1 200
Rockeye I CBU-12/A SUU-17/A tai SUU-17/B BLU-17/B 213
Rockeye I CBU-24/B SUU-30/B tai SUU-30/C BLU-26/B 670
Rockeye I CBU-25/A SUU-14/A BLU-24/B 132
Rockeye I CBU-29/B SUU-30/A , SUU-30/B tai SUU-30/C BLU-36/B 670
Rockeye I CBU-46/A BLU-66/B 444
Rockeye I CBU-49/B BLU-59/B 670
Rockeye I CBU-52/B BLU-61/A 217
Rockeye I CBU-52/B BLU-61/B 217
Rockeye I CBU-52/A BLU-63/B 650
Rockeye I CBU-52/B BLU-61/B 217
Rockeye II CBU-59/B BLU-77/B 717
Rockeye II CBU-60/A BLU-24/B 264
Rockeye II CBU-63/B M40 2 025
Rockeye II CBU-70/B BLU-85/B 79
Rockeye II CBU-71/B BLU-86/B 650
Rockeye II CBU-75/A BLU-63 1 420
Rockeye II CBU-75/B BLU-86 355
Gator CBU-78 BLU-91/B 45
Gator CBU-79 BLU-92/B 15
Gator CBU-81/A BLU-49/A 45
Gator CBU-81/A BLU-49/B 45
CEM CBU-87/B BLU-97/B 202
CEM WCMD CBU-87/B BLU-97/B 202
Gator CBU-89/B BLU-91/B 92
Gator CBU-89/B BLU-92/B 92
Sensor Fued Weapon CBU-97 BLU-108/B 10
SFW WCMD CBU-105 BLU-108/B 10
JSOW AGM-154A BLU-97/B 145
JSOW AGM-154B BLU-108/B 6

Kasitteita [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

  • AGM: air-to-ground munition (ilmasta-maahan ammukset)
  • ATACMS: Army Tactical Missile System (maavoimien taktinen ohjusjarjestelma M39, voi tulla 277 RakH 06:een )
  • BLU: Bomb Live Unit (eras USA:n asevoimien kayttama pommien luokitteluun liittyva nimike)
  • CBU: Cluster Bomb Unit (USA:n asevoimien kayttama kasettipommien luokitteluun kayttama nimike. Lahes kaikki kasettipommit kuuluvat USA:n asevoimissa CBU-nimikkeen alle.)
  • CEM: Combined Effects Munition (yhdistelmavaikutteinen ammus)
  • DPICM: Dual Purpose Improved Conventional Munition (kaksoisvaikutteinen parannettu tavanomainen ammus)
  • ICM: Improved Conventional Munition (parannettu tavanomainen ammus)
  • JSOW: Joint Standoff Weapon (USA:lainen AGM-154 JSOW-mallinen GPS/inertiaohjattu kasettipommi)
  • MLRS: Multiple Launch Rocket System (moniputkinen raketinheitinjarjestelma)
  • SFW: Sensor Fuzed Weapon (optisella heratesytyttimella varustettu ase)
  • WCMD: Wind Corrected Munitions Dispenser (yleisnimitys USA:laisille jalkiasenteisella inertiaohjausjarjestelmalla varustetuille kasettipommeille)

Lahteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

  1. ↑ 46 maata sopi rypalepommien kieltotavoitteesta 23.2.2007. Helsingin Sanomat. Arkistoitu 16.3.2007. Viitattu 23.2.2007.
  2. ↑ Convention on Cluster Munitions Status of Treaties . 30.5.2008; status of 25.8.2021. Dublin: UN Treaty Section. Viitattu 25.8.2021. (englanniksi)
  3. ↑ Convention on Cluster Munitions - Universalization Status by Region* (pdf) 2021. Convention on Cluster Munitions, clusterconvention.org. Viitattu 26.8.2021. (englanniksi)
  4. ↑ Satu, Helin: Rypaleaseet uhkaavat siviileja viela vuosien jalkeen Helsingin Sanomat . 17.4.2011. Viitattu 26.8.2021.
  5. ↑ a b Rapoport, Meron: IDF commander: We fired more than a million cluster bombs in Lebanon. Haaretz.com. Arkistoitu 8.2.2007. Viitattu 23.02.2007. (englanniksi)
  6. ↑ Tran, Mark: US studies Israel's cluster bomb use in Lebanon The Guardian . 29.1.2007. Viitattu 24.2.2007. (englanniksi)
  7. ↑ a b c d e Land Mine Action : The use and impact of cluster munitions in Lebanon . London: Landmine Action, 2006. ISBN 0-9551923-3-1 , ISBN 978-0-9551923-3-3 . Arkistoitu 20.8.2007 (pdf) .
  8. ↑ Norsk Folkehjelp, Miner og klasevapen, Minepolitisk arbeid: Norsk klaseammunisjon pa versting-liste, 31.8.2008 Grethe Østern i Norsk Folkehjelp: 90078208, Steve Goose i Human Rights Watch: +15406303011 [1] [ vanhentunut linkki ]
  9. ↑ Cockburn, Patrick: US May Ban Sale of Cluster Bombs to Israel. Common Dreams Newsletter . 20.9.2006. Arkistoitu 28.9.2006. (englanniksi)
  10. ↑ M26 Multiple Launch Rocket System (MLRS) GlobalSecurity.org . (englanniksi)
  11. ↑ Cluster Bombs ? Chapter 1: Cluster Munitions in the U.S. Arsenal. Mennonite Central Committee . 2000. Arkistoitu 21.11.2008. (englanniksi)
  12. ↑ a b Military Analysis Network, CBU-87/B Combined Effects Munitions (CEM), BLU-97/B Combined Effects Bomb (CEB) Federadion of American Scientists . 25.6.2007.
  13. ↑ Kosovo mine expert criticises Nato BBC. Viitattu 23.02.2007.
  14. ↑ Aktionbundnis landmine.de: Aktionbundnis landmine.de, Factsheet Streubomben, luettu 28.2.2007 06:06 [2] PDF-tiedostomuoto
  15. ↑ The Guardian Unlimited, Welcome: this way for cluster bombs, Richard Norton-Taylor, 20.9.2003 [3]
  16. ↑ a b Human Rights Watch :Backgrounders: IV. Cluster Munition Country Profiles, luettu 28.2. 2007 07:34 [4]
  17. ↑ Norsk Folkehjelp, miner: Norsk testskyting kan gi tungt humanitært argument, 14.9.2006 [5]
  18. ↑ Human Rights Watch, Human Rights News Cluster Munition Questions and Answers: The M26 Rocket, luettu 27.2.2007 [6]
  19. ↑ Forsvarets forskningsinstitutt:FFI Facts: Cargo ammunition - The cargo ammunition of the Norwegian Armed Forces is undergoing thorough and exhaustive testing. What is the proportion of duds, and how sensitive are they?, ove.dullum(at)ffi.no , jan-ivar.botnan(at)ffi.no +47 63807000 [7] (pdf)
  20. ↑ Forsvarsdepartementet:Test av cargoammunisjon - (11.09.06) Statssekretær Espen Barth Eides innlegg ved Forsvarets informasjonsmøte om test av cargoammunisjon, 11.9.2006 [8] (pdf)
  21. ↑ Oppdalsmagasinet:Tier om testfunn pa Hjerkinn, 28.9.2006 12:55 [9]
  22. ↑ TerraNet Plus: Oslo leads global efforts to ban cluster bombs, Daily Star , 22.2.2007 [10]
  23. ↑ a b c d e Forsvarets forskningsinstitutt:Facts about Norway's cargo ammunition, Rune Savin, Bente via Forsvarsnett, Bente Eirin Hagen, 20.2.2007 [11]
  24. ↑ a b c d e f g h i Human Rights Watch:Human Rights Watch Memorandum to Convention on Conventional Weapons delegates: A global overview of explosive submunitions, prepared for the Governmanetal Experts on the Explosive Remnants of War, 21.5.?24.5.2002 [12] (pdf)
  25. ↑ a b c d Puolustusvoimain paaesikunta: Raskaat raketinheittimet ovat saapuneet Suomeen, paivitetty 22.2. 2007 12:00 [13]

Aiheesta muualla [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Rypalepommi .
Noudettu kohteesta ” https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Rypalepommi&oldid=21716346 ”