Suomen hallinnollinen aluejako

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Kirkollishallinto )
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Suomen maakunnat.
Osa artikkelisarjaa
Suomen politiikka
Suomen vaakuna

Suomen hallinnollinen aluejako pohjautuu maakunta - ja kuntajakoon . Vuonna 2019 Suomessa on 19 maakuntaa ja 311 kuntaa [1] . Tilasto- ja hallinnointitarpeita varten maakunnat on ryhmitelty seitseman aluehallintoviraston toimialueiksi. [2] Elinkeino-, liikenne- ja ymparistokeskusten eli ELY-keskusten toimialueita on 15 kpl. [3] Myos Suomen vaalipiirit joita on yhteensa 13, koostuvat maakuntien yhdistelmista. [4]

Yhteinen tilastollisten alueyksikoiden nimikkeisto eli NUTS on Euroopan tilastovirasto Eurostatin alueluokitus. Suomi on jaettu viiteen NUTS-suuralueeseen . [5]

Hallinnollisen aluejaon lisaksi Suomea on jaettu erilaisin perustein moniin muihinkin alueisiin. Tallaisia alueita ovat muun muassa Suomen maisemamaakunnat ja Suomen luonnontieteelliset maakunnat .

Aluejaon historiaa

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]
Historialliset maakunnat ja nykymaakunnat.

Suomen laanit olivat 1600-luvulta vuoden 2009 loppuun saakka hallinnollisia alueita, joita johtavat laaninhallitukset toimivat valtion keskushallinnon toimeenpanoelimina. [6] Laania alempiasteisia valtion paikallishallintoalueita olivat kihlakunnat . Ne olivat muun muassa tuomarien ja henkikirjoittajien virkapiireja. [7]

Suomen historialliset maakunnat on Suomessa yleensa maaritelty Ruotsin valtakunnan hallintoalueina myohaiskeskiajalla olleiden linnalaanien mukaan. [8] Toinen mahdollinen maarittelyperusta historiallisille maakunnille voivat olla kansanomaisina nimityksina ja joskus myos historiallisia maakuntia vastaavina Suomen kansan ”heimoina” hahmottuvat kulttuurialueet. [9] Historialliset maakunnat ovat Ahvenanmaa , Hame , Karjala , Lappi , Pohjanmaa , Satakunta , Savo , Uusimaa ja Varsinais-Suomi .

Vuonna 2010 perustettiin Aluehallintovirastot ja ELY-keskukset. Niihin siirtyi entisten TE-keskusten, alueellisten ymparistokeskusten, tiepiirien, laaninhallitusten liikenne- ja sivistysosastojen seka Merenkulkulaitoksen tehtavia. [3]

Suomessa on tehty vuodesta 1934 lahtien ja varsinkin 2010-luvulla useita kuntaliitoksia . [10] Kuntaliitoksen syina ovat yleensa taloudelliset ja toiminnalliset, toisinaan myos aluepoliittiset syyt. Aiemmin kunnat ryhmiteltiin 70 seutukuntaan , mutta niista on luovuttu virallisena aluejakona vuoden 2014 alussa. [5]

Maakunnat

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]
Paaartikkeli: Suomen maakunnat

Suomessa on 19 maakuntaa, joista vakiluvultaan pienin on Ahvenanmaa (27 817 as.) ja suurin Uusimaa (1 429 202 as.). Maapinta-alaltaan pienin on myos Ahvenanmaa (1 552,57 km²), kun taas suurin on Lappi (92 664,60 km²). Vaestotiheys on pienimillaan 1,98 as./km² (Lappi), suurimmillaan se on 223 as./km² (Uusimaa).

Suomi on verraten harvaan asuttu maa, ja sen 5,4 miljoonaa asukasta [11] keskittyvat paaosin maan etela- ja keskiosiin.

Maakunta Maakunta-
keskus 		Vaki-
luku [12]
(31.3.2024) 		Ennuste
2040
(2015) [13] 		Maapinta-
ala [14]
(km²) 		Vaesto-
tiheys
(as./km²)
(2024)
Ahvenanmaa , Aland Maarianhamina 30 581

34 441

1 553,90 19,7
Etela-Karjala , Sodra Karelen Lappeenranta 125 019

125 143

5 326,37 23,5
Etela-Pohjanmaa , Sodra Osterbotten Seinajoki 190 514

192 434

13 798,19 13,8
Etela-Savo , Sodra Savolax Mikkeli 130 060

134 523

12 651,54 10,3
Kainuu , Kajanaland Kajaani 70 152

68 369

20 197,26 3,47
Kanta-Hame , Egentliga Tavastland Hameenlinna 169 524

180 820

5 199,15 32,6
Keski-Pohjanmaa , Mellersta Osterbotten Kokkola 67 772

70 136

5 019,98 13,5
Keski-Suomi , Mellersta Finland Jyvaskyla 273 353

278 779

16 042,38 17
Kymenlaakso , Kymmenedalen Kouvola 158 498

167 196

4 558,54 34,8
Lappi , Lappland Rovaniemi 176 252

175 166

92 673,82 1,9
Pirkanmaa , Birkaland Tampere 540 246

560 813

13 248,71 40,8
Pohjanmaa , Osterbotten Vaasa 177 765

194 996

7 401,34 24
Pohjois-Karjala , Norra Karelen Joensuu 162 220

159 730

18 791,07 8,63
Pohjois-Pohjanmaa , Norra Osterbotten Oulu 418 302

440 989

36 828,32 11,4
Pohjois-Savo , Norra Savolax Kuopio 248 261

247 688

17 344,41 14,3
Paijat-Hame , Paijanne-Tavastland Lahti 204 628

202 677

5 713,72 35,8
Satakunta , Satakunda Pori 211 733

213 894

7 821,14 27,1
Uusimaa , Nyland Helsinki 1 765 483 1 913 682 9 099,27 194
Varsinais-Suomi , Egentliga Finland Turku 491 571

500 015

10 666,06 46,1

Suomen kunnat

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]
Paaartikkeli: Suomen kunnat

Vuonna 2019 Suomessa on 311 kuntaa. [1] Kuntia jaetaan myos viela tarkempiin osiin eli taajamiin seka kunnanosiin , kaupunginosiin tai kyliin . Saman kunnan alueella voi olla kaytossa useampia postinumeroita, Luettelo Suomen postinumeroista kunnittain .

Aluehallintovirastojen toimialueet

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]
Paaartikkeli: Aluehallintovirasto

Suomen lainsaadannon toimeenpano-, ohjaus- ja valvontatehtavia alueellisella tasolla hoitavat aluehallintovirastot. Jokaisella aluehallintovirastolla on tietty toimialue, joka kasittaa yhden tai useamman maakunnan.

aluehallintovirasto
toimialueen muodostavat maakunnat 		paa-
toimipaikka 		muu
toimipaikka 		vakiluku toimialueella
(1.1.2010)
Etela-Suomen aluehallintovirasto
Etela-Karjala , Kanta-Hame , Kymenlaakso , Paijat-Hame , Uusimaa 		Hameenlinna Helsinki , Kouvola 2 209 677
Ita-Suomen aluehallintovirasto
Etela-Savo , Pohjois-Karjala , Pohjois-Savo 		Mikkeli Kuopio , Joensuu 569 840
Lapin aluehallintovirasto
Lappi 		Rovaniemi 183 775
Lounais-Suomen aluehallintovirasto
Satakunta , Varsinais-Suomi 		Turku Pori 690 400
Lansi- ja Sisa-Suomen aluehallintovirasto
Etela-Pohjanmaa , Keski-Pohjanmaa [15] , Keski-Suomi , Pirkanmaa , Pohjanmaa 		Vaasa Tampere , Jyvaskyla 1 199 142
Pohjois-Suomen aluehallintovirasto [15]
Kainuu , Pohjois-Pohjanmaa 		Oulu 471 774
Ahvenanmaan valtionvirasto
Ahvenanmaa 		Maarianhamina 27 732

Kirkollishallinto

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Suomen evankelis-luterilaisella kirkolla on yhdeksan hiippakuntaa : Turku , Tampere , Oulu , Mikkeli , Porvoo , Kuopio , Lapua , Helsinki ja Espoo . Hiippakunnat on jaettu alueellisesti rovastikuntiin, joihin kuuluu 3?13 seurakuntaa . [16] Yhteensa Suomessa on 412 evankelis-luterilaista seurakuntaa. [17]

Suomen ortodoksinen kirkko on jakaantunut Helsingin (8 seurakuntaa), Karjalan (11 seurakuntaa) ja Oulun (5 seurakuntaa) hiippakuntiin. [18] Katolisella kirkolla on koko Suomen kattava Helsingin hiippakunta , joka on jakaantunut seitsemaan seurakuntaan. [19]

Maantieteelliset aluejaot

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Hallinnollisen aluejaon lisaksi Suomea on jaettu toiminnallisin tai historiallisin perustein monenlaisiin alueisiin, kuten Paakaupunkiseutu tai Jarvi-Suomi . Tallaisia ovat myos Suomen maisemamaakunnat , jotka maariteltiin arvokkaiden maisema-alueiden etsimiseksi ja arvottamiseksi. [20]

Hydrologinen jako perustuu eri jokien valuma-alueisiin ja vesireitteihin. [21] Koska valuma-alueet eivat noudata valtioiden rajoja, monista valuma-alueista osa on Suomen ulkopuolella. Luonnonmaantieteellinen jako perustuu eri kasvien esiintymis- tai menestymisalueisiin ( Suomen luonnontieteelliset maakunnat ). [22]

Aluepoliittisia aluejakoja on Suomessa kuten muuallakin eri aikoina tehty eri perustein. [23] [24] Viime aikoina etenkin paikkatietomenetelmien kehittyminen on mahdollistanut alueellisessa suunnittelussa ja kehittamisessa siirtymisen kuntapohjaisista aluejaoista tarkempiin, esimerkiksi tilastollisiin ruutuaineistoihin perustuviin luokituksiin. [25]

Lahteet

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]
  • Koskimaki T & Ylonen S (toim.):  Kunnat ja kuntapohjaiset aluejaot 2015 . Helsinki: Tilastokeskus, 2015. ISBN 978?952?244?528?5. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 27.9.2015). ( Arkistoitu ? Internet Archive)

Viitteet

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]
  1. ↑ a b Tunnuslukuja vaestosta muuttujina Alue, Tiedot ja Vuosi Tilastokeskuksen PX-Web tietokannat . Viitattu 22.5.2019. [ vanhentunut linkki ]
  2. ↑ Aluehallintovirastojen (AVI) toimialueet ovat maakuntajakoon pohjautuvia. Aluehallintovirasto . Arkistoitu 11.9.2015. Viitattu 19.9.2015.
  3. ↑ a b ELY-keskukset ELY-keskus . Viitattu 19.9.2015.
  4. ↑ Vaalipiirit vaalit.fi . Arkistoitu 5.3.2016. Viitattu 19.9.2015.
  5. ↑ a b Kuntapohjaiset aluejaot, kuntanumerot ja kuntien lukumaarat kunnat.net . Viitattu 19.9.2015.
  6. ↑ Arkkitehtuurikasvatus Studio Wakewa . Arkistoitu 4.3.2016. Viitattu 19.9.2015.
  7. ↑ kihlakunnat YSO - Yleinen suomalainen ontologia . Viitattu 19.9.2015.
  8. ↑ Paasi, Anssi:  Nelja maakuntaa. Maantieteellinen tutkimus aluetietoisuuden kehittymisesta . Joensuun yliopiston yhteiskuntatieteellisia julkaisuja 8. Joensuu: Joensuun yliopisto, 1986. ISBN 951-696-624-1 .
  9. ↑ Vilkuna, Kustaa: Maakunnat kulttuurialueina. Kotiseutu , 1949, nro 4-5, s. 69-76. Helsinki: Suomen kotiseutuliitto.
  10. ↑ Kuntien lukumaara Kuntaliitto . Viitattu 19.9.2015.
  11. ↑ Vaesto Suomi.fi.
  12. ↑ Vaestonmuutosten ennakkotiedot muuttujina Vuosineljannes, Alue ja Tiedot 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 25.4.2024.
  13. ↑ Vaestoennuste 2015 muuttujina Alue, Vuosi, Sukupuoli ja Ika Tilastokeskuksen PX-Web tietokannat . Viitattu 22.5.2019. [ vanhentunut linkki ]
  14. ↑ Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2021 1.1.2021. Maanmittauslaitos. Viitattu 13.5.2021.
  15. ↑ a b Ministeri Kiviniemen lausuma ( Arkistoitu ? Internet Archive) Valtiovarainministerio
  16. ↑ Suomessa toimii yhdeksan luterilaisen kirkon hiippakuntaa ja kymmenen piispaa evl.fi . Arkistoitu 17.10.2015. Viitattu 27.9.2015.
  17. ↑ Kirkko toimii paikallisesti seurakunnissa Suomen evankelis-luterilainen kirkko. Arkistoitu 18.10.2015. Viitattu 14.10.2015.
  18. ↑ + Suomen ortodoksinen kirkko ortodoksi.net . Viitattu 27.9.2015.
  19. ↑ Helsingin hiippakunta tanaan Katolinen tiedotuskeskus KATT. Viitattu 14.10.2015.
  20. ↑ Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet Ymparistohallinto . Viitattu 19.9.2015.
  21. ↑ Valuma-aluejako paikkatietohakemisto . Viitattu 19.9.2015.
  22. ↑ Eliomaakunnat Luonnontieteellinen keskusmuseo . Viitattu 19.9.2015.
  23. ↑ Moisio, Sami & Vasanen, Antti: Alueellistuminen valtiomuutoksen tutkimuskohteena. Tieteessa tapahtuu , 2008, nro 3?4, s. 20?31. Artikkelin verkkoversio . Viitattu 13.7.2009.
  24. ↑ Moisio, Sami:  Valtio, alue, politiikka. Suomen tilasuhteiden saantely toisesta maailmansodasta nykypaivaan . Tampere: Vastapaino, 2012. 978-951-768-386-9 (painettu) ISBN 978-951-768-364-7 (verkkojulkaisu EPUB).
  25. ↑ Kaupunki-maaseutu-luokitus Ymparisto.fi . Suomen ymparistokeskus. Viitattu 27.9.2015.
Noudettu kohteesta ” https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Suomen_hallinnollinen_aluejako&oldid=22161539#Kirkollishallinto ”