Istanbul

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Istanbul
(?stanbul)
Ylhäällä: Kultainen sarvi ympäristöineen. Vasemmalla ylhäältä alas: Hagia Sofia, Taksim-aukio, Leventin liikekeskustaa Beşiktaşin piirissä. Oikealla (ylhäältä alas): Neidontorni, silta Bosporin yli, Dolmabahçen palatsi, İstiklalin katu Beyoğlun piirissä
Ylhaalla: Kultainen sarvi ymparistoineen. Vasemmalla ylhaalta alas: Hagia Sofia , Taksim-aukio , Leventin liikekeskustaa Be?ikta?in piirissa. Oikealla (ylhaalta alas): Neidontorni , silta Bosporin yli, Dolmabahcen palatsi , ?stiklalin katu Beyo?lun piirissa

Istanbul

Koordinaatit: 41°00′45″N , 28°58′33″E

Valtio Turkki
Maakunta Istanbul
Perustettu 660 eaa. ( Byzantion )
Hallinto
 ? Pormestari Ekrem ?mamo?lu
Pinta-ala
 ? Kokonaispinta-ala 5 512 km²
Korkeus 0?350 m
Vakiluku (2022) 15 907 951 [1]
Aikavyohyke UTC+3 [2]
Postinumero 34010?34850
80000?81800
Suuntanumero(t) 212 ja 216
Motto: Yedi Tepeli Kent
Lahteet: [3] = Pinta-ala, vakiluku ja vaestotiheys







Istanbul ( turk. ?stanbul , vuosina 667 eaa. ? n. 330 jaa. Byzantion , vuosina n. 330?1930 Konstantinopoli [4] , virallisesti nimen muutti Mustafa Kemal Ataturk vuonna 1930) on Turkin vaestoltaan suurin kaupunki (yli 15,3 milj. asukasta) [5] , ja maan kulttuurin, viestinnan, viihteen ja talouden keskus. Se sijaitsee maan luoteisosassa Marmaranmeren pohjukassa Bosporinsalmen molemmin puolin, pohjoisessa kaupunki ulottuu Mustallemerelle . Kaupunki ulottuu seka Euroopan etta Aasian puolelle. Istanbul oli Osmanien valtakunnan (1290?1923) paakaupunki vuodesta 1453 alkaen. Kaupungin historialliset alueet on lisatty Unescon Maailman kulttuuriperinnon luetteloon vuonna 1985. [6]

Maantiede [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Istanbulin ydinalue Bosporinsalmen molemmin puolin

Istanbul sijaitsee Turkin luoteisosassa ja on heinakuusta 2004 lahtien kasittanyt entisen Istanbulin maakunnan alueen. Marmaranmeren pohjukasta Mustaanmereen johtava Bosporinsalmi sijaitsee sen rajojen sisalla. Kaupunki ulottuu nain seka Euroopan ( Traakia ) etta Aasian ( Anatolia ) puolelle ja on maailman ainoa kahdessa maanosassa sijaitseva kaupunki. Kaupungin pinta-ala on 5 220 neliokilometria. Kaupungin vanhan Euroopan-puoleisen osan jakaa kahtia Bosporista lanteen tyontyva pitka lahti, Kultainen sarvi . Sen ja Marmaranmeren valissa on kaupungin vanhin osa, Stambul, jota lannessa rajoittaa vanha kaupunginmuuri . Topkapın palatsi sijaitsee laajalla tontilla aivan Marmarameren ja Bosporin yhtymakohdan vieressa. Istanbulin huomattavia historiallisia rakennuksia ovat myos Hagia Sofia , Sininen moskeija ja Istanbulin suuri basaari . lahde?

Kultaisen sarven pohjoispuolella on uudempi Galatan kaupunginosa, jonka yhdistaa Stambuliin joukko siltoja, joista huomattavin on Galatan silta. Pitka kavelykatu, ?stiklal Caddesi , johtaa Galatan sillan laheisyydesta Taksim-aukiolle , jonka ymparille on muodostunut moderni liikekeskus. Galatan pohjoispuolitse kaupunkia kiertaa moottoritie , johon kuuluu myos vuonna 1973 valmistunut, Aasian puolelle johtava Bosporin silta . Bosporin itapuolella olevista kaupunginosista keskeisimpia ovat Uskudar (ent. Skutari) vastapaata Galataa seka etelampana niemessa Marmaranmeren rannalla sijaitseva Kadıkoy , antiikin Khalkedon . Istanbul sijaitsee Afrikan ja Euraasian mannerlaattojen rajakohdan lahella, minka vuoksi alueella on ollut useita ankaria maanjaristyksia . lahde?

Ilmasto [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Kaupungin kesat ovat kuumia ja kosteita, ja talvet sateisia ja joskus lumisia. Keskimaarainen vuosittainen sademaara on 870 millimetria. Ilmankosteus on usein melko korkea, minka vuoksi lampotilat voivat tuntua huomattavasti todellista korkeammilta tai alhaisemmilta. Talvikuukausien keskimaarainen ylin lampotila on noin 7?10 °C. Lumisadetta tulee yleensa vain noin yhden tai kahden viikon ajan koko talven aikana, mutta kerralla voi sataa paljon. Kesakuun ja syyskuun valisten kesakuukausien paivakeskilampotila on noin 28 °C.

Lampimin kuukausi on heinakuu, jonka keskilampotila on 23,2 °C, ja kylmin tammikuu, jonka keskilampotila on 5,4 °C. Korkein mitattu lampotila on 40,5 °C (elokuu 2000) ja alhaisin ?16,1 °C (helmikuu 1927). [7] Ilmasto on hieman viileampi alueen itaosassa. Kaupunki on myos melko tuulinen, tuulen keskimaarainen nopeus on noin 5 m/s.

Istanbulin ilmastotilastoa
tammi helmi maalis huhti touko kesa heina elo syys loka marras joulu
Vrk:n ka. ylin lampotila ( °C ) 8,7 9,1 11,2 16,5 21,4 26,0 28,4 28,5 25,0 20,1 15,3 11,1 ka. 18,4
Vrk:n ka. alin lampotila ( °C ) 2,9 2,8 3,9 7,7 12,0 16,0 18,5 18,7 15,5 12,0 8,5 5,3 ka. 10,3
Vrk:n keskilampotila ( °C ) 5 5 7 12 16 21 23 23 20 16 11 7 ka. 13,8
Sademaara ( mm ) 100,9 80,9 69,6 45,4 35,5 37,5 39,0 46,3 62,9 100,7 108,6 124,7 Σ 852
Paivan pituus ( h / d ) 2,6 3,3 4,4 6,6 8,9 10,8 11,7 11,3 8,5 6,2 4,6 2,3 ka. 6,8
Sadepaivat ( d ) 17,7 15,3 13,6 10,3 7,8 5,3 3,6 4,0 6,1 10,3 12,9 16,9 Σ 123,8
L
a
m
p
o
t
i
l
a
8,7
2,9
9,1
2,8
11,2
3,9
16,5
7,7
21,4
12,0
26,0
16,0
28,4
18,5
28,5
18,7
25,0
15,5
20,1
12,0
15,3
8,5
11,1
5,3
S
a
d
a
n
t
a 		100,9
80,9
69,6
45,4
35,5
37,5
39,0
46,3
62,9
100,7
108,6
124,7


Lahde: Istanbul, Turkki Mgm.gov.tr. Viitattu 15.06.2015.

Nimen etymologia [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Ita-Rooman eli Bysantin keisarikunnan aikana kaupungin virallinen nimi oli Konstantinopoli. Sen asukkaat itse kuitenkin kutsuivat kaupunkia ytimekkaasti nimella "Kaupunki" (puhekielessa 'i poli', kirjoitettuna η Π?λι?, ee polis).

Turkkilaiset kutsuivat kaupunkia nimella '(i)stanbol' jo ennen sen vuoden 1453 valtausta. Onkin ajateltu, etta Istanbul-nimi tulisi puhekielen kreikan sanoista 'is tin poli' ("kaupunkiin", kirjakielella ει? τ?ν Π?λιν, 'eis teen polin'). ( Itasismin takia koinee-kreikan e-aanetta kuvaavat epsilon ja eeta muuttuivat kansankielessa i-aanteeksi.) Toisaalta, kielitieteen kannalta on luontevaa, etta puhekielen muoto 'Stambol'/'Istanbul' olisi yksinkertaisesti lyhentymamuoto nimesta Konstantinopoli (ja taten "yksinkertaisempana" selityksena suositeltavampi teoria kenen mukaan? ).

Virallisesti kaupungin nimi on ollut ?stanbul (lue: I'stambul) siita lahtien, kun turkkilaiset vuonna 1453 valloittivat sen. [8] Kaikkialla lansimaissa se kuitenkin tunnettiin paremmin Konstantinopolin nimella siihen saakka, kunnes Kemal Ataturk vuonna 1930 paatti, etta myos kansainvalisissa yhteyksissa on kaytettava turkkilaista nimea ?stanbul.

Historiallisista syista kaupunkia kutsutaan Kreikassa ja ortodoksisen kirkon piirissa edelleen Konstantinopoliksi. Tama oli aiheuttaa skandaalin vuoden 2005 Euroviisujen harjoituksissa, kun Kyproksen juontaja tervehti turkkilaista kollegaansa kahdesti sanoilla ”tervehdys Konstantinopoli”. Vasta Euroopan yleisradiounionin EBU:n uhkaus rangaistustoimista lopetti sanailun. lahde?

Historia [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Konstantinopolin piiritys
(Jean Chartier 1400-luku)
Ita-Rooman (Bysantti) ajan Konstantinopolin kartta (englanniksi)
Katso myos: historia vuoteen 1453 artikkelissa Konstantinopoli

Vuonna 1453 kaupunki siirtyi turkkilaisen Osmanien valtakunnan haltuun. Osmanit siirsivatkin paakaupunkinsa Edirnesta Konstantinopoliin. Kaupunkiin jaaneet kristityt ja juutalaiset saivat harjoittaa uskontoaan vapaasti osmanien vapaan vahemmistopolitiikan johdosta. Taman millet-jarjestelman mukaan uskonnollisten vahemmistojen sisaisista asioista (perheoikeus, uskonnon harjoittaminen ja niin edelleen) paattivat heidan uskonnolliset johtajansa. Myos turkkilaisvallan aikana kaupunki jatkoi eloaan itaisen Valimeren tarkeimpana poliittisena keskuksena.

Osmanit eivat varsinaisesti muuttaneet kaupungin nimea, vaan kayttivat nimia Konstantiniye (Konstantinopolin turkinkielinen muoto) ja Stanbulin rinnakkain aina valtakunnan kukistumiseen asti vuonna 1923. [9] Valloitettuun kaupunkiin tuotettiin uutta vaestoa Osmanivaltion kaikista osista, ja asutus muodostui sekavaksi. Kaupunki oli pian taynna mutkittelevia kujia ja yksikerroksisia puutaloja. Uuden kaupungin suunnitelmallinen rakentaminen alkoi Suleiman II Suuren hallitessa 1500-luvun puolimaissa. Tunnetuin taman ajan arkkitehti on Mimar Sinan . Tuolloin keskityttiin kuitenkin monumentaalirakentamiseen, ja varsinainen kaupunkisuunnittelu alkoi vasta 1800-luvulla. Sysayksena tahan oli tulipalojen riski huonosti suunnitelluissa kaupunginosissa. [10]

Kun Turkista tuli tasavalta vuonna 1923, siirsi maan ensimmainen presidentti Mustafa Kemal Ataturk paakaupungin Ankaraan . Vuonna 1955 Turkin hallitus jarjesti Istanbulin kreikkalaisten vainon ja omaisuuden tuhoamisen syyskuun 6. ja 7. paivan valisena yona, jonka seurauksena valtaosa kaupungin kreikkalaisista muutti kaupungista.

Istanbulissa on ollut runsaasti mielenosoituksia maaliskuun 2019 pormestarinvaalin jalkeen, sen jalkeen kun ne voitti opposition ehdokas Ekrem Imamo?lu, mutta paaministeri Recep Tayyip Erdo?an leimasi tuloksen vaaristellyksi ja halusi uusintavaalit. Erdo?an on itse Istanbulin entinen pormestari ja valtapuolueen havio oli hanelle takaisku. Uusintavaalissa kesakuussa Imamo?lu voitti viela suuremmalla aanierolla saatuaan noin 54 prosenttia aanista. [11] [12]

Vaesto ja hallinto [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Istanbulin hallinnollinen jako

Kesasta 2004 lahtien Istanbulin kaupungin alue on sisaltanyt myos aiemman Istanbulin maakunnan alueen. lahde?

Kaupunki on jaettu useisiin itsehallinnollisiin alueisiin (belediye) , jotka paattavat muun muassa kaavoituksesta ja jatehuollosta.

Osoiterekisteritietojen mukaan kaupungin vakiluku oli 15,9 miljoonaa vuonna 2022. [1] Kaupungin asukasluvuksi on arvioitu jo vuonna 2019 noin 16 miljoonaa. [11] Vaestosta noin 65 % asuu Euroopan puolella ja loput 35 % Aasian puolella. [5] Mikali Istanbulin Euroopan puoleinen osa olisi erillinen kaupunki, se olisi noin 8,8 miljoonalla asukkaallaan Euroopan toiseksi suurin kaupunki ja sijoittuisi vaestoltaan Moskovan ja Lontoon valille.

Istanbul lasketaan maailman kahdenkymmenen suurimman suurkaupunkialueen joukkoon. selvenna

Istanbulin paikallishallinnollinen jako [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Oheisissa taulukoissa on kuvattu Istanbulin Euroopan ja Aasian puoleisen osan piirijako ja kunkin piirin asukasluku vuonna 2011. Euroopan puolella vaestosta asui 8,8 miljoonaa (64,61 %) ja Aasian puolella 4,8 miljoonaa henkea (35,39 %). [5] [13]

Istanbulin hallinnolliset piirit asukaslukuineen
Euroopan puoli Aasian puoli
Istanbulin
piiri 		Asukasluku
2011
(josta muualla
kuin piirikeskuksissa) 		Istanbulin
piiri 		Asukasluku
2011
(josta muualla
kuin piirikeskuksissa)
Arnavutkoy &&&&&&&&&0198230.&&&&00 198 230
(7983) 		Adalar &&&&&&&&&&013883.&&&&00 13 883
Avcılar &&&&&&&&&0383736.&&&&00 383 736 Ata?ehir &&&&&&&&&0387502.&&&&00 387 502
Ba?cılar &&&&&&&&&0746650.&&&&00 746 650 Beykoz &&&&&&&&&0247284.&&&&00 247 284
(25209)
Bahcelievler &&&&&&&&&0600900.&&&&00 600 900 Cekmekoy &&&&&&&&&0183013.&&&&00 183 013
(4886)
Bakırkoy &&&&&&&&&0220663.&&&&00 220 663 Kadıkoy &&&&&&&&&0531997.&&&&00 531 997
Ba?ak?ehir &&&&&&&&&0284488.&&&&00 284 488
(4103) 		Kartal &&&&&&&&&0440887.&&&&00 440 887
Bayrampa?a &&&&&&&&&0269709.&&&&00 269 709 Maltepe &&&&&&&&&0452099.&&&&00 452 099
Be?ikta? &&&&&&&&&0187053.&&&&00 187 053 Pendik &&&&&&&&&0609535.&&&&00 609 535
(3628)
Beylikduzu &&&&&&&&&0218120.&&&&00 218 120 Sancaktepe &&&&&&&&&0267537.&&&&00 267 537
(1660)
Beyo?lu &&&&&&&&&0248206.&&&&00 248 206 Sultanbeyli &&&&&&&&&0298143.&&&&00 298 143
Buyukcekmece &&&&&&&&&0192843.&&&&00 192 843 ?ile &&&&&&&&&&028847.&&&&00 28 847
(15996)
Catalca &&&&&&&&&&063379.&&&&00 63 379
(26787) 		Tuzla &&&&&&&&&0197230.&&&&00 197 230
Esenler &&&&&&&&&0461382.&&&&00 461 382 Umraniye &&&&&&&&&0631603.&&&&00 631 603
Esenyurt &&&&&&&&&0500027.&&&&00 500 027 Uskudar &&&&&&&&&0532182.&&&&00 532 182
Eyup &&&&&&&&&0345790.&&&&00 345 790
(6802)
Fatih &&&&&&&&&0429351.&&&&00 429 351
Gaziosmanpa?a &&&&&&&&&0482553.&&&&00 482 553
Gungoren &&&&&&&&&0309135.&&&&00 309 135
Ka?ıthane &&&&&&&&&0419865.&&&&00 419 865
Kucukcekmece &&&&&&&&&0711112.&&&&00 711 112
Sarıyer &&&&&&&&&0287309.&&&&00 287 309
(31617)
Silivri &&&&&&&&&0144781.&&&&00 144 781
(12517)
Sultangazi &&&&&&&&&0483225.&&&&00 483 225
?i?li &&&&&&&&&0320763.&&&&00 320 763
Zeytinburnu &&&&&&&&&0293228.&&&&00 293 228
* Yhteensa
Istanbulin
Euroopan puoli 		&&&&&&&&08802498.&&&&00 8 802 498
(89809) 		* Yhteensa
Istanbulin
Aasian puoli 		&&&&&&&&04821742.&&&&00 4 821 742
(51379)

Vaeston uskonnollinen ja etninen jakauma [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Valtaosa Istanbulin asukkaista on muslimeja , mutta kaupungissa asuu myos pienia uskonnollisia vahemmistoja. Muslimivaestosta valtaosa on sunneja , arviolta 15?30 % vahemmiston ollessa aleveja . Istanbulissa asuu noin kaksi miljoonaa kurdia , joista suurin osa joutui muuttamaan kaupunkiin pakoon Kaakkois-Turkin kurdialueiden levottomuuksia 1980- ja 1990-luvuilla. Istanbulin suurimman ei-islaminuskoisen yhteison muodostavat armenialaiset , joita Istanbulissa asuu 40 000 ? 70 000. Vuosisadan alkuvuosikymmenina yli 100 000 henkea kasittanyt kaupungin kreikkalaisvaesto on supistunut muutamaan tuhanteen. Kreikkalaisortodoksisen kirkon patriarkaatti , jonka alainen myos Suomen ortodoksikirkko virallisesti on, toimii yha Istanbulissa, Fenerin kaupunginosassa. Istanbulin juutalaisvahemmisto kasittaa noin 26 000 henkea. lahde?

Talous [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Bruttokansantuote henkiloa kohti Istanbulissa on korkeampi kuin Turkissa keskimaarin. Turkin tilastokeskuksen mukaan vuonna 2005 Turkin BKT henkiloa kohden oli 5 008 dollaria, ja Istanbulissa se oli noin 7 000?7 500 dollaria.

Istanbulissa tyoikainen vaesto on nuori ja runsaslukuinen. Istanbulissa aktiivisesti tyoelamassa olevat ihmiset ikaryhmassa 30?59 vuotta ovat lukumaaraltaan 4,5 miljoonaa ihmista. lahde?

Liikenne [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Bosporin silta on yksi kolmesta sillasta, jotka yhdistavat Euroopan Aasiaan.

Istanbulin sijainnista Bosporinsalmen rannalla Euroopan mantereen ja Aasian yhtymakohdassa johtuen liikenne on vilkasta. Maantieyhteydet kulkevat Bosporin siltojen yli. Kolme merkittavaa moottoritieta kulkee Istanbulin laheisyydessa. Laivaliikenne on vilkasta Bosporinsalmessa . Rautatieyhteydet kulkevat Istanbulin kautta Eurooppaan. Vuonna 2013 avattiin Marmaray -tunneli, joka kulkee salmen alitse tunnelissa yhdistaen rautatieyhteydet Euroopan ja Aasian valilla. [14] Istanbulin metron ensimmainen osa otettiin kayttoon vuonna 2000.

Istanbulia palvelee kolme lentoasemaa. Vuonna 2022 Istanbulin lentoasema on ollut Turkin ja Euroopan vilkkain lentokentta. [15] [16] Halpalentojen suosima Sabiha Gokcenin kansainvalinen lentoasema hiukan kauempana Istanbulista kasvaa nopeasti. [17] Vuonna 2018 avatun kolmannen kansainvalisen lentoaseman ensimmaisen osan valmistuttua lokakuussa 2018 suurin osa Istanbul-Ataturkin lentoaseman matkustajaliikenteesta siirrettiin uudelle kentalle. [18]

Urheilu [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Istanbulissa suosittuja urheilulajeja ovat jalkapallo, koripallo ja lentopallo. Tunnetuimmat urheiluseurat ovat Be?ikta? , Galatasaray ja Fenerbahce . Kaupunki haki myos vuoden 2020 kesaolympialaisia .

Matkailu [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Istanbul on Turkin suurin kaupunki, maan kaupallisen elaman ja turismin keskus. Paakaupunkiin, Ankaraan, on keskittynyt enemman hallinnollista toimintaa.

Kaupunki oli kolmen mahtavan keisarikunnan ? Rooman valtakunnan, Bysantin keisarikunnan ja Osmanivaltakunnan ? paakaupunki. Kaupungin historia nakyy moskeijoiden minareeteissa, sulttaanien palatsien loistossa ja museoiden taideaarteissa.

Istanbulissa on valtava ravintolatarjonta alkaen kadunvarsien kebab-kojuista loisteliaisiin kansainvalisiin ravintoloihin. Aitoa turkkilaista ruokaa tarjoavia ravintoloita on runsaasti, samoin erilaisia etnisia ravintoloita. Istanbulista loytyy myos useiden kansainvalisten pikaruokaketjujen ravintoloita. [19]

Sultanahmetissa monet Bysantin ja Osmanien ajan rakennukset on restauroitu ravintoloiksi. Istiklal-kadulta alkavan Kukkakujan (Cicek Pasaji) pikku ravintolat ovat tunnettuja alkupaloistaan ja meren antimistaan. Kumkapissa on paljon tavernoita, baareja ja kalaravintoloita.

Nahtavyyksia [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Haydarpa?an rautatieasema.

Sultanahmetin alue alueella sijaitsee useita Istanbulin tunnetuimmista nahtavyyksista ? Topkapin palatsi , Hagia Sofia ja Sininen moskeija . Topkapin palatsissa ottomaanit pitivat hoviaan. Palatsialue koostuu monista puistojen keskelle sijoitetuista huviloista ja paviljongeista seka hallitsijan asuintilat sisaltaneesta haaremista. Hagia Sofia oli ensin kristillinen kirkko ja myohemmin moskeija; nykyaan rakennus toimii museona. Sininen moskeija on Turkin paamoskeija.

Vanhakaupunki Vanhassa kaupungissa sijaitsee suuri Suleimanin moskeija . Sen juurelta alkaa Suuri basaari, joka on Istanbulin suurin basaarialue . Sen lahella oleva Konstantinuksen pylvas on muisto kaupungin perustamisesta noin 1700 vuotta sitten.

Taksim-aukio Modernin Istanbulin sydan. Turistialue, jossa on hyvat ostosmahdollisuudet ja paljon ravintoloita.

Kaupungin Aasian-puoleisessa osassa sijaitseva historiallinen Haydarpa?an rautatieasema vaurioitui pahasti tulipalossa marraskuussa 2010. Asema valmistui 1908, ja sen suunnittelivat saksalaiset arkkitehdit. Asema on yksi Berliini?Bagdad -rautatiehankkeen asemista. Nykyisin se on muualle Turkkiin suuntautuvan liikenteen solmukohta. [20]

Lahteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

  • Istanbul for Foreign Businessmen. Istanbul Chamber of Commerce, 2006.

Viitteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

  1. ↑ a b Address Based Population Registration System - Population of Province/District Centers, Towns/Villages by Provinces and Districts and Annual Growth Rate Of Population  (Excel-tilasto, etsi rivi Istanbul) 2022. Turkstat, tuik.gov.tr. Viitattu 26.10.2023. (englanniksi)
  2. ↑ Time Zone in Istanbul, Turkey Timeanddate.com . Viitattu 21.6.2021. (englanniksi)
  3. ↑ Istanbul in Numbers (html) Istanbul 2010 . 2008. Istanbul Metropolitan Municipality. Arkistoitu 29.1.2010. Viitattu 9.7.2009. (englanniksi)
  4. ↑ Istanbul Helicon Publishing. Arkistoitu 18.2.2006. Viitattu 11.6. 2008. (englanniksi)
  5. ↑ a b c Address Based Population Registration System (ABPRS) Results  (Tilasto, muodostettu valinnoilla: Year selection= 2011, Subject selection= Population of localities, Locality= City, towns and villages, Province= Istanbul) 2011. Turkstat, www.turkstat.gov.tr → uusi osoite: tuik.gov.tr. Arkistoitu 10.10.2012. Viitattu 9.12.2012. (englanniksi)
  6. ↑ UNESCO | Historic Areas of Istanbul Whc.unesco.org. Viitattu 28 May 2009.
  7. ↑ Extreme Temperatures Around the World- world highest lowest temperatures Mherrera.org. Viitattu 22 January 2010.
  8. ↑ Tietosanakirja, 3. ja 4. osa, artikkelit Istambul ja Konstantinopoli, 1911
  9. ↑ Istanbul was Constantinople? Foundation for the Advancement of Sephardic Studies and Culture. Viitattu 30.9.2008. (englanniksi)
  10. ↑ Otavan Suuri Ensyklopedia, 3. osa (Ha?ek-juuri) , s. 2235, art. Istanbul. Otava, 1978. ISBN 951-1-02232-6 .
  11. ↑ a b Iso takaisku Turkin valtapuolueelle ? Opposition ehdokas voitti Istanbulin pormestarinvaalit Yle uutiset 23.6.2019. Viitattu 24.6.2019
  12. ↑ https://yle.fi/uutiset/3-10844544 Yle uutiset 24.6.2019. Viitattu 24.6.2019
  13. ↑ Istanbul City Guide - Map  (Istanbulin kaupungin virallinen, zoomattava kartta piirijakoineen, osoitehakuineen yms.) 2012. ibb.gov.tr. Viitattu 9.12.2012. (englanniksi)
  14. ↑ Europe and Asia joined by Marmaray tunnel under the Bosphorus Strait Marmaray. Arkistoitu 31.10.2013. Viitattu 31.10.2013.
  15. ↑ Daily Sabah: Istanbul Airport busiest airport in Europe in 2022 Daily Sabah . 3.1.2023. Viitattu 29.1.2023. (englanniksi)
  16. ↑ Istanbul Airport busiest airport in Europe in 2022 bm.ge . Viitattu 29.1.2023. (englanniksi)
  17. ↑ Turkey Biggest Airports Kadin Tiyatrosu - Turkey Travel Information. Arkistoitu 12.8.2014. Viitattu 10.8.2014.
  18. ↑ Istanbul’s 3rd airport to welcome 1st plane by Feb 2018, official opening to be on Republic Day Hurriyet Daily News . 6.10.2017. Viitattu 18.2.2018.
  19. ↑ Which global fast food chains do customers in Istanbul prefer? 13.10.2021. Gamma Research Group. Viitattu 8.1.2023.
  20. ↑ Istanbulin historiallinen rautatieasema paloi Yle.fi. Viitattu 28.11.2010.

Aiheesta muualla [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Euroopan kulttuuripaakaupunki
1980-luku
1990-luku
2000-luku
2010-luku
2020-luku

 

Noudettu kohteesta ” https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Istanbul&oldid=22296732 ”