Euroopan avaruusjarjesto
European Space Agency
Europese Ruimtevaartorganisatie ( hollanti ) Europaische Weltraumorganisation ( saksa ) Agencia Espacial Europea ( espanja ) Agenzia Spaziale Europea ( italia ) Agencia Espacial Europeia ( portugali ) Ευρωπα?κ? Διαστημικ? Υπηρεσ?α ( kreikka ) Evropska Kosmicka Agentura ( t?ekki ) Avrupa Uzay Ajansı ( turkki ) Europai ?rugynokseg ( unkari ) Gniomhaireacht Spais na hEorpa ( iiri ) Europeiska Rymdorganisationen ( ruotsi ) Den europeiske romfartsorganisasjonen ( norja ) Agen?ia Spa?ial? European? ( romania ) Europæiske rumfartsorganisation ( tanska )
Perustettu	1975
Toimiala	avaruustoiminta
Paamaja	Pariisi , Ranska
Jasenet	22 jasenvaltiota
Viralliset kielet	ranska , englanti
Paajohtaja	Josef Aschbacher
Aiheesta muualla
www.esa.int
Infobox OK Nimi-testi OK

Euroopan avaruusjarjesto ( engl. European Space Agency , ESA ^[1] ; ransk. Agence spatiale europeenne , ASE ) on kansainvalinen avaruusjarjesto , joka on perustettu vuonna 1975. Siihen kuuluu 22 eurooppalaista jasenmaata. Jarjeston paajohtaja on vuodesta 2021 lahtien toiminut itavaltalainen Josef Aschbacher . ^[2]

Jarjeston saavutuksiin kuuluu muiden muassa laskeutuminen Saturnuksen kuun Titanin pinnalle ( Huygens vuonna 2005) ja laskeutuminen komeetan pinnalle ( Rosetta / Philae vuonna 2014) seka aikansa tarkin kosmisen taustasateilyn kartoitus ( Planck vuosina 2009?2013). ^[3] Jarjesto on myos kehittanyt ja laukaissut Ariane - ja Vega -kantoraketteja ja osallistunut miehitettyjen lentojen ohjelmiin kuten Kansainvalinen avaruusasema .

Historia [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Perustaminen [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

ESA perustettiin vuonna 1973 kehittamaan eurooppalaista avaruustutkimusta. ^lahde? Se aloitti tyonsa kaksi vuotta myohemmin. ESA muodostettiin kahden 1960-luvun alussa perustetun eurooppalaisen avaruusorganisaation, ESRO:n ja ELDO:n, fuusiona. Nama erillaan toimineet tahot olivat jo tehneet yhteistyota ja synergiaetujen vuoksi ne paatettiin yhdistaa. ^[3] Perustajavaltioiden ministerit hyvaksyivat ESAn peruskirjan 15. huhtikuuta Brysselissa pidetyssa Eurooppalaisessa Avaruuskonferenssissa. ESROn ja ELDOn edustaja hyvaksyivat peruskirjan 30. toukokuuta Pariisissa pidetyssa konferenssissa. Peruskirja tuli virallisesti voimaan vasta 30. lokakuuta 1980 vaikka toiminta alkoikin heti 1975. Edeltajiltaan siirrettyjen ohjelmien lisaksi ESA alkoi laajeta operationaaliseen avaruustoimintaan. ^[3]

Edeltajajarjestot [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

ESRO :n ( European Space Research Organisation ) perustusasiakirjat allekirjoitettiin 1962, ja toiminta aloitettiin 1964. ^[3] Se rakensi alkujaan vain tieteellisia satelliitteja, sittemmin myos saa- ja tietoliikennesatelliitteja. Sen jasenmaat olivat Belgia, Iso-Britannia Espanja, Hollanti, Italia, Ranska, Ruotsi, Lansi-Saksa, Sveitsi ja Tanska. ^[3] Aloite perustamiseen tuli italialaiselta professori Edoardo Amaldilta ja muilta CERNin keskeisilta henkiloilta. ESRO:n toiminnan laajentuessa taloudenhoito vaikeutui, koska isot ohjelmat nielivat enenevasti rahaa, ja jasenvaltioiden oli vaikea myontaa sille riittavaa rahoitusta 1970-luvulla, jolloin inflaatio, tyottomyys jne. alkoivat vaivata Lansi-Euroopankin kansantalouksia.

European Launcher Development Organisation (ELDO) pyrki rakentamaan eurooppalaisen raskaan kantoraketin , Europan , epaonnistuen pyrkimyksessaan. ^[3] Sen 6 jasenmaata olivat Belgia, Iso-Britannia, Hollanti, Italia, Ranska ja Lansi-Saksa. ^[3] Aloite tuli Englannilta, joka oli luopumassa Blue Streak -ydinohjuksensa kehittamisesta. Eisenhowerin hallitus painosti Englantia siirtymaan Yhdysvalloissa valmistettavien Polaris-ohjusten kayttajaksi, kuten tapahtuikin. Englanti halusi kyseisen keskimatkan ohjuksen kehityskustannuksistaan jotain hyotya itselleen. ELDO:a on pidetty muun muassa projektinhallinnallisena painajaisena eri maiden risteavien tavoitteiden vuoksi. Europa-kantoraketin seuraajaksi tuli paaasiassa CNESin kehittama LS3-raketti, josta tuli kaupallisesti menestynyt Ariane 4 -kantoraketti.

Laajeneminen [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Irlanti liittyi ESA:an jo perustamisvuonna 1975, Itavalta ja Norja vuonna 1987. Suomi liittyi vuonna 1987 ESA:n liitannaisjaseneksi ja 1. tammikuuta 1995 alkaen jaseneksi (samaan aikaan kuin Suomen EU-jasenyys alkoi). Suomea ovat seuranneet 2000-luvulla Portugali (2000), Luxemburg (2005), Kreikka (2005), T?ekki (2008), Romania (2011), Puola (2012), Viro (2015) ja Unkari (2015). Kanada on ollut vuodesta 1979 ESA:n yhteistyojasen. Bulgaria, Kypros, Latvia, Liettua, Malta, Slovakia ja Slovenia ovat myos yhteistyojasenia.

Vuodet 2003?2015 [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Vuosina 2003?2015 ESA:n paajohtajana toimi ranskalainen Jean-Jacques Dordain . Tana aikana jarjeston jasenmaara kasvoi 15:sta kahteenkymmeneen ja toiminnan laajeneminen jatkui. ^[4] ESA:n ensimmainen planeettaluotain Mars Express saapui Marsiin. ^[4] Naita seurasi Huygens , Venus Express ja Rosetta . ^[4] Myos Maata tarkkailevia satelliitteja laukaistiin. ^[4] ESA:n ja Euroopan unionin yhteistyona aloitettiin Galileo -satelliittipaikannusjarjestelman ja GMES -ohjelman Sentinel-kaukokartoitussatelliittien laukaisut. ^[4]

Miehitetyssa avaruustoiminnassa Kansainvalisen avaruusaseman (ISS) rakentamisen paavaihe saatiin paatokseen. ^[4] Automated Transfer Vehicle -ohjelman rahtilennot ISS:lle suoritettiin ja sen tekniikkaa sovittiin kaytettavaksi Nasan Orion -aluksen huoltomoduulissa. ^[4]

Vuodet 2015?2021 [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Vuosina 2015?2021 ESA:n paajohtajana toimi Johann-Dietrich Worner . Hanet on palkittu useilla palkinnoilla. ^[5]

Jasenmaat [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Varsinaiset jasenet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Euroopan avaruusjarjestolla on 22 jasenta. Naiden lisaksi Kanadalla on ESA:n kanssa yhteistyosopimus, jonka johdosta se osallistuu joihinkin ESA:n projekteista. Kanadalla on myos paikka ESA:n neuvostossa. ^[6]

Jasenvaltio	ESA-sopimus	Kansallinen ohjelma/ yhteysjarjesto
Alankomaat [note 1]	1979-02-06 6. helmikuuta 1979	NSO
Belgia [note 1]	1978-10-03 3. lokakuuta 1978	BELSPO [7]
Espanja [note 1]	1979-02-07 7. helmikuuta 1979	CDTI
Irlanti [note 2]	1980-12-10 10. joulukuuta 1980	EI [8]
Iso-Britannia [note 1]	1978-03-28 28. maaliskuuta 1978	UKSA
Italia [note 1]	1978-02-20 20. helmikuuta 1978	ASI
Itavalta [note 2]	1986-12-30 30. joulukuuta 1986	FFG
Kreikka [note 3]	2005-04-09 9. huhtikuuta 2005	ISARS
Luxemburg [note 3]	2005-06-30 30. kesakuuta 2005	Luxinnovation
Norja [note 2]	1986-12-30 30. joulukuuta 1986	Norjan avaruuskeskus [9]
Portugali [note 3]	2000-11-14 14. marraskuuta 2000	FCT
Puola [note 3]	2012-11-19 19. marraskuuta 2012	CBK PAN
Ranska [note 1]	1980-10-30 30. lokakuuta 1980	CNES
Romania [note 3]	2011-12-22 22. joulukuuta 2011 [6]	ROSA
Ruotsi [note 1]	1976-05-06 6. toukokuuta 1976	Ruotsin avaruushallinto
Saksa [note 1]	1977-07-26 26. heinakuuta 1977	DLR
Suomi [note 3]	1995-01-01 1. tammikuuta 1995	Business Finland [18]
Sveitsi [note 1]	1976-11-19 19. marraskuuta 1976	SSO
Tanska [note 1]	1977-09-15 15. syyskuuta 1977	DTU Space
T?ekki [note 3]	2008-11-12 12. marraskuuta 2008	CCMTSA
Unkari [note 3]	2015-02-24 24. helmikuuta 2015	HSO
Viro [note 3]	2015-02-4 4. helmikuuta 2015	Enterprise Estonia
za Liitannaisjasenet ja yhteistyokumppanit
zb   Euroopan unioni [note 4]	2004-05-28 28. toukokuuta 2004 [19]	Euroopan avaruuspolitiikka
Kanada [note 5]	1979-01-01 1. tammikuuta 1979 [20]	CSA
Latvia	2020-06-30 30. kesakuuta 2020 [22]	Latvian avaruusvirasto
Liettua	2021-04-28 28. huhtikuuta 2021 [23]	Liettuan avaruusvirasto
Slovakia	2022-06-14 14. kesakuuta 2022 [24]	Slovakian avaruusvirasto
Slovenia	2016-07-05 5. heinakuuta 2016 [25]	Slovenian Talous-, turismi- ja urheiluministerio

Huomautukset

1. ↑ ^{a b c d e f g h i j} Perustajajasenet ja ensimmaiset allekirjoittajat luonnostelivat ESA:n peruskirjan, joka tuli voimaan 30. lokakuuta 1980. Nama valtiot olivat olleet joko ELDO :n tai ESRO :n jasenia. ^[10]
2. ↑ ^{a b c} Nama valtiot katsotaan alkuperaisiksi allekirjoittajiksi, mutta koska ne eivat olleet ESRO tai ELDO jasenia (ESA:a edeltavat jarjestot) voitiin sopimus saattaa voimaan vasta kun viimeinen kymmenesta perustajasta ratifioi sen.
3. ↑ ^{a b c d e f g h i} Jaseneksi nousseet valtiot saivat ESA:n jasenyyden allekirjoittaessaan jasenyyssopimuksen. ^{[11] [12] [13] [14] [15] [16] [17]}
4. ↑ ESA:n ja Euroopan unionin valisen yhteistyon lainopilliset perusteet maariteltiin kehyssopimuksessa, joka tuli voimaan toukokuussa 2004.
5. ↑ Kanada on ESA:n liitannaisjasen (associate member). ^{[20] [21]}

Jasenehdokkaat [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Plan for European Cooperating State eli PECS-sopimuksen puitteissa yhteistyota tekevat EU-maat voivat toimia ESAn ohjelmissa ennen jasenyytta ja jasenyytta huokeammin kustannuksin.

• Unkari oli ensimmainen maa, joka solmi viisivuotisen yhteistyosopimuksen ESAn kanssa vuonna 2003. ^[26] Sopimusta jatkettiin viidella vuodella vuonna 2008. ^[27] Unkarilla on avaruusjarjesto, Magyar ?rkutatasi Iroda , joka toimii Liikenneministerion (Transport, Communication and Water Management) alaisuudessa. ^[28]
• Viro on solminut vastaavan sopimuksen vuonna 2007. ^[29]
• Latvia ja ESA solmivat PECS-sopimuksen 23.7.2009. ^[30] Latviasta tuli seitsemas PECS-maa vuoden 2015 alussa. ^[31]
• Kypros (kreikkalainen osa) solmi ESAn kanssa yhteistyosopimuksen 1. syyskuuta 2009. ^[32]
• 7.10.2010 Liettua solmi yhteistyosopimuksen ESAn kanssa. ^[33]
• Sloveniasta tuli kuudes PECS-maa vuoden 2010 alussa. ^[34]
• 28.4.2010 Slovakia solmi yhteistyosopimuksen ESAn kanssa. ^[35]
• Malta solmi 23. helmikuuta 2012 ESA-yhteistyosopimuksen ^[36]
• 8.4.2015 Bulgaria solmi yhteistyosopimuksen ESAn kanssa. ^[37]

Budjetti [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Tulot 2013 ^[38]

Jasenvaltio	Osuus (milj. €)	Osuus (%)
Itavalta	&&&&&&&&&&&&&050.0100000 50,1	&&&&&&&&&&&&&&01.0600000 1,6 %
Belgia	&&&&&&&&&&&&0187.0700000 187,7	&&&&&&&&&&&&&&06.&&&&00 6,0 %
T?ekki	&&&&&&&&&&&&&013.0700000 13,7	&&&&&&&&&&&&&&00.0400000 0,4 %
Tanska	&&&&&&&&&&&&&025.0700000 25,7	&&&&&&&&&&&&&&00.0800000 0,8 %
Suomi	&&&&&&&&&&&&&019.0500000 19,5	&&&&&&&&&&&&&&00.0600000 0,6 %
Ranska	&&&&&&&&&&&&0747.0500000 747,5	&&&&&&&&&&&&&024.&&&&00 24,0 %
Saksa	&&&&&&&&&&&&0772.0700000 772,7	&&&&&&&&&&&&&024.0800000 24,8 %
Kreikka	&&&&&&&&&&&&&015.0100000 15,1	&&&&&&&&&&&&&&00.0500000 0,5 %
Irlanti	&&&&&&&&&&&&&017.0300000 17,3	&&&&&&&&&&&&&&00.0400000 0,4 %
Italia	&&&&&&&&&&&&0400.&&&&00 400,0	&&&&&&&&&&&&&012.0900000 12,9 %
Luxemburg	&&&&&&&&&&&&&015.&&&&00 15,0	&&&&&&&&&&&&&&00.0500000 0,5 %
Alankomaat	&&&&&&&&&&&&&079.0500000 79,5	&&&&&&&&&&&&&&02.0600000 2,6 %
Norja	&&&&&&&&&&&&&056.0300000 56,3	&&&&&&&&&&&&&&01.0800000 1,8 %
Puola	&&&&&&&&&&&&&028.0900000 28,9	&&&&&&&&&&&&&&00.0900000 0,9 %
Portugali	&&&&&&&&&&&&&016.0100000 16,1	&&&&&&&&&&&&&&00.0500000 0,5 %
Romania	&&&&&&&&&&&&&016.&&&&00 16	&&&&&&&&&&&&&&00.0500000 0,5 %
Espanja	&&&&&&&&&&&&0149.0300000 149,3	&&&&&&&&&&&&&&04.0800000 4,8 %
Ruotsi	&&&&&&&&&&&&&075.&&&&00 75,0	&&&&&&&&&&&&&&02.0900000 2,9 %
Sveitsi	&&&&&&&&&&&&0108.0300000 108,3	&&&&&&&&&&&&&&03.0500000 3,5 %
Iso-Britannia	&&&&&&&&&&&&0300.&&&&00 300,0	&&&&&&&&&&&&&&09.0600000 9,6 %
za Liittolaisjasen
Kanada	&&&&&&&&&&&&&015.0500000 15,5	&&&&&&&&&&&&&&00.0500000 0,5 %
za Jasenten ja yhteistyojasenten kokonaismaara	&&&&&&&&&&&03109.0500000 3 109,5	&&&&&&&&&&&&&072.0600000 72,6 %
zb   Euroopan unioni	&&&&&&&&&&&&0911.0100000 911,1	&&&&&&&&&&&&&021.0300000 21,3 %
zc PECS	&&&&&&&&&&&&&&04.0600000 4,6	&&&&&&&&&&&&&&00.0100000 0,1 %
zd Muut tulot	&&&&&&&&&&&&0256.0800000 256,8	&&&&&&&&&&&&&&06.&&&&00 6,0 %
ze ESA kokonaisuudessa	&&&&&&&&&&&04282.0100000 4 282,1	&&&&&&&&&&&&0100.&&&&00 100,0 %

Rahoitus [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Vuoden 2004 puolivalissa ESA:lla oli 1 904 tyontekijaa. Sen budjetti vuodelle 2005 oli 2 977 miljoonaa euroa ? vuonna 2011 ESA:n budjetti on edelleen 2 975 miljoonaa euroa, joka merkitsi sita, etta 14 sen jasenmaista korotti vuosimaksuaan ESA:lle huolimatta julkisen velan ongelmista EU-kansantalouksissa. ^[39] Budjetin paalle tulee ”kolmansien tahojen ohjelmat”, lahinna EU:n Galileo-sateliittipaikannusohjelma ja EU:n GMES Sentinel-kaukokartoitussateliittien rahoitusosuus, jotka yhdessa merkitsevat vuonna 2011 ESA:lle 778 miljoonan euron tuloa vuosittain ja EUMETSAT maksaa ESA:lle noin 200 miljoonaa euroa. ESAn suurimmat rahoittajat ovat Ranska (29%), Saksa (23%), Italia (14%) ja Englanti (9%). Nama nelja suurinta jasenmaata rahoittavat 75 % ESA:n toiminnasta.

Euroopan (pois lukien Venajan ja Ukrainan ) avaruustoiminta tyollistaa 40 000 ihmista. Euroopan avaruustoiminnan volyymi on noin viisi miljardia euroa. ESA kattaa tasta noin 60% ja on siten Euroopan suurin ja maailman toiseksi suurin avaruusjarjesto. ESA:n avaruustoiminta on sen peruskirjan mukaisesti rauhanomaista, ja valtaosa myos muusta EU-alueen avaruustoiminnasta on siviililuonteista.

Suomen rahoitusosuus ESAssa on 0,6 % eli noin 20 miljoonaa euroa vuodessa. EU:n avaruustoimintaan Suomi maksaa EU-veron kautta BKT-osuutensa mukaisesti noin prosentin. Suomen avaruusteollisuudessa tyoskentelee noin 150?180 ihmista.

Menot [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Organisaatio [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Paajohtajat [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Paaartikkeli: Luettelo Euroopan avaruusjarjeston paajohtajista

ESA:a ovat johtaneet: ^{[40] [41]}

• Roy Gibson , Englanti, 1975?1980
• Erik Quistgaard , Tanska, 1980?1984
• Reimar Lust , Saksan liittotasavalta, 1984?1990
• Jean-Marie Luton , Ranska, 1990?1997
• Antonio Rodota , Italia, 1997?2003
• Jean-Jacques Dordain , Ranska, 2003?2015
• Johann-Dietrich Worner , Saksa, 2015?

Neuvosto [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Neuvoston kokoukset ^lahde?

Paikka	Aika
Pariisi	14.-15.2.1977
Rooma	30.-31.1.1985
Haag	9.-10.11.1987
Munchen	18.-20.11.1991
Granada	9.-10.11.1992
Toulouse	18.-20.10.1995
Pariisi	4.-5.3.1997
Bryssel	11.-12.5.1999
Bryssel	16.11.2000
Edinburgh	14.-15.11.2001
Pariisi	27.5.2003
Berliini	5.-6.11.2005
Haag	25.-26.11.2008
Napoli	20.-21.11.2012 [42]

Koska ESA on monikansallinen valtioiden rahoittama organisaatio, sen paatoksia tekevat eri maiden edustajat ESA:n neuvostossa ja eri ohjelmien ohjelmakomiteoissa. Neuvosto on ylin paattava elin.

22. kesakuuta 2005 sen puheenjohtajaksi valittiin 2 vuodeksi saksalainen Sigmar Wittig . Hanen seuraajakseen tuli vuonna 2007 ruotsalainen Per Tegner , jota seurasi CDTIn paajohtaja Marice Lucena, jota seurasi kesakuussa 2010 englantilainen David Williams.

Neuvosto kokoontuu noin joka kolmas vuosi ministeritasolla, edellisen kerran vuonna 2012. Tallaisissa kokouksissa ESA:n jasenmaat tekevat 3?5 vuoden ajaksi sitovat rahoituspaatoksensa ja usein myos paljon pitempiaikaisia linjauksia. Suomea edustaa naissa kokouksissa ministerikokouksissa kauppa- ja teollisuusministeri.

EU ja ESA ovat pitaneet yhteisia ministeritasoisia European Space Councileita vuodesta 2003 alkaen likimain vuosittain. Syy tahan on EU:n suurempi rooli Lansi-Euroopan avaruustoiminnassa ja ESA:n rahoittajana.

Direktoraatit ja ohjelmat [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

ESA:n toiminta toteutetaan ohjelmittain, joita hoitavat direktoraatit (osastot). Vuonna 2003 ESA:n organisaatiota uudistettiin. Talloin osa osastojen nimista ja johtajista vaihtui.

Direktoraatteihin ja niiden hallintoon liittyvat alla mainitut ESA:n komiteat ja niiden 16. kesakuuta 2010 valitut puheenjohtajat:

• Administrative and Finance Committee/Hallinto- ja talouskomitea: puheenjohtaja B. Sode-Mogensen (Tanska)
• Industrial Policy Committee/Teollisuuspolitiikkakomitea: Harald Posch (Itavalta) 2008?2012
• International Relations Committee/Kansainvaliset suhteet: S. Callari (Ranska)
• Security Committee/Turvallisuus: B. Fredriksson (Ruotsi)
• Science Programme Committee/Tiedeohjelma: L. North (Ruotsi)
• Earth Observation Programme Board/Kaukokartoitusohjelma: M. Borgeaud (Sveitsi)
• Joint Board on Communication/Tietoliikenneohjelma: Gert Kraft (Saksa)
• Programme Board on Satellite Navigation/Navigaatio-ohjelma: A. Cramrossa (Italia)
• Human Spaceflight, Microgravity, and Exploration/Miehitetyt lennot: R. de Groot (Hollanti)
• Launchers Programme Board/Kantoraketit: J. Droz (Ranska)
• Space Situational Awareness/Avaruustilannekuva: Hannu Koskinen (Suomi)

Toimipisteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

ESAn keskeiset toimipisteet ovat:

• Pariisissa sijaitseva paamaja. Siella toimii noin 390 ihmista. Paajohtajina ovat toimineet muun muassa Reimar Lust (Saksa), Luton (Ranska), Rodota (Italia), J.-J. Dordain (Ranska).
• Teknologiakeskus ESTEC (European Space Research and Technology Centre) sijaitsee Noordwijkissa , Hollannissa . Siella muun muassa testataan avaruusaluksia. Siella tyoskentelee noin 1 100 ihmista. ESTEC perustettiin jo ESRO:n aikana; tosin se sijaitsi ensin Delftissa. Noordwijkissa on ESA:n tukema avaruusmuseo Space Expo .
• Kaukokartoituskeskus ESRIN (European Space Research Institute) sijaitsee Frascatissa , Rooman lahella. Siella tyoskentelee noin 150 tyontekijaa.
• Lennonjohtokeskus ESOC (European Space Operations Centre) on Darmstadtissa , Saksassa . Siella tyoskentelee noin 800 tyontekijaa.
• Astronauttikeskus EAC (European Astronauts Centre) sijaitsee Kolnissa . Astronauttikeskuksessa toimii noin 16 ihmista.
• European Space Astronomy Centre (ESAC), Villafrancassa, Espanjassa.
• Guayanan avaruuskeskus (CSG) on ESA:n kantorakettien laukaisukeskus. Se sijaitsee Ranskan Guayanassa , Kouroussa .
• Satelliittien seuranta- ja vastaanottokeskukset Ruotsin Kiirunassa , jossa on myos luotainrakettien laukaisukeskus ( Esrange ), Espanjassa ja Australiassa .
• Toimistot Brysselissa , Toulousessa , Moskovassa , Houstonissa , ja Washingtonissa .

Toiminta [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Katso myos: Luettelo Euroopan avaruusjarjeston projekteista

Nykyisin jarjestolla on kaytossaan lukuisia satelliitteja , avaruusluotaimia , maa-asemia jne. ESA tekee yhteistyota Nasan ja Venajan avaruusjarjeston kanssa muun muassa osallistumalla Kansainvalisen avaruusaseman ( ISS ) rakentamiseen. ESA:n yhteistyo Venajan kanssa alkoi 5. lokakuuta 1994 solmitulla yhteistyosopimuksella ja laajenee Sojuz-kantoraketin laukaisuihin Kourousta . Kiinan ja Intian ( ISRO ) kanssa ESA tekee yhteistyota muun muassa Galileo-paikannussatelliittien kehittamisessa.

Euroopan avaruusjarjeston toiminnan maarittelee konventio (Convention), jonka hyvaksymisallekirjoitukset alkoivat Pariisissa 30. toukokuuta 1975. Se astui voimaan 30. lokakuuta 1980.

Tiedeohjelma [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Katso myos: ESA:n Tiedeohjelma

Tiedeohjelma toteuttaa ESA:n avaruustieteen avaruusluotainten ja satelliittien valinnan, rahoituksen ja toteutuksen. Tiedeohjelma on pakollinen ohjelma, johon kaikki ESA:n jasenvaltiot osallistuvat niiden bruttokansantuotteen suuruuden mukaisella panoksella. ESRO:ssa tama ohjelma edusti kaikkea tiedetta (kaukokartoitus, saasatelliitit, tietoliikennesatelliitit), josta sen nimi tiedeohjelma johtuu. Ohjelma loi 1970-luvulla ja 1980-luvun alussa muun muassa ESA:n ensimmaiset saasatelliitit ja tietoliikennesatelliitit . Tiedeohjelman budjetti on ollut 1990-luvun puolivalista, jolloin Toulousessa pidetyssa ministerikokouksessa jasenmaat pysayttivat sen budjetin kasvun, alkaen noin 400 miljoonaa euroa. Tama on hieman yli 10 % ESAn kokonaisbudjetista. Direktoraatin nimi on 2000-luvulla muuttunut muotoon Directorate of Science and Robotic Exploration (D/SRE). Paaosa tiedeohjelman henkilostosta toimii ESA:n tiede- ja teknologiakeskuksessa ESTEC :issa, Hollannissa, mutta osa toimii ESAC:issa, Espanjassa.

17. lokakuuta 1994 Tiedeohjelma esitteli Horizons 2000 Plus -ohjelman, joka pohjautui aiempaan, 1980-luvun puolivalissa hahmoteltuun, Horizon 2000 -ohjelmaan. Nykyinen pitkan aikavalin ohjelma on Cosmic Vision, jonka toteutus alkoi vuonna 2007. Vuonna 2005 valittiin alustavasti vuosina 2015?2025 laukaistavien avaruuslentojen teemat, jotka kuuluvat Tiedeohjelman Cosmic Vision -suunnitelmaan. Tutkimusteemat ovat planeetat ja elama ja Aurinkokunta , perusfysiikka (Fundamental Laws) ja universumi.

Kilpailevat suuret missioehdotukset ^selvenna (900 M€/kpl) ovat pitkin 2000-lukua olleet LISA (gravitaatioaallot), entinen XEUS eli IXO (rontgen) ja LAPLACE/EJSM (Jupiterin Europa-kuu ), mutta naista mikaan ei valttamatta toteudu. Keskenaan kilpailevia keskikokoisia (300?600 Meuroa) missioita ovat Euclid (pimea energia; missio paatettiin toteuttaa ^{[43] [44]} ), Plato ( maankaltaiset planeetat ) ja Solar Orbiter ^{[45] [46]}

Luotainrakettiohjelma [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

ESRO aloitti tieteellisen avaruustutkimuksen luotainraketeilla , joita edelleen laukaistaan Ruotsin Kiirunasta .

Suomi ei osallistu tahan ohjelmaan, mutta suomalaisia tiedelaitteita on lentanyt 2000-luvulla ESAn luotainrakettien kyydissa.

Kaukokartoitusohjelma [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Tata artikkelia tai sen osaa on pyydetty paivitettavaksi, koska sen sisalto on osin vanhentunut. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisaa tietoa saattaa olla keskustelusivulla .

ESA:n kaukokartoitusohjelma (Earth Observation Programme) toteuttaa kaukokartoitussatelliittien toteutuksen. Se rahoittaa myos datan kayttoa, alan tutkimusta ja sen alkavia sovellutuksia. Toisaalta data ei ole ilmaista kuten avaruustieteessa. Paaosa ohjelman henkilostosta toimii ESRIN:issa, Italiassa. Ohjelman johtaja on saksalainen Volker Liebig.

ESA:n toteuttamia kaukokartoitussatelliitteja ovat ERS-1 , ERS-2 , ENVISAT-1 ja laukaisussa menetetty CryoSat . Rakenteilla ovat GOCE , SMOS ja ADM-Aeolus -satelliitit. Tulevista tehtavista SWARM paatettiin toukokuussa 2004 rakentaa ja se laukaistiin vuonna 2012. EarthCARE oli rakenteilla vuonna 2012 ja se tullaan laukaisemaan vuonna 2024. Sita seuraavia missioita esisuunnitellaan (CoreH2O, Premier, Biomass, Flex jne. ? kilpailevat keskenaan)

ESRO ja ESA aloittivat aikoinaan EUMETSAT -organisaation (Euroopan saasatelliittiorganisaation, joka toimii Darmstadtissa , Saksassa) rahoittamalla ja toteuttamalla sen ensimmaiset saasatelliitit , jotka olivat ESA:n ensimmaiset kaukokartoitussatelliitit. Vuonna 2012 suunnitteilla on Meteosat Third Generation (MTG) saasatelliitti ja kaavailuissa MeTOP Second Generation.

Tama ohjelma on vapaaehtoinen, mutta useimmat ESA:n jasenvaltiot osallistuvat siihen. Ohjelma koostuu monista vapaavalintaisista aliohjelmista. Sen budjetti on noin 400 miljoonaa euroa.

Satelliittitietoliikenteen ja integroitujen sovellutusten ohjelma [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Pitkaan nimella Tietoliikenneohjelma (ARTES) toiminut ESA:n ohjelmalinja kehittaa uusia kokeellisia tietoliikennesatelliitteja ja niiden kayton sovellutuksia. Tietoliikenneohjelman nimi muuttui vuonna 2007 muotoon ”Telecommunications and Applied Initiatives” (TIA). Ohjelman ohjelmaneuvoston (JCB, Joint Communications Board) puheenjohtajana toimi vuosina 2005?2008 ensi kertaa suomalainen diplomi-insinoori Heikki Hannula ja 2008 syksysta alkaen saksalainen Gerhart Kraft.

Tietoliikenneohjelma on osa ESA:n ”European Union and Industrial Programmes”-osastoa. Sita johti vuodet 2002?2008 italialainen Giuseppe Viriglio ja vuodesta 2008 alkaen ranskalainen Magali Vaissiere. Tietoliikenneohjelmasta erotettiin vuoden 2008 kesalla Galileo-ohjelma, jota oli aiemminkin hallinnut erillinen ohjelmaneuvostonsa (PB NAV). Vuonna 2009 Galileo-ohjelma sai uuden nimen, Navigaatio-ohjelma. Sita johtaa Didier Faivre.

ESA:n toteuttamia tietoliikennesatelliitteja ovat muun muassa Orbital Test Satellite (OTS), European Communications Satellites (ECS, 4 kpl), MARECS , Olympus seka Artemis , joka on ESA:n mm. lasertietoliikennetta tutkiva kokeellinen linkkisatelliitti. Alphabus oli vuonna 2008 rakenteilla oleva, yhdessa Ranskan avaruusjarjeston CNES :in toteuttava suuri tietoliikennesatelliitti. Small GEO on vuonna 2008 alkanut, Saksan avaruusjarjeston ( DLR ) aloitteesta syntynyt, keskikokoisen tietoliikennesatelliitin kehittava ohjelma. Ensimmainen tallainen satelliitti laukaistiin 2010-luvun alussa. Se voi olla tietoliikennelinkkisatelliitti GMES-ohjelmaa ja ISS-avaruusasemaa varten.

ESA avusti Lansi-Euroopan satelliittitietoliikenteen organisaation INMARSAT ja EUTELSAT 1970-luvulta lahtien. Organisaatiot olivat lahinna kansallisten posti- ja telelaitosten rahoittamia. ESA toteutti niiden ensimmaiset tietoliikennesatelliitit. Molemmat organisaatiot on 2000-luvulla muutettu valtioiden valisista organisaatioista yksityisiksi yrityksiksi.

Artes [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Direktoraatin ohjelmat kulkevat edelleen nimella ”ARTES + numero”:

• ARTES 1 ? tutkimuksen painopisteena on satelliittitietoliikenteen strategiat ja markkinatutkimukset
• ARTES 3, 4 ja 5 ? nama ovat satelliittitietoliikenteen teknologiaohjelmia, joissa kehitetaan tietoliikennesatelliiteissa kaytettavia teknologioita
• ARTES 8 ? Tama ohjelma kehittaa eurooppalaista suurta tietoliikennesatelliittia (kehityksen kohteena oli Alphabus -satelliittirunko ja 2008 alkaen kaupallinen AlphaSat-satelliitti). Tassa Ranskan avaruusjarjesto CNES on suuressa roolissa.
• ARTES 10 Iris ? ohjelman kehityksen kohteena on ilmailun tietoliikennesatelliitti, joka osaltaan liittyy Eurocontrolin SESAR-hankkeeseen, joka 2020-luvulla uudistaa EU:n lennonhallintajarjestelmat mm. satelliittipaikannuksen avulla
• ARTES 11 ? Ohjelma kehittaa pienta geostationaarisen kiertoradan tietoliikennesatelliittia. Ohjelman merkittava osapuoli on Saksan avaruusjarjesto DLR . Ohjelma kehittaa kaupallisen satelliitin, jonka operaattori on aikanaan espanjalainen Hispasat .
• ARTES 20 IAP ? Ohjelma on vuonna 2009 alkamassa ? se kehittaa integroidut sovellutukset, joissa satelliittitietoliikenne linkitetaan satelliittikaukokartoitukseen, satelliittipaikannukseen ja maanpaallisiin toimintoihin. Kohteet ovat paaasiassa turvallisuussegmentilla.
• ARTES 21 AIS ? Ohjelma kaynnistettiin kesalla 2010. Se tahtaa merenkulun AIS-viestien kuunteluun ja valittamiseen satelliittien avulla.

Satelliittipaikannusohjelma [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

ESA:n satelliittipaikannusohjelma kaynnistyi vuonna 1998. Vuoteen 2008 asti Galileo-ohjelmaa johdettiin ESA:n tietoliikennedirektoraatista. Huhtikuussa 2008 direktoraatti jaettiin kahtia Tietoliikenne ja sovellutukset -ohjelmaksi (D/TIA) seka Navigaatio-ohjelmaksi (D/NAV; entinen nimi: Galileo-ohjelma eli D/GAL). Jalkimmaista johti Rene Oosterlinck talveen 2011 asti, jonka jalkeen johtoon tuli ranskalainen Didier Faivre vuoden 2015 tammikuuhun asti.

Direktoraatti on toistaiseksi valiaikainen. Se kehittaa 2010-luvulla Galileo-satelliittipaikannusjarjestelman ja EGNOS -tukijarjestelman kokonaan Euroopan komission rahoituksella. Jatkossa satelliittien teknisen kehityksen voi johtaa Euroopan komission satelliittipaikannusvirasto ( GNSS Supervisory Authority ). Satelliittien palvelut eli maanpaalliset sovellutukset on 2000-luvun alusta lahtien kehitetty Euroopan komission kuudennen ja seitsemannen puiteohjelman projekteissa.

Miehitetyt lennot [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Tata artikkelia tai sen osaa on pyydetty paivitettavaksi, koska sen sisalto on osin vanhentunut. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisaa tietoa saattaa olla keskustelusivulla .

Katso myos: Miehitetty Mars-lento

ESA:n Miehitetyt lennot -ohjelma (Human Space Flight Directorate; 2000-luvun alussa ”Human Spaceflight, Microgravity and Exploration Programmes”-niminen) sai alkunsa avaruussukkulaan toimitetusta Spacelab -laboratoriosta, joka lensi parikymmenta kertaa vuoteen 1998 mennessa, jolloin sen kaytto lopetettiin. Ohjelma toimii paaosin ISS -avaruusaseman kehittamisessa ja kaytossa. ESAn avaruusasemamoduulit ja ATV -huoltoalus on vuoteen 2010 mennessa laukaistu avaruusasemalle.

Ohjelma on osa direktoraattia, jota johti ranskalainen Daniel Sacotte vuoteen 2008 asti, jolloin italialainen Simona di Pippo valittiin sen johtoon. Hanta seuraa kevaasta 2011 alkaen saksalainen astronautti Thomas Reiter . ^[47] ESA-jasenmaista Suomi, Englanti ja Irlanti eivat osallistu tahan ohjelmaan. Suomi on kuitenkin osallistunut vuodesta 2004 alkaen Euroopan komission kuudennen puiteohjelman IMPRESS-projektiin, joka on ESA:n mikrogravitaatio-osaston johtama. [1] . Tahan projektiin liittyva ensimmainen Texus 42-luotainraketin laukaisu tapahtui Kiirunasta 1. joulukuuta 2005 klo 09:06 (UTC).

ESAn miehitettyjen lentojen direktoraatti jarjestaa painottomuuslentoja Airbus A300 - lentokoneella , joihin muun muassa suomalaiset teekkarit ovat osallistuneet muutamia kertoja.

Euroopan astronauttijoukot [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Paaartikkeli: Euroopan astronauttijoukot

Euroopan avaruusjarjeston nykyiset astronautit ovat: ^[48]

Jean-Francois Clervoy [Mir 1] Samantha Cristoforetti [2009 1] Pedro Duque [Mir 1] [ISS 1] Frank De Winne [ISS 1] Leopold Eyharts [Mir 1] [ISS 1]

Christer Fuglesang [ISS 1] Alexander Gerst [2009 1] Andre Kuipers [ISS 1] Andreas Mogensen [2009 1] Paolo Nespoli [ISS 1]

Luca Parmitano [2009 1] Timothy Peake [2009 1] Thomas Pesquet [2009 1] Hans Schlegel [ISS 1] Roberto Vittori [ISS 1]

Huomautukset

1. ↑ ^{a b c} Vieraillut Mirilla

1. ↑ ^{a b c d e f} 2009 valinta

1. ↑ ^{a b c d e f g h} Vieraillut Kansainvalisella avaruusasemalla

Aurora [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Aurora-ohjelma on osa miehitettyja lentoja ? se keskittyy aurinkokunnan tutkimiseen, tutkimusmatkailuun (exploration) siina merkityksessa, etta jatkossa tutkimusta tekisivat astronautit Kuussa, planeetoilla ja asteroideilla. Tassa on nahtavissa yhteinen tavoite Nasan kaavaileman Moon-to-Mars-tutkimusmatkaohjelman kanssa. EU:n puolella Aurorasta kaytetaan kuvausta Inspirational Programme, jolla viitataan sen yleiseen kiinnostavuuteen. Auroran tavoite on vieda eurooppalaisia astronautteja Marsiin vuoteen 2030 mennessa.

Ensimmaisten 15 vuoden ajan ohjelmassa laukaistaan avaruuteen vain miehittamattomia avaruusluotaimia. Ohjelmassa on kahdenlaisia avaruusaluksia, suuria Flagship-missioita ja pienia Arrow-missioita. Flagship-aluksista esisuunniteltavina on ExoMars , jossa tarkoitus oli alun perin vuonna 2009 ajokki Marsiin (yhteistyossa Nasan kanssa vuosi 2016 on mahdollinen). Toinen Flagship-missio on Mars Sample Return -missio (MSR), jossa haettaisiin naytteita Marsista ? alun perin tavoite aikataulu oli vuodet 2011?2014. Arrow-missioista esisuunniteltavana on paluukapseli MSR:aa varten. Vuonna 2009 ohjelma on tehnyt esitutkimuksen kuulaskeutujasta, joka perustuisi ATV-rahtialukseen. Tama liittyy Nasan kuuohjelmaan, joka vuoden 2010 alussa nayttaa olevan keskeytetty.

Suomi ei ole osallistunut Auroraan sen perustamisesta 2001 lahtien.

Kantoraketti-ohjelma [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

ESAn kantoraketti-ohjelma on kehittanyt Ariane- ja Vega-kantoraketit. Ariane 5 -rakettien kaupallinen myynti tapahtuu Arianespace -yhtion kautta. Ohjelma kehittaa Ariane 5:sta voimakkaampaa versiota. Ohjelma kehitti pienemman italialaisen Vega -raketin, jonka esilento tehtiin 13. helmikuuta 2012. Venalaisen Sojuz -kantoraketin kaytto ESAssa kuuluu myos sen tehtaviin. Ensimmainen Sojuz-laukaisu Kourousta tapahtui syksylla 2011. ^[49]

Ohjelmaa johtaa italialainen Antonio Fabrizi. Suomi ja Englanti eivat osallistu tahan ohjelmaan: Kaikki ESAn jasenmaat osallistuvat Kouroun avaruuskeskuksen kustannuksien kattamiseen.

Muuta [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

SSETI eli Student Space Exploration and Technology Initiative on ESAn koulutusosaston eras projekti, joka alkoi vuonna 2000. Siina Euroopan avaruustekniikan opiskelijat voivat suunnitella ja rakentaa pienia koesatelliitteja. 400 opiskelijaa on osallistunut tahan toimintaan. Ensimmainen satelliitti SSETI Express ei toiminut 27. lokakuuta 2005 laukaisun jalkeen. Tekeilla on kaksi muuta satelliittia:

• SSETI ESEO: The European Student Earth Orbiter, joka on 120 kg painava satelliitti, joka laukaistaan vuonna 2008.
• European Student Moon Orbiter ? 2010?2012 laukaistava kuuluotain.

Ulkosuhteet ja yhteistyo [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

ESA on johtava toimija Euroopan avaruustekniikan standardointia tekevassa ECSS -organisaatiossa. Viela 1990-luvun puolivalissa ESA julkaisi PSS-julkaisusarjassaan omia standardejaan. ESAn ulkosuhteiden johtaja oli vuoteen 2008 asti Rene Oosterlinck . Merkittavin ja pitkaaikaisin ESAn yhteistyokumppani on Nasa . Toinen pitkaaikainen ESAn yhteistyokumppani on Japanin avaruusjarjesto, JAXA . ESAlla on jonkin verran yhteystyota Intian avaruustutkimusjarjeston (ISRO) kanssa. PROBA -luotain laukaistiin intialaisella kantoraketilla. Vuoden 2005 talvella ESA paatti osallistua (tieteellisia laitteita toimittamalla) Intian Kuu-luotaimeen, Chandrayaan-1 :een. ESAn yhteistyo Venajan ( Venajan avaruusjarjesto ) kanssa on laajentunut koko 2000-luvun ajan.

Kanada on ollut ESAn liitannaisjasen 1. tammikuuta 1979 alkaen. Kanada on ollut avaruustoiminnan alalla edistyksellinen maa muun muassa tietoliikennesatelliittien kaytossa, ks. Anik . Kanadan avaruusjarjesto on CSA . ESA ja Euroopan unioni ovat koko 2000-luvun etsineet yhteistyonsa muotoja. Vuonna 2005 hyvaksyttiin EU:n Euroopan avaruuspolitiikka (ESP, European Space Policy). Vuonna 2009 koottiin eri EU- ja ESA-jasenmaiden, ESAn ja EUn avaruustoiminnoista valjasti kuvattu Euroopan avaruusohjelma (ESPro, European Space Programme).

Vuonna 2009 ESA aloitti yhteistyon Euroopan puolustusviraston (EDA) kanssa. Lokakuussa 2010 ESA solmi Yhdysvaltain asevoimien tutkimuskeskuksen DARPAan kanssa sopimuksen linkkisatelliittien tutkimisesta seka siviili- etta sotilaskayttoon. ^[50] ESAn omassa ”avaruustilannekuva”-ohjelmassa (SSA, Space Sitiational Awareness) laajentaa toimialaan ”peaceful use” -rajoituksen ulkopuolelle. ESAn SSA-ohjelmalla on linkkeja Saksan ja Ranskan asevoimiin.

Katso myos [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

• Luettelo Euroopan avaruusjarjeston projekteista

Lahteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Kirjallisuutta [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

• Harvey, Brian: Europe’s Space Programme: To Ariane and Beyond. Springer Praxis, 2003. ISBN 1-85233-722-2 .

Aiheesta muualla [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

• ESAn suomenkieliset sivut
• Euroopan avaruusjarjeston yleissopimus (pdf-tiedosto, 98 sivua, suomeksi)
• ESAn virallinen YouTube-kanava
• Lansi-Euroopan avaruusalusten testauskeskukset ( Arkistoitu ? Internet Archive) (englanniksi)
• ESA:n Tiedeohjelman Internet-sivustot: [2] , [3]