Bahai-usko ^[1] (myos kirjoitusmuodoissa baha’i-usko ^[2] , Baha’i-usko ^[3] ) on monoteistinen uskonto , jonka perusti Baha’ullah Persiassa vuonna 1863 ja joka korostaa ihmiskunnan hengellista yhtenaisyytta. ^{[4] [5]} Uskonnolla on noin kuusi miljoonaa kannattajaa ympari maailman. ^[6]

Bahai-uskon juuret ovat islaminuskon ?iialaisen haaran ?aikhilaisessa koulukunnassa. Se uskoi katketyn, Imaamin , Mahdin ilmestymiseen, joka merkitsisi ylosnousemuksen ja ihmiskunnan uuden aikakauden alkua. Vuonna 1844 Bab perusti ?aikhilaisuuden ymparille baabilaisen uskonnollisen liikkeen. Hanet teloitettiin poliittisten selkkausten johdosta vuonna 1850. ^[7] Baabilaisen liikkeen johtajaksi tuli Baha’ullah , joka julisti olevansa Babin ennustama uusi profeetta . Baha’ullah joutui monien vaiheiden jalkeen karkotetuksi Palestiinaan ja perusti baabilaisuuden jatkoksi bahai-uskon vuonna 1866. ^[7]

Baha’ullahin jalkeen uudeksi johtajaksi nousi Abdulbaha’ , joka levitti bahai-uskoa Lahi-idan ulkopuolelle. Hanen seuraajansa Shoghi Effendi tulkitsi uskontoa niin, etta se sai nykyisen muotonsa, ja perusti neuvostoja ohjaamaan bahai-uskoa. Effendi kuoli vuonna 1957. Alkuaikojen valjasti jarjestaytynyt liike alkoi 1930-luvulta lahtien jarjestaytya muiden uskontojen tavoin teokraattisesti . Vuonna 1963 valittiin ensimmainen Yleismaailmallinen oikeusneuvosto johtamaan uskontokuntaa Israelin Haifasta kasin. ^[8]

Eniten bahaita asuu Intiassa , missa heita on noin miljoona. Uskonnon synnyinmaassa Iranissa asuu noin 300 000?350 000 uskonnonharjoittajaa. ^{[9] [10]} Lisaksi heita on huomattavasti Latinalaisessa Amerikassa ja osissa Pohjois-Amerikkaa , mutta Euroopassa suhteellisen vahan. Bahaita on vainottu monissa islamilaisissa maissa, erityisesti Iranissa . ^[8]

Bahai-uskon voimakkaana piirteena on pyrkimys ihmiskunnan yhdistamiseen ja maailmanrauhaan . Uskonnolla ei ole pappeja . ^[11] Bahait opettavat, etta kaikki uskonnot edustavat samaa jumaluutta, jonka ilmentymia ovat olleet muun muassa Abraham , Zarathustra , Buddha , Jeesus ja Muhammed . ^[12] Uskovien velvollisuuksia ovat paivittaiset rukoukset , paastoamiset , bahai-kalenteri ja puoluepolitiikan valttaminen. ^[11] Uskonto sisaltaa vahan rituaaliperinteita . ^[13]

Paaartikkeli: Bahain historia

Bahai-uskon juuret ovat islaminuskon ?iialaisen haaran ?aikhilaisessa koulukunnassa. Se uskoi katketyn kahdennentoista imaamin ? Qaimin tai Mahdin , profeetta Muhammadin seuraajan ? ilmestymiseen, mika merkitsisi ylosnousemuksen seka ihmiskunnan uuden, onnellisen ja oikeudenmukaisen aikakauden alkua. Vuonna 1844 nuori persialainen kauppias Sayyid Ali Muhammad Shirazi ilmoitti ensimmaiselle opetuslapselleen olevansa portti ( Bab ) ?iialaisten katkettyyn imaamiin. ^[7] Taman han antoi ymmartaa myos ensimmaisessa kirjassaan Qayyum al-asma’ , mista baabilaisuus alkoi eriytya vahitellen omaksi uskonnolliseksi liikkeekseen. ^{[14] [15]} Vuonna 1847 Bab ilmoitti itse olevansa katketyn imaamin paluu, mika irrotti liikkeen lopullisesti ?iialaisuuden valtavirrasta. ^[16]

Vuonna 1848 baabilaiset nousivat aseelliseen kapinaan kuningasta vastaan, minka seurauksena Bab teloitettiin vuonna 1850. Pian liike joutui vainojen kohteeksi ja tuhansia sen kannattajia surmattiin. ^{[16] [17]} Babin kuoleman jalkeen ilmaantui useita henkiloita, jotka ilmoittivat olevansa liikkeen ennustama profeetta. Bab oli nimittanyt seuraajakseen teheranilaiseen aatelissukuun kuuluvan Mirza Yahya Nurin , myohemmalta nimeltaan Subh-i azal . Vuonna 1852 ?aahi Nasiraddania vastaan tehtiin murhayritys, ja seuraavana vuonna baabilaisten johtohenkilot karkotettiin Osmanien valtakuntaan kuuluvaan Bagdadiin . ^[18]

Vuonna 1856 Subh-i azalin vanhempi velipuoli Mirza Husain Ali Nuri , myohemmin Baha’ullah , astui kaytannossa liikkeen johtoon. Viimeistaan vuonna 1866 Baha’ullah ilmoitti julkisesti, etta han oli Babin mainitsema "Se, jonka Jumala tuo esiin". Tosin hanen vaitetaan kertoneen asian lahipiirilleen jo vuonna 1863, saatuaan ilmestyksen Ridvanin puutarhassa . ^[19] Merkittava osa baabilaisista hyvaksyi julistuksen, mutta osa kannattajista kiisti sen. Varsinaisen bahai-uskon katsotaan syntyneen tasta julistuksesta. ^[7] Vuonna 1868 uskonnon kannattajat siirrettiin Akkon rangaistussiirtolaan Palestiinaan ? nykyiseen Israeliin . ^[17]

Baha’ullahin kirjallinen tuotanto kasittaa yli sata teosta ja muistiota. Hanen julkaisuistaan tarkeimmaksi osoittautui Akkon vankila-aikana kirjoitettu maailmansivilisaation peruskirja Kaikkein pyhin kirja ( al-Kitab al-aqdas ). Baha’ullah vietti elamansa viimeiset vuodet kotiarestissa ja kuoli 1892. ^{[15] [17] [20]}

Baha’ullah nimitti seuraajakseen vanhimman poikansa Abdulbaha’n , joka jarjesti maailmanlaajuisen lahetystyon . ^{[7] [20]} Samalla uskontulkintaan liitettiin myos kristillisia ja lansimaisia humanitaarisia piirteita. Bahai-usko oli aluksi vain valjasti jarjestaytynyt, eika kaannytettyja pakotettu etenkaan lansimaissa luopumaan omasta uskontokunnastaan. ^[8] Abdulbaha’ kuoli vuonna 1921. ^{[15] [17]} Hanen testamenttinsa perusteella liikkeen ylivalvojaksi nousi tyttarenpoika Shoghi Effendi . Hanet julistettiin Uskon suojelijaksi, jonka tulkintojen vastustaminen tulkittiin Jumalan vastustamiseksi. ^[8]

Effendin johdolla heratysliike muuttui jarjestaytyneeksi uskonnoksi 1930-luvulta lahtien. ^[8] Hanen toimikautenaan valmistuivat muun muassa Babin hautapyhakko ja Kansainvalinen arkistorakennus. Vuonna 1944 Effendi kirjoitti bahai-historian sata ensimmaista vuotta kasittavan teoksen, God Passes By . Hanen toimiensa ansiosta bahai-usko saavutti vuonna 1948 ei-valtiollisiin jarjestoihin kuuluvan aseman Yhdistyneissa kansakunnissa . Effendi kuoli vuonna 1957, minka jalkeen johtajuus on ollut pikemminkin ryhmalla kuin yksittaisella henkilolla. ^[15] Vuonna 1963 valittiin ensimmainen Yleismaailmallinen oikeusneuvosto johtamaan uskontokuntaa Israelin Haifasta kasin. ^[8]

Bahait uskovat, etta heidan uskontonsa on kaikkien maailman uskontojen tayttymys. Jumala on monoteistinen ja han on ilmaissut itseaan eri sanansaattajien valityksella. Bahai-uskon kolme keskeisinta ydinteemaa ovat Jumalan, uskontojen ja ihmiskunnan ykseys. ^[20]

Jumala on Bahai-uskossa ylimaallinen , eika hanta voi tuntea suoraan. Jumala on ilmaissut itseaan eri sanansaattajien kautta, joista viimeisin oli Baha’ullah. Bahai-uskon mukaan Jumala on yksi ja koko kaikkeus kuuluu hanelle. Han on kaikkivaltias ja taydellinen. Maailmanhistoriassa on ollut vain yksi Jumala ja eri uskonnot ovat kutsuneet Hanta eri nimilla. Ihmisen rajallinen mieli ei voi ymmartaa Jumalaa. Bahaiden mukaan ainoa asia, mita tiedamme Jumalasta on, etta han on olemassa. ^[12]

Ylimaallinen Jumala on ilmaissut itseaan eri sanansaattajien muodossa, ja jokainen heidan perustamistaan uskonnoistaan on johtanut ihmiskunnan aina korkeammalle tasolle. Bahait hyvaksyvat kaikki suurten maailmanuskontojen perustajat ja keskushahmot. Heihin kuuluvat muun muassa Abraham, Mooses, Krishna , Buddha, Zarathustra, Jeesus ja Muhammad seka kaiken ilmoituksen huipentumana Bab ja Baha’ullah. ^[21] Jumalalta saatujen muistioiden ilmaisemisen ketju alkaa jo muinaisista maageista ja aiempien uskontojen kirjoituksissa profeetoiksi mainitaan muun muassa Aatami , Nooa , Hud ja Salih . ^[22]

Bahait uskovat, etta maailmassa on ainoastaan yksi uskonto, joka on ”Jumalan uskonto”. Kaikki maailman suuret uskonnot ovat erilaisia lahestymistapoja tahan uskontoon. Bahait hyvaksyvat muut uskonnot, eika niiden harjoittajia syrjita, vaan bahait pyrkivat rauhaan ja sopusointuun muiden uskontojen kanssa. ^[23]

Bahaiden lopullisena tavoitteena on viimeisten aikojen lopullinen rauha, Suurin Rauha ( sulh-i a’azam ), joka koittaa kaikkien uskontojen loydettya tayttymyksen bahai-uskossa, mutta sita ennen tavoitteena on Pienempi Rauha ( sulh-i akbar ), maailmanrauha nykyisten hallitusten johdolla. ^[24] Suurimman Rauhan aikana toteutuu itsestaan myos bahai-laki, joka koostuu Baha’ullahin teoksesta Kaikkein pyhin kirja seka Abdulbaha’n erillisista kirjeista. ^[25]

Bahaiden mukaan heidan uskontonsa ei ole viimeinen ja taydellinen Jumalan ilmoitus, mutta he uskovat, etta bahai-usko on nykyaikana lahimpana totuutta. Bahai-uskon mukaan on kaksi syyta, miksi uskonnot ovat erilaisia. Ensinnakin eri yhteisoissa ja eri aikoina on ollut erilaisia tarpeita, ja toiseksi ihmiskunnalle esitetaan totuus sen kulloisenkin henkisen kypsyyden mukaan. ^[23]

Bahai-usko pitaa itseaan erillisena uskontona, mutta siina nakyy islamin vaikutteita. Bahai-uskon mukaan Koraani tallettaa Jumalan sanan luotettavammin kuin Raamattu. Syyna tahan on, etta Koraanissa on enemman profeetta Muhammadin suoraa tekstia kuin Raamatussa Jeesuksen omaa opetusta. ^[22] Toinen syy on Koraanin myohaisempi syntyaika. Baha’ullah viittasi kirjoituksissaan usein Koraanin jakeisiin, mutta muuten tekstisisalto erosi taysin. Han viittasi myos Uuteen testamenttiin , persialaisiin hengellisiin runoihin seka antiikin Kreikan filosofiaan. ^[26]

Bahai-uskossa korostuu pyrkimys kansojen yhteen liittamiseen Baha’ullahin nimessa, jolloin syntyisi yleismaailmallinen poliittinen, sosiaalinen ja uskonnollinen rauhan valtakunta, jossa olisi yksi uskonto, yksi kulttuuri ja yksi kansainvalinen apukieli. ^[11] Bahai-uskon mukaan mikaan ryhma ei ole toista ylivertaisempi vaan kaikki ovat tasa-arvoisia. Bahait tekevat tyota rasismia ja ennakkoluuloja vastaan. Vaikka uskonto pyrkii ykseyteen, se kuitenkin kannattaa eri kansojen tapoja ja kulttuureja, kunhan ne eivat ole syrjivia. Samaten kannatetaan sukupuolten tasa-arvoa ja ihmisoikeuksia . ^[27]

Bahait uskovat, etta jokaisella on kuolematon sielu . Se on ihmisen henkinen osa, joka ei kuole vaan jatkaa olemassaoloaan toisessa muodossa. Sielu ei asu ruumiissa, vaan se yhdistyy ihmiseen heti hedelmoittymisvaiheessa . Mikali kaksi ihmista on elanyt hyvan avioliiton, heidan sielunsa jatkavat yhdessa myos kuoleman jalkeen. ^[28]

Bahai-uskon mukaan taivas ja helvetti eivat ole palkkio- tai rangaistuspaikkoja, jotka saavutettaisiin ruumiin kuoleman jalkeen, vaan ennemminkin ihmissielun tai mielen tiloja. Taivas on laheisyytta Jumalaan, mika syntyy laheisyydesta uskonnon ilmaisijaan hanen opetustensa tutkimisen, ymmartamisen ja noudattamisen kautta. Helvetti on vastaavasti etaisyytta niista. ^[29] Toisin kuin monissa muissa uskonnoissa, bahait eivat nae ihmisessa pahuutta . Kaikki Jumalan luoma on pohjimmiltaan hyvaa. Tama ei kuitenkaan tarkoita sita, ettei ihminen kykenisi tekemaan julmia tekoja kanssaihmisiaan ja ihmiskuntaa kohtaan. ^[30]

Bahai-usko nakee itsensa rauhan ja ykseyden tuojana. Uskonnossa ei ole pappeja eika sakramentteja , ja rituaaleja on vain vahan. ^[31] Kuitenkin bahai-uskon tapoja saatelevat Baha’ullahin laatimat lait, jotka edellyttavat paivittaisia rukouksia , paastoa seka pyhien kirjoitusten opiskelua. ^[32] Pakollisten rukousten lisaksi tapakulttuuri sisaltaa ainoastaan hautajaisrituaalin seka yksinkertaisen haaseremonian . ^[31]

Rukoukseen liittyy islamin tapaan maaratyt vuorokaudenajat, asennot seka rukoussuunta kohti Baha’ullahin hautapyhakkoa. ^[32] Jokainen 15 vuotta tayttanyt on velvollinen suorittamaan paivittaisen yksityisen rukouksen. Joka paiva tulisi valita yksi kolmesta vaihtoehdosta: lyhyt rukous vuorokauden valoisana aikana, keskipitka rukous kolmesti vuorokauden aikana tai pitka rukous mihin vuorokauden aikaan tahansa. Ennen rukousta peseydytaan. ^[33]

Rituaalien vahaisyyteen bahait mainitsevat kaksi syyta: Rituaalit voivat rapauttaa ja haivyttaa niiden takana olevan henkisen tarkoituksen. Toiseksi rituaalit voivat johtaa kulttuuri-imperialismiin ja tuhota eri kulttuurien rikkaan monimuotoisuuden. Rituaalien vahaisyys ei tarkoita juhlapaivien ja erityistilaisuuksien unohtamista. Bahailaisia rohkaistaan yhteisiin kokoontumisiin, joissa rukoileminen ei ole pakollista. Rukous nahdaan enemman yksityisena tapahtumana. ^[31] Bahait eivat kayta alkoholia , mutta uskonto ei sisalla islamin tapaan ruokasaadoksia. ^[32]

Paaartikkeli: Bahai-kalenteri

Bahait kayttavat erityista bahai-kalenteria . Uskonnon mukaan Bab antoi kalenterin, jonka Baha’ullah vahvisti alkamaan vuodesta 1844. Kalenteri perustuu aurinkovuoteen, eli siina on 365 paivaa, viisi tuntia ja noin viisitoista minuuttia. ^[34]

Bahai-vuodessa on 19 kuukautta, joista jokainen on yhdeksantoista paivan pituinen. Kahdeksannentoista ja yhdeksannentoista kuukauden valiin on jatetty tavallisena vuonna nelja ja karkausvuonna viisi valipaivaa, jotta kalenteri voidaan sovittaa aurinkovuoteen. ^[35] Pyhapaivien viettoon ei ole saadetty mitaan erityisia juhlamenoja. Bahai-kuukauden ensimmaisena paivana bahait viettavat yhdeksantoista paivan juhlaa, jossa on seka henkista, hallinnollista etta sosiaalista sisaltoa. ^[35] Paasto alkaa 2. paiva maaliskuuta ja kestaa yhdeksantoista paivaa. Vuosi vaihtuu kevatpaivantasauksen aikaan eli 21. maaliskuuta. ^[36]

Bahaille perhe on yhteisojen ja kansojen perusyksikko, silla vahvat ja rakastavat perheet muodostavat toimivan yhteison ytimen. Avioliitto nahdaan seka ruumiin etta sielun yhdistymisena, ja se on tasa-arvoinen miehen ja naisen kesken. Kuitenkaan naimisiinmeno ei ole elaman tarkein paamaara eika avioliiton ulkopuolella elavia syrjita. Jarjestettyja avioliittoja ei suvaita, vaan jokaisen taytyy loytaa oma sielunkumppaninsa. Avioeroihin suhtaudutaan kielteisesti, mutta nekaan eivat ole kiellettyja. Jos aviopari ilmoittaa haluavansa erota, seuraa vuoden mittainen harkinta-aika. Tana aikana parin tulee hakea neuvoja paikalliselta neuvostolta avioliiton pelastamiseksi. ^[37]

Bahai-uskon toiminta rahoitetaan jasenien lahjoituksilla, ja yhteison ulkopuolinen rahoitus on kielletty. Uskonnon kannattajia rohkaistaan yllapitamaan bahai-rahastoa saannollisin lahjoituksin, mutta lahjoitukset ovat kuitenkin taysin vapaaehtoisia ja kunkin jasenen yksityisasia. ^[38] Kannattajia rohkaistaan kertomaan uskostaan kanssaihmisille, ystaville ja sukulaisille tai muuttamaan uudelle alueelle eraanlaisena edellakavijana. Kaannytystyossa henkinen tai fyysinen painostaminen on kielletty, silla jokaisen tulee ymmartaa totuus itsenaisesti. ^[39]

Bahait valitsevat edustajansa vapailla vaaleilla, mutta siita huolimatta jarjestelma on teokraattinen . ^[13] Bahain maailmankeskus on uskonnon henkinen ja hallinnollinen keskus, ja se sijaitsee Israelin Haifassa. Keskuksessa on hallintojarjestelman korkein taso, yhdeksanhenkinen Yleismaailmallinen oikeusneuvosto. Sen tehtavana on pitaa uskonto yhtenaisena. Lisaksi jokaisessa maassa on henkiset neuvostot kansallisella ja paikallisella tasolla. Kahden viimeksi mainitun tason henkilot valitaan vaaleilla, joihin voivat osallistua kaikki 21 vuotta tayttaneet bahait. ^[40] Eri maiden kansalliset neuvostot kokoontuvat kerran viidessa vuodessa valitsemaan Yleismaailmallisen oikeusneuvoston jasenet. ^[41] Oikeusneuvoston jaseneksi ei hyvaksyta naisia.

Bahai-temppelit ovat rukoukseen ja mietiskelyyn tarkoitettuja hiljentymispaikkoja. Ne eroavat perinteisista kirkoista , temppeleista , synagogista ja moskeijoista siten, etta niiden sisustus on aarimmaisen pelkistetty eika niissa pideta saarnoja tai muita jumalanpalvelusmenoja . Bahai-temppelit ovat avoinna kaikkien uskontojen seuraajille. Niissa lausutaan pyhia kirjoituksia ja rukouksia kaikista maailmanuskonnoista, ja tarkoitus on, etta jokainen voi hiljaa mietiskellen nauttia henkisesta ilmapiirista itselleen sopivalla tavalla. Temppelit on suunniteltu yksilollisesti, mutta yhteista kaikille on yhdeksan sisaankayntia ja keskuskupoli. ^[42] Nykyisin bahai-uskolla on kahdeksan mannermaista temppelia, jotka sijaitsevat Australiassa , Chilessa, Intiassa , Panamassa , Saksassa , Samoalla , Ugandassa ja Yhdysvalloissa . ^[43]

Paaartikkeli: Bahain kirjoitukset

Bahai-usko perustuu Babin, Baha’ullahin ja Abdulbaha’n kanonisiin teoksiin, joita tulkitsi ja selitti Shoghi Effendi. ^[44] Tavallinen bahai-uskovainen saa johdatuksensa yhteisolta ja kanonisoiduista teoksista, ja bahai-uskon alkuaikojen esoteerisuus ja spiritismi on hylatty. ^[45] Effendin kuoleman jalkeen bahai-uskon tulkinnat on tehnyt Yleismaailmallinen oikeusneuvosto aikaisempien kirjoitusten pohjalta.

Bahai-uskolla on eri arvioiden mukaan 5?7 miljoonaa kannattajaa. ^{[43] [46]} Eniten bahaita on Intiassa , noin miljoona, ^[43] ja toiseksi eniten Iranissa, noin 300 000?350 000. ^[10] Yhdysvalloissa on vajaat 200 000 uskonharjoittajaa, ^[47] joista etelavaltiossa asuvat ovat paasaantoisesti afroamerikkalaisia ^[8] . Bahai-usko kasvaa nopeimmin Etela-Aasiassa ja Afrikassa . ^[13] Alueittain bahaita on arvioitu olevan eniten Etela-Aasiassa, yli kaksi miljoonaa. Ita-Afrikassa bahaita on yli miljoonan ja Euroopassa yli 100 000. ^[46]

1.   Belize : 2,5%
2.   Bolivia : 2,2%
3.   Sambia : 1,8%
4.   Mauritius : 1,8%
5.   Guyana : 1,6%
6.   Vanuatu : 1,4%
7.   Barbados : 1,2%
8.   Trinidad ja Tobago : 1,2%
9.   Panama : 1,2%
10.   Kenia : 1,0%
11.   Lesotho : 0,9%
12.   Papua-Uusi-Guinea : 0,9%
13.   Reunion : 0,9%
14.   T?ad : 0,9%
15.   Botswana : 0,8%
16.   Gambia : 0,8%
17.   Suriname : 0,8%
18.   Kongon tasavalta : 0,6%
19.   Salomonsaaret : 0,6%
20.   Venezuela : 0,6%

Lahde: ^{[48] [49] [50]}

Bahai-uskoa on vainottu sen perustamisesta saakka monissa islamilaisissa maissa , erityisesti Iranissa. ^[15] Iranin arviolta 300 000?350 000 jasenen bahai-yhdyskunta on maansa suurin uskonnollisista syista vainottu vahemmisto. ^{[9] [10]} Uskonto karsi alkuvuosinaan ankarista vainoista, mutta ne laantuivat vahitellen. Muutos huonompaan tapahtui jalleen vuonna 1979, kun Iranissa tehtiin islamilainen vallankumous . Taman jalkeen satoja bahailaisia on kidutettu ja teloitettu seka tuhansia vangittu . ^[51] Iranin valtio ei tunnusta bahai-uskoa itsenaiseksi uskonnoksi juutalaisuuden ja kristinuskon tapaan. ^[10]

• Heino, Harri:  Mihin Suomi tanaan uskoo . Helsinki: WSOY, 1997. ISBN 951-0-27265-5 .
• Hameen-Anttila, Jaakko:  Islamin monimuotoisuus . Helsinki: Gaudeamus, 1999. ISBN 951-662-749-8 .
• Ketola, Kimmo:  Uskonnot Suomessa 2008. Kasikirja uskontoihin ja uskonnollistaustaisiin liikkeisiin . Tampere: Kirkon tutkimuskeskus, 2008. ISBN 978-951-693-287-6 .
• Smart, Ninian: ”Bahai. A New Religion from Within Islam”,  The World’s Religions . Cambridge: Cambridge University Press, 1989 (reprinted 1995). ISBN 0521429064 . (englanniksi)

• ’Abdu’l-Baha:  Vastauksia joihinkin kysymyksiin . (Some Answered Questions, 1908.) 2. muuttumaton painos (1. painos 1962). Helsinki: Suomen baha’iden kansallinen henkinen neuvosto, 2002. ISBN 952-9584-64-4 .
• ’Abdu’l-Baha:  Puheita Pariisissa . (Paris Talks, 1912.) 2. muuttumaton painos (1. painos 1962). Helsinki: Suomen Bahaien kansallinen henkinen hallintoneuvosto, 1984. ISBN 951-95551-3-7 .
• Bahai-rukouksia. Baha’u’llahin, Babin ja A?bdu’l-Bahan ilmaisemia rukouksia ja muistioita . Helsinki: Suomen baha’iden kansallinen henkinen neuvosto, 2001. ISBN 952-9584-51-2 .
• Baha’ulla:  Baha’ullahin julistus maailman kuninkaille ja johtajille . (The Proclamation of Baha’u’llah to the Kings and Leaders of the World, 1967.) Englanninkielisesta laitoksesta suomentanut Maija Pihlainen. Helsinki: Suomen baha'iden kansallinen henkinen hallintoneuvosto, 1980. ISBN 951-95551-1-0 .
• Baha’u’llah:  Kitab-i-aqdas. Kaikkein pyhin kirja . (Kitab-i-aqdas, julkaistu 1890?91.) Shoghi Effendin englanninnoksesta suomentanut Maija Pihlainen. Helsinki: Suomen baha’iden kansallinen henkinen hallintoneuvosto, 1987. ISBN 951-95551-5-3 .
• Baha’u’llah:  Poimintoja Baha’u’llahin kirjoituksista . (Gleanings from the Writings of Baha’u’llah, 1939.) Shoghi Effendin englanninnoksesta suomentanut Maija Pihlainen. Haifa: Bahai-maailmankeskus: Helsinki: Suomen baha’iden kansallinen henkinen neuvosto, 2000. ISBN 952-9584-49-0 .

• Suomen bahai-yhteison sivusto .
• Uskonnot Suomessa -hanke: Suomen bahai-yhdyskunta .
• Kansainvalisen bahai-yhteison sivusto . (englanniksi)
• BBC:n bahai-sivusto . (englanniksi)

n k m Uskonto n k m Uskonnot ja tunnustuskunnat Lantiset Abrahamilaiset Kristinusko Katolilaisuus Itainen Protestanttisuus Adventismi Anabaptismi Anglikaanit Baptismi Kalvinismi Reformoidut kirkot Evankelikalismi Pyhitysliike Luterilaisuus Metodismi Helluntailaisuus Itainen kirkkokunta Ortodoksisuus Orientaaliortodoksisuus Idan apostolinen kirkko Kristillisperaiset Unitarismi Jehovan todistajat Mormonismi Myohempien aikojen pyhat Kristadelfialaiset Tolstoilaisuus Ykseyshelluntailaisuus Juutalaisuus Ortodoksinen Haredi Hasidi Moderni Konservatiivinen Reformi Karaiitti Samarialaisuus Rekonstruktionistinen Humanistinen Islam Sunni A?’ari Salafismi Wahhabismi ?iia Kaksitoistalaisuus Zaidi Ismalismi Alaviitit Suufilaisuus Ibadilaisuus Aleviitit Ahmadiyya Muut Baabilaisuus Bahai Druusilaisuus Mandealaisuus Iranilaiset Jesidismi Zarathustralaisuus Itaiset Itaaasialaiset Japanilaiset Tenriky? ?intolaisuus Kiinalaiset Kungfutselaisuus Taolaisuus Korealaiset Cheondogyo Korealainen ?amanismi Intialaiset Hindulaisuus Vaishnavismi Shaivismi Natha Shaktismi Sant Mat Buddhalaisuus Theravada Mahayana Zen Puhdas maa Nichiren Vajrayana Lamalaisuus Muut Jainalaisuus Digambara Sikhilaisyys Etniset uskonnot Afrikkalaiset Candomble Santeria Umbanda Voodoo Altailaiset Mongolialainen ?amanismi Tengrismi Antiikin Kreikka Kreikkalainen mytologia Minolaiset Mykenelaiset Antiikin Rooma Austronesialaiset Havaijilainen uskonto Baltit Germaanit Skandinaavit Intiaanit Inkat Peyotismi Japanilaiset Keltit Irlantilaiset Kiinalaiset Muinainen Egypti Muinainen Lahi-ita Kanaanilaiset Mesopotamialaiset Slaavit Tiibetilais-burmalaiset Bon Uralilaiset Itamerensuomalaiset Marit Saamelaiset Suomalaiset Virolaiset Muinaisuskonnot Gnostilaisuus Manikealaisuus Mithralaisuus Uusplatonismi Uususkonnot Synkreettiset Antroposofia Caodaismi Diskordianismi Eckankar Falun Gong Hoa Hao Jedismi Jumalatar-liike Neljas tie New age Rastafari Satanismi Skientologia Spiritualismi Spiritismi Teosofia Agni-jooga Thelema Transsendenttinen meditaatio Ufouskonto Raelilaisuus Unitaariuniversalismi Uuspakanuus Baltit Dievtur?ba Romuva Keltit Druidismi Kreikkalaiset Hellenismi Germaanit Hetenismi Slaavit Rodismi Uralilaiset Suomenusko Taarausko Wicca n k m Artikkelit Kasitteet Animismi Antropomorfismi Apostasia Etninen uskonto Hengellisyys Jumala Jumalatar Jumalolento Kansanusko Kuolemanjalkeinen elama Helvetti Jalleensyntyminen Taivas Kaantymys Kaannytys Lahetystyo Luonnonuskonto Luostari Munkki Nunna Meditaatio Mystiikka Myytti Paratiisi Ortodoksia Pappi Profetia Pyhimys Rituaali Jumalanpalvelus Pyhiinvaellus Rukoilu Temppeli Uhraaminen Synkretismi Teologia Usko Uskonnollisuus Yliluonnollinen Teismi Deismi Henoteismi Monoteismi Panenteismi Panteismi Polyteismi Uskontotiede Antropologia Alkupera Filosofia Kognitiivisuus Maaritelma Neuroteologia Psykologia Sosiologia Uskonto ja yhteiskunta Fundamentalismi Kannattajamaarat Papisto Teokratia Valtionuskonto Tiede ja uskonto Vakivalta Sota Uskonnonvapaus Opetus Moraali Terveys Uskonto Suomessa Sekularismi ja uskonnottomuus Agnostisismi Ateismi Kirkon ja valtion ero Maallistuminen Sekulaari humanismi Uskontokritiikki Vapaa-ajattelu Teemasivu