Istanbul
(
turk.
?stanbul
, vuosina 667 eaa. ? n. 330 jaa.
Byzantion
, vuosina n. 330?1930
Konstantinopoli
[4]
, virallisesti nimen muutti
Mustafa Kemal Ataturk
vuonna 1930) on
Turkin
vaestoltaan suurin kaupunki (yli 15,3 milj. asukasta)
[5]
, ja maan kulttuurin, viestinnan, viihteen ja talouden keskus. Se sijaitsee maan luoteisosassa
Marmaranmeren
pohjukassa
Bosporinsalmen
molemmin puolin, pohjoisessa kaupunki ulottuu
Mustallemerelle
. Kaupunki ulottuu seka
Euroopan
etta
Aasian
puolelle. Istanbul oli
Osmanien valtakunnan
(1290?1923) paakaupunki vuodesta 1453 alkaen. Kaupungin historialliset alueet on lisatty
Unescon
Maailman kulttuuriperinnon luetteloon
vuonna 1985.
[6]
Istanbul sijaitsee Turkin luoteisosassa ja on heinakuusta 2004 lahtien kasittanyt entisen
Istanbulin maakunnan
alueen.
Marmaranmeren
pohjukasta
Mustaanmereen
johtava
Bosporinsalmi
sijaitsee sen rajojen sisalla. Kaupunki ulottuu nain seka
Euroopan
(
Traakia
) etta
Aasian
(
Anatolia
) puolelle ja on maailman ainoa kahdessa
maanosassa
sijaitseva kaupunki. Kaupungin pinta-ala on 5 220 neliokilometria. Kaupungin vanhan Euroopan-puoleisen osan jakaa kahtia Bosporista lanteen tyontyva pitka lahti,
Kultainen sarvi
. Sen ja Marmaranmeren valissa on kaupungin vanhin osa, Stambul, jota lannessa rajoittaa vanha
kaupunginmuuri
.
Topkapın palatsi
sijaitsee laajalla tontilla aivan Marmarameren ja Bosporin yhtymakohdan vieressa. Istanbulin huomattavia historiallisia rakennuksia ovat myos
Hagia Sofia
,
Sininen moskeija
ja
Istanbulin suuri basaari
.
lahde?
Kultaisen sarven pohjoispuolella on uudempi
Galatan
kaupunginosa, jonka yhdistaa Stambuliin joukko siltoja, joista huomattavin on Galatan silta. Pitka kavelykatu,
?stiklal Caddesi
, johtaa Galatan sillan laheisyydesta
Taksim-aukiolle
, jonka ymparille on muodostunut moderni liikekeskus. Galatan pohjoispuolitse kaupunkia kiertaa
moottoritie
, johon kuuluu myos vuonna 1973 valmistunut, Aasian puolelle johtava
Bosporin silta
. Bosporin itapuolella olevista kaupunginosista keskeisimpia ovat
Uskudar
(ent. Skutari) vastapaata Galataa seka etelampana niemessa Marmaranmeren rannalla sijaitseva
Kadıkoy
, antiikin
Khalkedon
. Istanbul sijaitsee Afrikan ja Euraasian
mannerlaattojen
rajakohdan lahella, minka vuoksi alueella on ollut useita ankaria
maanjaristyksia
.
lahde?
Kaupungin kesat ovat kuumia ja kosteita, ja talvet sateisia ja joskus lumisia. Keskimaarainen vuosittainen sademaara on 870 millimetria. Ilmankosteus on usein melko korkea, minka vuoksi lampotilat voivat tuntua huomattavasti todellista korkeammilta tai alhaisemmilta. Talvikuukausien keskimaarainen ylin lampotila on noin 7?10 °C. Lumisadetta tulee yleensa vain noin yhden tai kahden viikon ajan koko talven aikana, mutta kerralla voi sataa paljon. Kesakuun ja syyskuun valisten kesakuukausien paivakeskilampotila on noin 28 °C.
Lampimin kuukausi on heinakuu, jonka keskilampotila on 23,2 °C, ja kylmin tammikuu, jonka keskilampotila on 5,4 °C. Korkein mitattu lampotila on 40,5 °C (elokuu 2000) ja alhaisin ?16,1 °C (helmikuu 1927).
[7]
Ilmasto on hieman viileampi alueen itaosassa. Kaupunki on myos melko tuulinen, tuulen keskimaarainen nopeus on noin 5 m/s.
Istanbulin ilmastotilastoa
|
tammi
|
helmi
|
maalis
|
huhti
|
touko
|
kesa
|
heina
|
elo
|
syys
|
loka
|
marras
|
joulu
|
|
|
Vrk:n ka. ylin lampotila (
°C
)
|
8,7
|
9,1
|
11,2
|
16,5
|
21,4
|
26,0
|
28,4
|
28,5
|
25,0
|
20,1
|
15,3
|
11,1
|
ka.
|
18,4
|
Vrk:n ka. alin lampotila (
°C
)
|
2,9
|
2,8
|
3,9
|
7,7
|
12,0
|
16,0
|
18,5
|
18,7
|
15,5
|
12,0
|
8,5
|
5,3
|
ka.
|
10,3
|
Vrk:n keskilampotila (
°C
)
|
5
|
5
|
7
|
12
|
16
|
21
|
23
|
23
|
20
|
16
|
11
|
7
|
ka.
|
13,8
|
|
Sademaara (
mm
)
|
100,9
|
80,9
|
69,6
|
45,4
|
35,5
|
37,5
|
39,0
|
46,3
|
62,9
|
100,7
|
108,6
|
124,7
|
Σ
|
852
|
|
Paivan pituus (
h
/
d
)
|
2,6
|
3,3
|
4,4
|
6,6
|
8,9
|
10,8
|
11,7
|
11,3
|
8,5
|
6,2
|
4,6
|
2,3
|
ka.
|
6,8
|
|
Sadepaivat (
d
)
|
17,7
|
15,3
|
13,6
|
10,3
|
7,8
|
5,3
|
3,6
|
4,0
|
6,1
|
10,3
|
12,9
|
16,9
|
Σ
|
123,8
|
S
a
d
a
n
t
a
|
100,9
|
80,9
|
69,6
|
45,4
|
35,5
|
37,5
|
39,0
|
46,3
|
62,9
|
100,7
|
108,6
|
124,7
|
|
Ita-Rooman
eli Bysantin keisarikunnan aikana kaupungin virallinen nimi oli Konstantinopoli. Sen asukkaat itse kuitenkin kutsuivat kaupunkia ytimekkaasti nimella "Kaupunki" (puhekielessa 'i poli', kirjoitettuna η Π?λι?, ee polis).
Turkkilaiset kutsuivat kaupunkia nimella '(i)stanbol' jo ennen sen vuoden 1453 valtausta. Onkin ajateltu, etta Istanbul-nimi tulisi puhekielen kreikan sanoista 'is tin poli' ("kaupunkiin",
kirjakielella
ει? τ?ν Π?λιν, 'eis teen polin'). (
Itasismin
takia koinee-kreikan e-aanetta kuvaavat
epsilon
ja
eeta
muuttuivat kansankielessa i-aanteeksi.) Toisaalta, kielitieteen kannalta on luontevaa, etta puhekielen muoto 'Stambol'/'Istanbul' olisi yksinkertaisesti lyhentymamuoto nimesta Konstantinopoli (ja taten "yksinkertaisempana" selityksena suositeltavampi teoria
kenen mukaan?
).
Virallisesti kaupungin nimi on ollut ?stanbul (lue: I'stambul) siita lahtien, kun turkkilaiset vuonna 1453 valloittivat sen.
[8]
Kaikkialla lansimaissa se kuitenkin tunnettiin paremmin Konstantinopolin nimella siihen saakka, kunnes
Kemal Ataturk
vuonna 1930 paatti, etta myos kansainvalisissa yhteyksissa on kaytettava turkkilaista nimea ?stanbul.
Historiallisista syista kaupunkia kutsutaan Kreikassa ja
ortodoksisen kirkon
piirissa edelleen Konstantinopoliksi. Tama oli aiheuttaa skandaalin vuoden 2005 Euroviisujen harjoituksissa, kun Kyproksen juontaja tervehti turkkilaista kollegaansa kahdesti sanoilla ”tervehdys Konstantinopoli”. Vasta
Euroopan yleisradiounionin
EBU:n uhkaus rangaistustoimista lopetti sanailun.
lahde?
Vuonna
1453
kaupunki siirtyi turkkilaisen
Osmanien valtakunnan
haltuun. Osmanit siirsivatkin paakaupunkinsa
Edirnesta
Konstantinopoliin. Kaupunkiin jaaneet kristityt ja juutalaiset saivat harjoittaa uskontoaan vapaasti osmanien vapaan vahemmistopolitiikan johdosta. Taman millet-jarjestelman mukaan uskonnollisten vahemmistojen sisaisista asioista (perheoikeus, uskonnon harjoittaminen ja niin edelleen) paattivat heidan uskonnolliset johtajansa. Myos turkkilaisvallan aikana kaupunki jatkoi eloaan itaisen
Valimeren
tarkeimpana poliittisena keskuksena.
Osmanit eivat varsinaisesti muuttaneet kaupungin nimea, vaan kayttivat nimia
Konstantiniye
(Konstantinopolin turkinkielinen muoto) ja
Stanbulin
rinnakkain aina valtakunnan kukistumiseen asti vuonna 1923.
[9]
Valloitettuun kaupunkiin tuotettiin uutta vaestoa Osmanivaltion kaikista osista, ja asutus muodostui sekavaksi. Kaupunki oli pian taynna mutkittelevia kujia ja yksikerroksisia puutaloja. Uuden kaupungin suunnitelmallinen rakentaminen alkoi
Suleiman II Suuren
hallitessa 1500-luvun puolimaissa. Tunnetuin taman ajan arkkitehti on
Mimar Sinan
. Tuolloin keskityttiin kuitenkin monumentaalirakentamiseen, ja varsinainen kaupunkisuunnittelu alkoi vasta 1800-luvulla. Sysayksena tahan oli tulipalojen riski huonosti suunnitelluissa kaupunginosissa.
[10]
Kun Turkista tuli tasavalta vuonna 1923, siirsi maan ensimmainen presidentti
Mustafa Kemal Ataturk
paakaupungin
Ankaraan
. Vuonna 1955 Turkin hallitus jarjesti
Istanbulin kreikkalaisten vainon
ja omaisuuden tuhoamisen syyskuun 6. ja 7. paivan valisena yona, jonka seurauksena valtaosa kaupungin kreikkalaisista muutti kaupungista.
Istanbulissa on ollut runsaasti mielenosoituksia maaliskuun 2019 pormestarinvaalin jalkeen, sen jalkeen kun ne voitti opposition ehdokas Ekrem Imamo?lu, mutta paaministeri
Recep Tayyip Erdo?an
leimasi tuloksen vaaristellyksi ja halusi uusintavaalit. Erdo?an on itse Istanbulin entinen pormestari ja valtapuolueen havio oli hanelle takaisku. Uusintavaalissa kesakuussa Imamo?lu voitti viela suuremmalla aanierolla saatuaan noin 54 prosenttia aanista.
[11]
[12]
Kesasta 2004 lahtien Istanbulin kaupungin alue on sisaltanyt myos aiemman Istanbulin maakunnan alueen.
lahde?
Kaupunki on jaettu useisiin itsehallinnollisiin alueisiin
(belediye)
, jotka paattavat muun muassa kaavoituksesta ja jatehuollosta.
Osoiterekisteritietojen mukaan kaupungin vakiluku oli 15,9 miljoonaa vuonna 2022.
[1]
Kaupungin asukasluvuksi on arvioitu jo vuonna 2019 noin 16 miljoonaa.
[11]
Vaestosta noin 65 % asuu Euroopan puolella ja loput 35 % Aasian puolella.
[5]
Mikali Istanbulin Euroopan puoleinen osa olisi erillinen kaupunki, se olisi noin 8,8 miljoonalla asukkaallaan Euroopan toiseksi suurin kaupunki ja sijoittuisi vaestoltaan
Moskovan
ja
Lontoon
valille.
Istanbul lasketaan maailman kahdenkymmenen suurimman suurkaupunkialueen joukkoon.
selvenna
Oheisissa taulukoissa on kuvattu Istanbulin Euroopan ja Aasian puoleisen osan piirijako ja kunkin piirin asukasluku vuonna 2011. Euroopan puolella vaestosta asui 8,8 miljoonaa (64,61 %) ja Aasian puolella 4,8 miljoonaa henkea (35,39 %).
[5]
[13]
Istanbulin hallinnolliset piirit asukaslukuineen
Euroopan puoli
|
Aasian puoli
|
Istanbulin
piiri
|
Asukasluku
2011
(josta muualla
kuin piirikeskuksissa)
|
Istanbulin
piiri
|
Asukasluku
2011
(josta muualla
kuin piirikeskuksissa)
|
Arnavutkoy
|
&&&&&&&&&0198230.&&&&00
198 230
(7983)
|
Adalar
|
&&&&&&&&&&013883.&&&&00
13 883
|
Avcılar
|
&&&&&&&&&0383736.&&&&00
383 736
|
Ata?ehir
|
&&&&&&&&&0387502.&&&&00
387 502
|
Ba?cılar
|
&&&&&&&&&0746650.&&&&00
746 650
|
Beykoz
|
&&&&&&&&&0247284.&&&&00
247 284
(25209)
|
Bahcelievler
|
&&&&&&&&&0600900.&&&&00
600 900
|
Cekmekoy
|
&&&&&&&&&0183013.&&&&00
183 013
(4886)
|
Bakırkoy
|
&&&&&&&&&0220663.&&&&00
220 663
|
Kadıkoy
|
&&&&&&&&&0531997.&&&&00
531 997
|
Ba?ak?ehir
|
&&&&&&&&&0284488.&&&&00
284 488
(4103)
|
Kartal
|
&&&&&&&&&0440887.&&&&00
440 887
|
Bayrampa?a
|
&&&&&&&&&0269709.&&&&00
269 709
|
Maltepe
|
&&&&&&&&&0452099.&&&&00
452 099
|
Be?ikta?
|
&&&&&&&&&0187053.&&&&00
187 053
|
Pendik
|
&&&&&&&&&0609535.&&&&00
609 535
(3628)
|
Beylikduzu
|
&&&&&&&&&0218120.&&&&00
218 120
|
Sancaktepe
|
&&&&&&&&&0267537.&&&&00
267 537
(1660)
|
Beyo?lu
|
&&&&&&&&&0248206.&&&&00
248 206
|
Sultanbeyli
|
&&&&&&&&&0298143.&&&&00
298 143
|
Buyukcekmece
|
&&&&&&&&&0192843.&&&&00
192 843
|
?ile
|
&&&&&&&&&&028847.&&&&00
28 847
(15996)
|
Catalca
|
&&&&&&&&&&063379.&&&&00
63 379
(26787)
|
Tuzla
|
&&&&&&&&&0197230.&&&&00
197 230
|
Esenler
|
&&&&&&&&&0461382.&&&&00
461 382
|
Umraniye
|
&&&&&&&&&0631603.&&&&00
631 603
|
Esenyurt
|
&&&&&&&&&0500027.&&&&00
500 027
|
Uskudar
|
&&&&&&&&&0532182.&&&&00
532 182
|
Eyup
|
&&&&&&&&&0345790.&&&&00
345 790
(6802)
|
Fatih
|
&&&&&&&&&0429351.&&&&00
429 351
|
Gaziosmanpa?a
|
&&&&&&&&&0482553.&&&&00
482 553
|
Gungoren
|
&&&&&&&&&0309135.&&&&00
309 135
|
Ka?ıthane
|
&&&&&&&&&0419865.&&&&00
419 865
|
Kucukcekmece
|
&&&&&&&&&0711112.&&&&00
711 112
|
Sarıyer
|
&&&&&&&&&0287309.&&&&00
287 309
(31617)
|
Silivri
|
&&&&&&&&&0144781.&&&&00
144 781
(12517)
|
Sultangazi
|
&&&&&&&&&0483225.&&&&00
483 225
|
?i?li
|
&&&&&&&&&0320763.&&&&00
320 763
|
Zeytinburnu
|
&&&&&&&&&0293228.&&&&00
293 228
|
* Yhteensa
Istanbulin
Euroopan puoli
|
&&&&&&&&08802498.&&&&00
8 802 498
(89809)
|
* Yhteensa
Istanbulin
Aasian puoli
|
&&&&&&&&04821742.&&&&00
4 821 742
(51379)
|
Valtaosa Istanbulin asukkaista on
muslimeja
, mutta kaupungissa asuu myos pienia uskonnollisia vahemmistoja. Muslimivaestosta valtaosa on
sunneja
, arviolta 15?30 % vahemmiston ollessa
aleveja
. Istanbulissa asuu noin kaksi miljoonaa
kurdia
, joista suurin osa joutui muuttamaan kaupunkiin pakoon Kaakkois-Turkin kurdialueiden levottomuuksia 1980- ja 1990-luvuilla. Istanbulin suurimman ei-islaminuskoisen yhteison muodostavat
armenialaiset
, joita Istanbulissa asuu 40 000 ? 70 000. Vuosisadan alkuvuosikymmenina yli 100 000 henkea kasittanyt kaupungin
kreikkalaisvaesto
on supistunut muutamaan tuhanteen.
Kreikkalaisortodoksisen kirkon patriarkaatti
, jonka alainen myos
Suomen ortodoksikirkko
virallisesti on, toimii yha Istanbulissa, Fenerin kaupunginosassa. Istanbulin
juutalaisvahemmisto
kasittaa noin 26 000 henkea.
lahde?
Bruttokansantuote
henkiloa kohti Istanbulissa on korkeampi kuin Turkissa keskimaarin. Turkin tilastokeskuksen mukaan vuonna 2005 Turkin BKT henkiloa kohden oli 5 008 dollaria, ja Istanbulissa se oli noin 7 000?7 500 dollaria.
Istanbulissa tyoikainen vaesto on nuori ja runsaslukuinen. Istanbulissa aktiivisesti tyoelamassa olevat ihmiset ikaryhmassa 30?59 vuotta ovat lukumaaraltaan 4,5 miljoonaa ihmista.
lahde?
Istanbulin sijainnista Bosporinsalmen rannalla Euroopan mantereen ja Aasian yhtymakohdassa johtuen liikenne on vilkasta. Maantieyhteydet kulkevat Bosporin siltojen yli. Kolme merkittavaa moottoritieta kulkee Istanbulin laheisyydessa. Laivaliikenne on vilkasta
Bosporinsalmessa
. Rautatieyhteydet kulkevat Istanbulin kautta Eurooppaan. Vuonna 2013 avattiin
Marmaray
-tunneli, joka kulkee salmen alitse tunnelissa yhdistaen rautatieyhteydet Euroopan ja Aasian valilla.
[14]
Istanbulin metron
ensimmainen osa otettiin kayttoon vuonna 2000.
Istanbulia palvelee kolme lentoasemaa. Vuonna 2022
Istanbulin lentoasema
on ollut Turkin ja Euroopan vilkkain lentokentta.
[15]
[16]
Halpalentojen suosima
Sabiha Gokcenin kansainvalinen lentoasema
hiukan kauempana Istanbulista kasvaa nopeasti.
[17]
Vuonna 2018 avatun
kolmannen kansainvalisen lentoaseman
ensimmaisen osan valmistuttua lokakuussa 2018 suurin osa Istanbul-Ataturkin lentoaseman matkustajaliikenteesta siirrettiin uudelle kentalle.
[18]
Istanbulissa suosittuja urheilulajeja ovat jalkapallo, koripallo ja lentopallo. Tunnetuimmat urheiluseurat ovat
Be?ikta?
,
Galatasaray
ja
Fenerbahce
. Kaupunki haki myos
vuoden 2020 kesaolympialaisia
.
Istanbul on Turkin suurin kaupunki, maan kaupallisen elaman ja turismin keskus. Paakaupunkiin, Ankaraan, on keskittynyt enemman hallinnollista toimintaa.
Kaupunki oli kolmen mahtavan keisarikunnan ? Rooman valtakunnan, Bysantin keisarikunnan ja Osmanivaltakunnan ? paakaupunki. Kaupungin historia nakyy moskeijoiden minareeteissa, sulttaanien palatsien loistossa ja museoiden taideaarteissa.
Istanbulissa on valtava ravintolatarjonta alkaen kadunvarsien kebab-kojuista loisteliaisiin kansainvalisiin ravintoloihin. Aitoa turkkilaista ruokaa tarjoavia ravintoloita on runsaasti, samoin erilaisia etnisia ravintoloita. Istanbulista loytyy myos useiden kansainvalisten
pikaruokaketjujen
ravintoloita.
[19]
Sultanahmetissa monet Bysantin ja Osmanien ajan rakennukset on restauroitu ravintoloiksi. Istiklal-kadulta alkavan Kukkakujan (Cicek Pasaji) pikku ravintolat ovat tunnettuja alkupaloistaan ja meren antimistaan. Kumkapissa on paljon tavernoita, baareja ja kalaravintoloita.
Sultanahmetin alue
alueella sijaitsee useita Istanbulin tunnetuimmista nahtavyyksista ?
Topkapin palatsi
,
Hagia Sofia
ja
Sininen moskeija
.
Topkapin palatsissa
ottomaanit pitivat hoviaan. Palatsialue koostuu monista puistojen keskelle sijoitetuista huviloista ja paviljongeista seka hallitsijan asuintilat sisaltaneesta haaremista. Hagia Sofia oli ensin kristillinen kirkko ja myohemmin moskeija; nykyaan rakennus toimii museona. Sininen moskeija on Turkin paamoskeija.
Vanhakaupunki
Vanhassa kaupungissa sijaitsee suuri
Suleimanin moskeija
. Sen juurelta alkaa Suuri basaari, joka on Istanbulin suurin
basaarialue
. Sen lahella oleva
Konstantinuksen pylvas
on muisto kaupungin perustamisesta noin 1700 vuotta sitten.
Taksim-aukio
Modernin Istanbulin sydan. Turistialue, jossa on hyvat ostosmahdollisuudet ja paljon ravintoloita.
Kaupungin Aasian-puoleisessa osassa sijaitseva historiallinen
Haydarpa?an rautatieasema
vaurioitui pahasti tulipalossa marraskuussa 2010. Asema valmistui 1908, ja sen suunnittelivat saksalaiset arkkitehdit. Asema on yksi Berliini?Bagdad -rautatiehankkeen asemista. Nykyisin se on muualle Turkkiin suuntautuvan liikenteen solmukohta.
[20]
- Istanbul for Foreign Businessmen. Istanbul Chamber of Commerce, 2006.
- ↑
a
b
Address Based Population Registration System - Population of Province/District Centers, Towns/Villages by Provinces and Districts and Annual Growth Rate Of Population
(Excel-tilasto, etsi rivi Istanbul) 2022. Turkstat, tuik.gov.tr. Viitattu 26.10.2023.
(englanniksi)
- ↑
Time Zone in Istanbul, Turkey
Timeanddate.com
. Viitattu 21.6.2021.
(englanniksi)
- ↑
Istanbul in Numbers
(html)
Istanbul 2010
. 2008. Istanbul Metropolitan Municipality.
Arkistoitu
29.1.2010. Viitattu 9.7.2009.
(englanniksi)
- ↑
Istanbul
Helicon Publishing.
Arkistoitu
18.2.2006. Viitattu 11.6. 2008.
(englanniksi)
- ↑
a
b
c
Address Based Population Registration System (ABPRS) Results
(Tilasto, muodostettu valinnoilla: Year selection= 2011, Subject selection= Population of localities, Locality= City, towns and villages, Province= Istanbul) 2011. Turkstat, www.turkstat.gov.tr → uusi osoite: tuik.gov.tr.
Arkistoitu
10.10.2012. Viitattu 9.12.2012.
(englanniksi)
- ↑
UNESCO | Historic Areas of Istanbul
Whc.unesco.org. Viitattu 28 May 2009.
- ↑
Extreme Temperatures Around the World- world highest lowest temperatures
Mherrera.org. Viitattu 22 January 2010.
- ↑
Tietosanakirja, 3. ja 4. osa, artikkelit Istambul ja Konstantinopoli, 1911
- ↑
Istanbul was Constantinople?
Foundation for the Advancement of Sephardic Studies and Culture. Viitattu 30.9.2008.
(englanniksi)
- ↑
Otavan Suuri Ensyklopedia, 3. osa (Ha?ek-juuri)
, s. 2235, art. Istanbul. Otava, 1978.
ISBN 951-1-02232-6
.
- ↑
a
b
Iso takaisku Turkin valtapuolueelle ? Opposition ehdokas voitti Istanbulin pormestarinvaalit
Yle uutiset 23.6.2019. Viitattu 24.6.2019
- ↑
https://yle.fi/uutiset/3-10844544
Yle uutiset 24.6.2019. Viitattu 24.6.2019
- ↑
Istanbul City Guide - Map
(Istanbulin kaupungin virallinen, zoomattava kartta piirijakoineen, osoitehakuineen yms.) 2012. ibb.gov.tr. Viitattu 9.12.2012.
(englanniksi)
- ↑
Europe and Asia joined by Marmaray tunnel under the Bosphorus Strait
Marmaray.
Arkistoitu
31.10.2013. Viitattu 31.10.2013.
- ↑
Daily Sabah:
Istanbul Airport busiest airport in Europe in 2022
Daily Sabah
. 3.1.2023. Viitattu 29.1.2023.
(englanniksi)
- ↑
Istanbul Airport busiest airport in Europe in 2022
bm.ge
. Viitattu 29.1.2023.
(englanniksi)
- ↑
Turkey Biggest Airports
Kadin Tiyatrosu - Turkey Travel Information.
Arkistoitu
12.8.2014. Viitattu 10.8.2014.
- ↑
Istanbul’s 3rd airport to welcome 1st plane by Feb 2018, official opening to be on Republic Day
Hurriyet Daily News
. 6.10.2017. Viitattu 18.2.2018.
- ↑
Which global fast food chains do customers in Istanbul prefer?
13.10.2021. Gamma Research Group. Viitattu 8.1.2023.
- ↑
Istanbulin historiallinen rautatieasema paloi
Yle.fi. Viitattu 28.11.2010.
|
---|
| | | 1
Sijaitsee seka Euroopassa etta Aasiassa
|
|
1980-luku
|
|
1990-luku
|
|
2000-luku
|
|
2010-luku
|
|
2020-luku
|
|
|
---|
| Afrikka (3)
| |
---|
| Aasia (29)
| |
---|
| Eurooppa (5)
| |
---|
| Pohjois-Amerikka (3)
| |
---|
| Etela-Amerikka (5)
| |
---|
|