Korejan kel'
(suvine nimituz: 韓國語/韓國語
hangugo
, pohjoine nimituz: 朝鮮末/朝鮮말
?osonmal'
) om
korejalai?iden
rahvahan kel' da Korejan pol'saren molembiden valdkundoiden (
Korejan Tazovaldkund
i
Pohjoi?korei
) oficialine kel'. Kelel om pagi?ijoid muga?o neni? mai?:
Japonii
,
Venalaine Federacii
,
AUV
da toi?ed.
Pagi?ijoiden uhthine lugu om laz 78 millionad ristituid.
Lugedas korejan kel't
izoliruidud keleks
, ika sen erasil paginoil om lujid erinendoid, sik? maritas niid kelik? era?ti.
Edel 1945. vot kavutihe
?osonmal'
- (朝鮮말, 朝鮮말) vai
?osono
-nimitust (朝鮮語, 朝鮮語) nimitamha kel't molembi? valdkundoi?. Ottas kavutami?he sida nimitust tambai-ki Pohjoi?korejas. Korejan Tazovaldkundas kavutadas
hangugo-
(韓國語, 韓國語) vai
hangumal'
-nimitust (韓國말, 韓國말); luhud' nimituz om
kugo
(國語, 國語, ≪oficialine kel'≫).
Molembi? tazovaldkundoi? kavutadas
urimal'
-nimitust (우리말, ≪meiden kel'≫) muga?o.
Korejan kelel om ai paginoid, erasil om lujid erinendoid fonetikas da vaihi?tos. Pai?ed paginad oma molembiden valdkundoiden palidnoiden paginad.
Pohjoi?korejan papaginal om vahemb velgvaihid mi Korejan Tazovaldkundan papaginal.
Kirjutadas korejan kel't
hangil'
-kirjami?tol, se kavutase korejan kelen taht vai?e mail'man keliden keskes. Aigemba kirjutihe korejan kel't
han?a
-kirjami?tol, se om satud kitajan kirjami?tol pohjal.
Hangil'
om satud 15. voz'sadal. Sil kirjami?tol om penid erinendoid molembi? valdkundoi?.
Tambai Pohjoi?korejas kavutadas
hangil'
-kirjami?tod vai?e. Korejan Tazovaldkundas molembad kirjami?tod kavutasoi?.
15.-20. voz'sadoil kavutihe
han?a
-kirjami?tod kirjutamha vaihiden jurid. Mi?e kirjutada vaihiden toi?id paloid, ottihe
hangil'
-kirjami?tod.
Konsonantad:
| Hangil'
|
ㄱ
|
ㄲ
|
ㄴ
|
ㄷ
|
ㄸ
|
ㄹ
|
ㅁ
|
ㅂ
|
ㅃ
|
ㅅ
|
ㅆ
|
ㅇ
|
ㅈ
|
ㅉ
|
ㅊ
|
ㅋ
|
ㅌ
|
ㅍ
|
ㅎ
|
| Augus
|
Latinan kirjami?tol
|
g
|
kk
|
n
|
d
|
tt
|
r
|
m
|
b
|
pp
|
s
|
ss
|
' (sida ei kirjutagoi paksus)
|
j
|
jj
|
ch
|
?
|
?
|
p?
|
h
|
| Kulund
|
/k/
|
/k?/
|
/n/
|
/t/
|
/t?/
|
/?/
|
/m/
|
/p/
|
/p?/
|
/s/
|
/s?/
|
El ole kulundad
|
/t?/
|
/t??/
|
/t??/
|
/k?/
|
/t?/
|
/p?/
|
/h/
|
| Lopus
|
Latinan kirjami?tol
|
k
|
k
|
n
|
t
|
?
|
l
|
m
|
p
|
?
|
t
|
t
|
ng
|
t
|
?
|
t
|
k
|
t
|
p
|
t
|
| Kulund
|
/k?/
|
/n/
|
/t?/
|
?
|
/?/
|
/m/
|
/p?/
|
?
|
/t?/
|
/ŋ/
|
/t?/
|
?
|
/t?/
|
/k?/
|
/t?/
|
/p?/
|
/t?/
|
Vokalid da diftongad:
| Hangil'
|
ㅏ
|
ㅐ
|
ㅑ
|
ㅒ
|
ㅓ
|
ㅔ
|
ㅕ
|
ㅖ
|
ㅗ
|
ㅘ
|
ㅙ
|
ㅚ
|
ㅛ
|
ㅜ
|
ㅝ
|
ㅞ
|
ㅟ
|
ㅠ
|
ㅡ
|
ㅢ
|
ㅣ
|
| Latinan kirjami?tol
|
a
|
ae
|
ya
|
yae
|
eo
|
e
|
yeo
|
ye
|
o
|
wa
|
wae
|
oe
|
yo
|
u
|
wo
|
we
|
wi
|
yu
|
eu
|
ui
/
yi
|
i
|
| Kulund(ad)
|
/a/
|
/?/
|
/ja/
|
/j?/
|
/?/
|
/e/
|
/j?/
|
/je/
|
/o/
|
/wa/
|
/w?/
|
/ø/ ~ [we]
|
/jo/
|
/u/
|
/w?/
|
/we/
|
/y/ ~ [?i]
|
/ju/
|
/?/
|
/?i/
|
/i/
|
Korejan kel' om agglutinativine kel'.
Nimil om luguid da kandoid, no suguid ei ole. Ustavakaz form om olmas erasiden kandoiden lopindoil.
Verboil ei ole luguid. Kaik om nell' aigad korejan keles (prezens i tuleb aig ei ole erigoittud). Voidas tartta verboihe erazvui??id suffiksoid, ozutesik?, ku 야 하다 (
ja handa
)-suffiks tartub sanantuvehe, ka ≪pidab≫-verban znamoi?end li?adase: 學生은 熱心히 工夫해야 한다 (
Hakse-nyn jol'?imi konbuhe-
ja handa
) ≪Openikale pidab olda napernan≫.
Voib kavutada verboid adjektividen sijas.
Pronominoil ustavakaz form om olmas.