Zogu I
(
Zog
)
Skanderbeg III
(ennen kruunausta
Ahmed Zogu
, alkuperaiselta nimeltaan
Ahmet Muhtar Bej Zogolli
[1]
;
8. lokakuuta
1895
?
9. huhtikuuta
1961
) oli
Albanian
paaministeri vuosina 1922?1924, presidentti 1925?1928 ja maan ensimmainen (ja ainoa) kuningas 1928?1939 (nimellisesti vuoteen 1946). Lukuisten poliittisten vastustajien,
verikostotradition
seka omatoimisten ylennysten vuoksi Zogu I kerasi uransa aikana suuren joukon vihamiehia. Hanta vastaan tehtiinkin ainakin 55 epaonnistunutta murhayritysta.
[2]
Ahmet Muhtar Bej Zogolli syntyi Burgajetin linnassa Xhemal pa??a Zogun ja Sadije Toptanin poikana. Han kuului kuninkaalliseen Skanderbegin sukuun, joka hallitsi Matin kaupunkia.
Vuonna 1911 Zogusta tuli 16-vuotiaana Matin perinnollinen kuvernoori ja Ghegin klaanin paallikko. Hanta pidettiin vankina
Wienissa
ja
Roomassa
1917?1919.
Zogu I:n palatsi
Durresissa
Zogu sai ministerin asemia Albanian hallituksessa 1920 alkaen. Han tuki etelan feodaaliomistajia (turkiksi:
bey
), aatelia, kauppiaita, teollisuusmiehia ja intellektuelleja. Zogusta tuli reformistipuolueen johtaja ja myohemmin paaministeri tasavaltalaisessa hallituksessa. Vuonna 1923 hanta ammuttiin parlamentissa.
[2]
Han toimi sisaministerina, sotaministerina ja armeijan ylipaallikkona.
Zogun puolue voitti vaalit alkuvuodesta 1924. Zogu kuitenkin jai sivuun skandaalin vuoksi ja haavoituttuaan murhayrityksessa ja paaministeriksi tuli
Verlaci
. Oppositio vetaytyi parlamentista kun nuorisoliikkeen johtaja
Avni Rustemi
murhattiin kadulla parlamentin edessa. Teosta syytettiin Zogun Matinin heimolaisia. Tyytymattomyys kasvoi ja heinakuussa 1924 maatyolaisten tukema kapina valtasi Tiranan. Paaministeriksi asetettiin
Fan S. Noli
. Zogu pakeni Jugoslaviaan. Tata on myohemmin nimitetty ensimmaiseksi porvarillis-demokraattiseksi vallankumoukseksi. Joulukuussa Zogun Jugoslavian tukema armeija hyokkasi Albaniaan, valtasi paakaupungin jouluaattona ja Noli pakeni hallituksineen Italiaan.
[3]
Zogu valittiin uuden tasavallan presidentiksi 21. tammikuuta 1925. Zogun hallitus oli eurooppalaistyylinen, vaikka suurin osa Albaniasta oli
maaorjuutta
harjoittavien bey'ien alaisuudessa. Zogun paaliittolainen oli
Italia
, joka rahoitti hallitusta. Zogun presidenttiyden aikana maaorjuutta purettiin, ja Albania alkoi muodostua valtiona ensi kertaa sitten 1400-luvun. Islaminuskoisen Zogun uudistuksissa kiellettiin huivit, julmuus elaimia kohtaan seka
islamilaisen lainsaadannon
kumoaminen mallina
Kemal Ataturkin
Turkki
.
Zogu kruunasi itsensa kuningas Zogu (Zog) I:ksi 1. syyskuuta 1928 ja julisti perustuslaillisen monarkian Italian tapaan (mukaan lukien vahva poliisi). Han otti kayttoon zogistien tervehdyksen (kasi sydamen paalla kammen ulospain) ja julistautui kuningas
Gjergj Kastriot Skanderbegin
(k. 1468) seuraajaksi. Zogu kerasi kultaa ja jalokivia, jotka takasivat Albanian valuutan arvon. Hanen hovinsa kulut veivat kaksi prosenttia valtion budjetista. Zogu nimitti myos itsensa Albanian armeijan marsalkaksi.
[4]
Zogu I:n hallinto toi myos vakautta Albaniaan ja kuningas organisoi kansan koulutuksen. Taloudellinen riippuvuus Italiasta suureni kun
Mussolini
laajensi vaikutusvaltaansa
Balkanilla
ja alkoi hallita Albanian taloutta ja armeijaa.
1930-luvun talouslaman
myota maa ajautui lahes kokonaan riippuvaiseksi Italiasta.
Zogu I oli uskonnoltaan
sunnimuslimi
. Huhtikuussa 1938 han nai kreivitar
Geraldine Apponyi de Nagy-Apponyin
, amerikkalais-unkarilaisen
katolisen
. Heidan ainoa lapsensa
Leka Zogu
syntyi 5. huhtikuuta 1939.
Italian joukot
valtasivat Albanian
7. huhtikuuta 1939, ja Mussolini julisti Albanian Italian
protektoraatiksi
Viktor Emanuel III:n
alaisuudessa. Zogu I otti mukaansa kansallispankista kullan ja pakeni
Egyptiin
ja sielta edelleen
Englantiin
. Egyptissa kuningas
Faruk
otti Lekan vastaan. Englannissa Leka asui
Ritz Hotel Londonissa
,
Lontoossa
,
Sunninghillissa
ja
Friethissa
henkivartijoineen.
Toisen maailmansodan
aikana kuningasmielisen Albanian vastarinta oli tehotonta, ja se liittyi myohemmin kommunistipartisaaneihin, entisiin maaorjiin, joita johtivat Jugoslavian militantit. Suurin osa Albanian hallinnosta teki yhteistyota Italian ja
Saksan
kanssa. Sodan jalkeen koyhat ottivat vallan Jugoslavian tuella.
Zogu I yritti vaatia Albanian kruunua maasta, joka oli jaanyt kommunistiblokkiin ja
Enver Hoxhan
stalinistihallinnon alaisuuteen. Zogu I luopui virallisesti kruunusta 2. tammikuuta 1946, mutta piti vaatimuksensa siihen.
Vuonna 1951 Zogu osti Muttontownista,
Long Island
ilta, suuren
kartanon
ja maa-alueen, Knollwoodin kiinteiston. Kauppahinta oli 102 800 dollaria. Huhujen mukaan Zogu maksoi kartanon timanteilla ja rubiineilla. Knollwoodin kiinteisto on 60-huoneinen kartano, joka muutettiin linnaksi. Leka ei koskaan asunut siella, vaan han myi sen vuonna 1955. Sen jalkeen se on ollut tyhjillaan ja sita vandalisoitiin ja osa siita on romahtanut.
[5]
Zogu muutti Yhdysvaltoihin, mutta maahanmuuttoviranomaiset eivat hyvaksyneet Zogun 115-jasenisen kuninkaallisen hovin muuttoa. Han yritti lahjoa tuloksetta
Yhdysvaltain senaatin
virkamiehia.
Zogu muutti vihdoin
Ranskaan
. Hanen palvelijansa olivat lahteneet ja Zogu jai yksin. Han osti huvilan
Ranskan Rivieralta
ja vietti mukavaa elamaa. Zogu kuoli sairaalassa
Suresnesissa
,
Pariisissa
9. huhtikuuta 1961. Kuningatar Geraldine kuoli 2002.
|
|---|
| | Kansainvaliset
| |
|---|
| | Kansalliset
| |
|---|
| | Henkilot
| |
|---|
| | Muut
| |
|---|
|