Vastanfjard

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Vastanfjard
Entinen kunta ? nykyiset kunnat:
Kemionsaari

vaakuna

sijainti

Kunnan keskustaajama Lammala vuonna 2003.
Kunnan keskustaajama Lammala vuonna 2003.
Sijainti 60°03′00″N , 022°40′00″E
Laani Lansi-Suomen laani
Maakunta Varsinais-Suomen maakunta
Seutukunta Turunmaan seutukunta
Kuntanumero 923
Hallinnollinen keskus Lammala
Perustettu 1872
Liitetty 2009
? liitoskunnat Dragsfjard
Kemio
Vastanfjard
? syntynyt kunta Kemionsaari
Pinta-ala 148,92 km²  [1]
(1.1.2008)
? maa 96,35 km²
? sisavesi 0,75 km²
? meri 51,82 km²
Vakiluku 790   [2]
(31.12.2008)
? vaestotiheys 8,2 as./km²  (31.12.2008)
Ikajakauma 2007  [3]
? 0–14-v. 14,0 %
? 15–64-v. 61,0 %
? yli 64-v. 25,0 %

Vastanfjard (30.12.1972 [4] asti Vestanfjard ) on entinen Suomen kunta , joka sijaitsi Kemion saarella Varsinais-Suomen maakunnassa , Lansi-Suomen laanissa . Vastanfjard liitettiin vuoden 2009 alussa uuteen Kemionsaaren kuntaan, jonka muodostavat Vastanfjardin lisaksi myos Kemion ja Dragsfjardin kunnat. Asiasta paattivat kolmen kunnan valtuustot 26. kesakuuta 2007 . Kunnassa asui noin 800 henkea, ja sen pinta-ala oli alle sata neliokilometria . Kunta oli kaksikielinen . Sen asukkaista 88 prosenttia puhui aidinkielenaan ruotsia ja 11 prosenttia suomea . [5]

Vastanfjardin naapurikunnat ennen kunnan lakkauttamista olivat Dragsfjard, Kemio, Sarkisalo ja Tammisaari . Entisia naapurikuntia olivat Dragsfjardiin vuonna 1969 liitetty Hiittinen ja Tenholaan vuonna 1977 liitetty Bromarv ; Tenhola puolestaan liitettiin Tammisaareen vuonna 1993.

Vesta-silli on nimetty Vastanfjardin mukaan vuonna 1949. [6]

Vuonna 2019 Vastanfjard valittiin Varsinais-Suomen vuoden kylaksi . [7] [8]

"Perinteikas kunta, joka tahtaa tulevaisuuteen" oli kunnan motto. [9]

Historiaa [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Vastanfjardin alueelta on loydetty vajaat 20 pronssikautista hiidenkiuasta , mutta esihistoriallisia esineloytoja ei ole tehty. Koska merkkeja rautakautisesta asutuksesta ei ole, on oletettu paikkakunnan saaneen ruotsalaiset uudisasukkaansa keskiajan kuluessa. Kaikki Vastanfjardin henkikirjakylat esiintyivat vuoden 1540 maakirjassa. [10]

Vastanfjard kuului 1600-luvulla suureen Kemion vapaaherrakuntaan , jonka kuningas Kustaa II Aadolf lahjoitti kanslerilleen Axel Oxenstiernalle . Vastanvikin ratsutilan omisti Suomen sodan jalkeen Vanrikki Stoolin tarinoissa esiintyva eversti Carl Johan von Konow , joka asui siella vuosina 1840?1846. [10]

Vastanfjardin aikaisempi tarkea elinkeino jo 1600-luvulta lahtien oli kalkin louhinta ja poltto. Illon seudun maanomistajat perustivat 1880-luvulla kaivosyhtion kalkkivarojen hyodyntamiseksi, ja kalkkiuuneja rakennettiin myohemmin myos Bredvikiin, Brannbodaan ja Lammalaan. Sarkisalolaisen Forbyn kalkkikaivoksen omistaja Karl Forsstrom osti 1900-luvun alkupuolella Vastanfjardin pienet kalkkiyritykset. Viimeisena toiminut Lammalan kalkkikaivos suljettiin vuonna 1952. [10]

Vastanfjard muodostettiin Kemion kappeliseurakunnaksi vuonna 1693, ja ensimmaisen oman papin se sai vuonna 1779. Seurakunnasta paatettiin tehda itsenainen vuonna 1904, mutta paatos toteutui vasta Kemion kirkkoherran vaihtuessa vuonna 1921. [10]

Kylat [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Billbole , Brannboda , Finsjo , Galtarby , Graggnas , Kobbole , Misskarr , Nivelax , Norrlammala , Portsnas , Sirnas , Soderlammala , Sodersundvik , Tappo , Vastanfjard , Vesterillo , Ostana . [11]

Tunnettuja vastanfjardilaisia [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Nahtavyydet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Lahteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

  1. ↑ Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2008 1.1.2008. Maanmittauslaitos. Viitattu 1.1.2009.
  2. ↑ Laanien, maistraattien, kihlakuntien ja kuntien asukaslukutiedot suuruusjarjestyksessa 31.12.2008. Vaestorekisterikeskus. Viitattu 8.1.2009.
  3. ↑ Vaesto ian ja sukupuolen mukaan alueittain 31.12.2007. Tilastokeskus. Viitattu 15.12.2017.
  4. ↑ Kuntien nimenmuutokset ajankohdan mukaan Tilastokeskus. Arkistoitu 29.3.2019. Viitattu 29.3.2019.
  5. ↑ Ahtiainen, Ilkka: Vastanfjard on ihanteellinen paikka  (Vain HS:n tilaajille, luettavissa arkistosta ilmaiseksi.) Helsingin Sanomat . 10.10.2004. Arkistoitu 26.5.2012. Viitattu 18.9.2006.
  6. ↑ Vesta ( Arkistoitu ? Internet Archive) Felix Abba
  7. ↑ Varsinais-Suomen Vuoden kyla 2019 on valittu 26.8.2019. Varsinais-Suomen kylat ry. Viitattu 27.8.2019.
  8. ↑ Emilia Ornmark: Arets by har en klar identitet ? sammanhallning, gott humor och talkoanda ar nyckelorden i Vastanfjard Abo Underrattelser . 24.8.2019. Viitattu 24.8.2019. (ruotsiksi)
  9. ↑ Valkommen till Vastanfjard web.archive.org . 25.9.2008. Arkistoitu 25.9.2008. Viitattu 15.8.2022.
  10. ↑ a b c d Hannu Tarmio, Pentti Papunen ja Kalevi Korpela (toim.): Suomenmaa 7: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos , s. 461?462. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1978. ISBN 951-0-06467-X .
  11. ↑ Vastanfjard Suomen Sukututkimusseura. Viitattu 25.3.2019.
  12. ↑ Kangosjarvi, Jaakko: Tuhansien julkkisten maa. Helsingin Sanomat , 5.7.2008. Artikkelin maksullinen verkkoversio . Viitattu 12.3.2024.
  13. ↑ http://www.purjelaivat.fi/eugenia.html ( Arkistoitu ? Internet Archive)

Aiheesta muualla [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Tama Suomeen liittyva artikkeli on tynka . Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
Noudettu kohteesta ” https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Vastanfjard&oldid=22258017 ”