Timo Harakka

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Timo Harakka
Timo Harakka maaliskuussa 2020.
Timo Harakka maaliskuussa 2020.
Suomen liikenne- ja viestintaministeri
Marinin hallitus
10.12.2019?20.6.2023
Edeltaja Sanna Marin
Seuraaja Lulu Ranne
Suomen tyoministeri
Rinteen hallitus
6.6.2019?10.12.2019
Edeltaja Jari Lindstrom
Seuraaja Tuula Haatainen
Kansanedustaja
22.4.2015?
Ryhma/puolue Sosialidemokraattinen eduskuntaryhma
Vaalipiiri Uudenmaan vaalipiiri
Henkilotiedot
Syntynyt 31. joulukuuta 1962 (ika 61)
Helsinki
Kansalaisuus Suomi suomalainen
Puoliso Anu Laitila
Tiedot
Puolue SDP
Koulutus Teatteritaiteen maisteri (2005)
Tutkinnot Teatterikorkeakoulu
Aiheesta muualla
www.timoharakka.fi

Timo Olavi Harakka (s. 31. joulukuuta 1962 Helsinki ) [1] on suomalainen SDP:ta edustava poliitikko , toimittaja ja tietokirjailija . Han toimi Marinin hallituksen liikenne- ja viestintaministerina 2019?2023. Aiemmin Harakka oli tyoministeri Rinteen hallituksessa kesa?joulukuussa 2019. Han on ollut kansanedustaja Uudenmaan vaalipiirista vuodesta 2015. [2]

Harakka tuli tunnetuksi Ylella esitetyn Musta laatikko - keskusteluohjelman vetajana 1997?2000. [3] Myohemmin han isannoi ja tuotti Pressiklubia (2005?2007) [3] Yle TV2 -kanavalla ja toimi A-studion kolumnistina. Han on kirjoittanut kolumneja myos lukuisiin lehtiin, kuten Helsingin Sanomien Nyt-liitteeseen, Ilta-Sanomiin , Suomen Kuvalehteen ja Talouselamaan . Hanen reportaasejaan on julkaistu muun muassa Helsingin Sanomien Kuukausiliitteessa. Imagessa vuonna 1994 julkaistu EU-reportaasi "Spagettivatikaani" voitti Long Play -verkkolehden Pienen journalistipalkinnon 2015. [4]

Harakka juonsi Anna Kortelaisen kanssa 10 kirjaa -ohjelmasarjaa Yle TV1:ssa kesaisin vuosina 2007 ja 2011?2013. [3] 10 kirjaa rahasta voitti vuonna 2011 Kultaisen Venlan vuoden parhaana keskusteluohjelmana. [5]

Ura [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Harakka valmistui ylioppilaaksi vuonna 1981. [1] Han aloitti opinnot Teatterikorkeakoulussa vuonna 1985, mutta erotettiin hanen hajotettuaan opiskelijatovereidensa kanssa koulun kalustoa yli 20 000 markan edesta ja saatuaan siita ehdollisen vankeustuomion. [6] Myohemmin Harakka kuitenkin valmistui teatteritaiteen maisteriksi (dramaturgia) vuonna 2005. Harakka tekee sosiologian vaitoskirjaa Tampereen yliopistoon . [7]

Vuonna 1978 Harakka aloitti toimittajana Sisa-Suomen Lehdessa . Han tyoskenteli Jyvaskylan Ylioppilaslehden paatoimittajana 1982?1983, Ylioppilaslehden toimitussihteerina 1983?1985 ja Vihrean Langan paatoimittajana 1990?1994. Harakka erotettiin paatoimittajan paikalta 1994. [8] Erottamisen syysta on esitetty kaksi taysin eri versiota. [9] 1980-luvulla Harakka soitti saksofonia Sturm und Drang -yhtyeessa. [10]

Harakka oli vuodesta 1997 Yleisradion television ajankohtaistoimituksen toimittaja ja tuottaja. [1] Vuonna 1998 hanelle myonnettiin parhaan television keskusteluohjelman Telvis -palkinto. lahde? Ohjelmasarjojen lisaksi Harakka on tehnyt globalisaatiota kasittelevan dokumenttielokuvan Rahan jaljilla (2005), [11] joka on esitetty useissa Euroopan maissa seka muun muassa Brasiliassa , Jordaniassa ja Taiwanissa . lahde? Han kasittelee maailmantalouden kriisia myos kirjassaan Luoton loppu (2009). Maaliskuussa 2014 Harakalta ilmestyi eurokriisia analysoiva kirja Suuri kiristys . Teos oli Kanava-palkintoehdokkaana , ja raadin mukaan se oli "vuoden paras talouskirja ja vuoden paras Eurooppa-kirja". [12]

Harakan ja Antti Karumon kasikirjoittama televisioelokuva Paaministeri esitettiin Yle TV1:ssa lokakuussa 2009. Kasikirjoitus oli Venla-palkintoehdokkaana . He ovat kirjoittaneet myos Bjorn Wahlroosista kertovan naytelman Kungen , joka sai ensi-iltansa Lilla Teaternissa kevaalla 2013. [13]

Vuonna 2011 Harakka lahti osakkaaksi uuteen ilmaisjakelulehteen Aanekosken Kaupunkisanomiin (AKS), josta han omistaa kolmanneksen. Vuonna 2021 Harakan omistama Kansakunta Oy myi omistamansa verkko-osoitteen meta.fi kansainvaliselle Hogan Lovells -lakitoimistolle, joka tunnetaan Facebookin asianhoitajana. Harakka ei ole kertonut kauppahintaa. [14]

Politiikka [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Harakka oli vihreiden sitoutumattomana ehdokkaana toista kertaa vuoden 1995 eduskuntavaaleissa Uudenmaan vaalipiirissa ja sai 1 361 aanta. [15] Han liittyi SDP:hen vuoden 2015 eduskuntavaalien alla. [16] [17]

Lokakuussa 2013 Aanekosken Tyovaenyhdistys ja SDP:n Keski-Suomen piiri ehdottivat Harakkaa sitoutumattomaksi ehdokkaaksi kevaan 2014 europarlamenttivaaleissa . [18] Han sai eurovaaleissa 22 839 aanta ja jai varasijalle SDP:n kolmanneksi suurimmalla aanimaaralla. [19] Kesakuussa vaalien jalkeen Harakka ilmoitti ettei aio asettua ehdolle vuoden 2015 eduskuntavaaleissa, vaan tukee vaaleissa SDP:n nuoria ehdokkaita. [20] Lopulta han asettui kuitenkin ehdolle Uudenmaan vaalipiirissa ja valittiin eduskuntaan 5 497 aanella. [21] Han on ollut muun muassa valtiovarainvaliokunnan ja sen verojaoston jasen ja SDP:n eduskuntaryhman valtiovarainvastaava seka suuren valiokunnan jasen. [2]

Joulukuussa 2016 Harakka asettui SDP:n puheenjohtajaehdokkaaksi. [22] Lahden puoluekokouksessa 4. helmikuuta 2017 han sijoittui toiseksi 159 aanen eli 32 prosentin kannatuksella ja puolueen puheenjohtajana jatkoi Antti Rinne . [23]

Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa Harakka valittiin jatkokaudelle 5 436 aanella. [24] Harakka oli ehdolla SDP:n varapuheenjohtajaksi elokuussa 2020 Tampereella jarjestetyssa puoluekokouksessa tulematta kuitenkaan valituksi. Han havisi kolmanneksi varapuheenjohtajaksi valitulle Matias Makyselle 45 aanella. [25]

Harakka kertoi kannattavansa Suomen Nato-jasenyytta. [26] Samalla han oli ensimmainen sosiaalidemokraattien ministeri, joka kertoi myonteisesta kannasta Natoon. [26]

Yksityiselama [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Harakka on kotoisin Aanekoskelta . [27] Han on kuurojen vanhempien kuuleva ottolapsi , [28] ja suomalainen viittomakieli on hanen toinen aidinkielensa. [29] Harakan puoliso on Keravan kaupungin toimialajohtaja Anu Laitila , ja perheessa on kolme lasta. [1]

Harakka on soittanut huilua ja saksofonia muiden muassa yhtyeissa Klaus Fleming ja Nuijat, J-P Nuto Quartet seka Jaakko Loytyn yhtyeessa. Han piirsi myos sarjakuvia ja oli mukana perustamassa Aanekosken Sarjakuvaseuraa. [27]

Ajastaan Loytyn yhtyeessa Harakka on todennut, etta nuoruuden seurakuntayhteys oli vaihtunut saman asian hippiversioon , jossa ei ollut mitaan ulkokultaista. “Sen joukon kristillisyys nayttaytyi minulle vuorisaarnan inspiroimana humanistisena maailmankatsomuksena. Se on edelleen hyvin patevasti minun maailmankatsomukseni, vaikka kristinuskoon kuuluva yliluonnollinen puoli onkin haalistunut.” Toisen paivan iltana -levyn tekeminen ja siihen liittynyt kiertue ovat jaaneet hanen mieleensa vahvoina kokemuksina. [30]

Kunnianosoituksia [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Teokset [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Lahteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

  1. ↑ a b c d Kuka kukin on 2011 , s. 172. Helsinki: Otava. ISBN 978-951-1-24712-8 .
  2. ↑ a b Timo Harakka Suomen kansanedustajat . Eduskunta.
  3. ↑ a b c Timo Harakka sets.fi . Schildts & Soderstroms. Arkistoitu 24.4.2014. Viitattu 24.4.2014.
  4. ↑ Flander, Jukka-Pekka: Timo Harakka palkittiin journalistipalkinnolla ? ”Virkistavan ilkikurista ja kantaaottavaa journalismia” Demokraatti.fi . 10.3.2015. Viitattu 20.2.2022.
  5. ↑ Voittajat 2011 Kultainen Venla. Viitattu 17.11.2013.
  6. ↑ Henkilokuva SDP:n puheenjohtajakisaan lahteneesta Timo Harakasta: Opportunisti iltalehti.fi . Viitattu 18.12.2016.
  7. ↑ Lyhyt esittely timoharakka.fi . Viitattu 24.4.2014.
  8. ↑ ( Arkistoitu ? Internet Archive)ja s. 41
  9. ↑ Stenroos, Maria: Henkilokuvassa Pekka Haavisto: Mies joka hakeutuu sinne, missa riidellaan Yle Uutiset . 16.1.2018. Viitattu 20.2.2022.
  10. ↑ Junkkari, Marko: Tilataideteos nimelta Kari Kontio Ylioppilaslehti.fi . 13.12.1996. Viitattu 20.2.2022.
  11. ↑ Follow the Money Production House. Arkistoitu 5.1.2009. Viitattu 7.10.2009.
  12. ↑ Kanava-palkintoa tavoittelee vuoden 2014 kymmenen parasta tietokirjaa  (Arkistoitu sivu) Otavan kirjasaatio. Arkistoitu 21.11.2021. Viitattu 20.2.2022.
  13. ↑ Vuori, Suna: Nallefarssi naykkii vaan ei pure HS.fi . 3.3.2013. Viitattu 20.2.2022.
  14. ↑ Raeste, Juha-Pekka: Ministeri Timo Harakka myi yhtionsa omistaman Meta.fi-verkkotunnuksen ennen kuin Facebook muuttui Metaksi HS.fi . 14.12.2021. Viitattu 20.2.2022.
  15. ↑ Luettelo ehdokkaista vaalipiireittain ja puolueittain, myos heidan aanimaaransa ja vertauslukunsa 1995 (xls) Tilastokeskus. Arkistoitu 24.9.2015. Viitattu 1.12.2013.
  16. ↑ Junkkari, Marko: Sdp:n puheenjohtajaehdokkaat pitivat odotetut puheensa Helsingin Sanomat . 3.2.2017. Viitattu 27.9.2020.
  17. ↑ Junkkari, Marko: Kansanedustaja Timo Harakka oppi politiikan tavoille ? han osaa jopa esittaa noyraa HS.fi . 21.2.2016. Viitattu 20.2.2022.
  18. ↑ Harakka avasi kampanjansa Aanekosken kaupunkisanomat . 20.10.2013. Viitattu 24.4.2014.
  19. ↑ Europarlamenttivaalit 2014: Tulokset Vaalit.fi . 2.11.2021 (paivitetty). Oikeusministerio. Viitattu 20.2.2022.
  20. ↑ Timo Harakka ei asetu ehdolle eduskuntaan Demari.fi . 30.6.2014. Viitattu 20.2.2022.
  21. ↑ Vaalit 2015, valitut ehdokkaat Uudenmaan vaalipiiri Oikeusministerio. Viitattu 21.4.2015.
  22. ↑ Ristamaki, Juha: Timo Harakka haastaa Antti Rinteen SDP:n puheenjohtajavaalissa: "Ratkaisu oli vaikea - Antti on ystavani" Iltalehti.fi . 15.12.2016. Viitattu 20.2.2022.
  23. ↑ Aino Elomaki: Antti Rinne jatkaa SDP:n puheenjohtajana Keskisuomalainen . Viitattu 29.7.2017.
  24. ↑ Uudenmaan vaalipiiri Tulospalvelu: Eduskuntavaalit 2019 . Yle.fi. Viitattu 20.2.2022.
  25. ↑ SDP:n varapuheenjohtajavaali ratkesi: tassa ovat kolme valittua demokraatti.fi . Viitattu 8.9.2020.
  26. ↑ a b Nato | Timo Harakka ilmoitti ensimmaisena demariministerina kannattavansa Nato-jasenyytta Helsingin Sanomat . 10.5.2022. Viitattu 10.5.2022.
  27. ↑ a b Ilkka Karisto: Aanekosken Cicero Image . 13.10.2016. Image. Viitattu 28.7.2017.
  28. ↑ Lyytinen, Jaakko: Kaenpoika eliitin pesassa Ylioppilaslehti . 19.3.1999. Viitattu 17.3.2015.
  29. ↑ Viittomakielilaki eduskunnassa: ”Missa oli viittomakielen tulkki?” ? SDP:n Harakka kysyy Demokraatti.fi . 10.3.2015. Viitattu 17.3.2015.
  30. ↑ Taneli Kylatasku: Ennen politiikkaa minusta tuli mina. Kirkko ja kaupunki , 31.1.2019, s. B 2?3. Helsinki:
  31. ↑ Medaljregn infor sjalvstandighetsdagen ? Sanna Marin, Pekka Haavisto och Bjorn Wahlroos far utmarkelser Hufvudstadsbladet . Viitattu 1.12.2022. (ruotsiksi)

Aiheesta muualla [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Edeltaja:
Sanna Marin 		Suomen liikenne- ja viestintaministeri
2019?2023 		Seuraaja:
Lulu Ranne
Edeltaja:
Jari Lindstrom 		Suomen tyoministeri
2019 		Seuraaja:
Tuula Haatainen
Sosialidemokraattien kansanedustajat
Uudenmaan vaalipiirin kansanedustajat
Helsingin vaalipiirin kansanedustajat
Kansainvaliset
Kansalliset
Henkilot
Muut
Noudettu kohteesta ” https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Timo_Harakka&oldid=22230671 ”