Aanekoski

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Aanekoski

vaakuna

sijainti

Sijainti 62°36′N , 025°43.5′E
Maakunta Keski-Suomen maakunta
Seutukunta Aanekosken seutukunta
Kuntanumero 992
Hallinnollinen keskus Aanekosken keskustaajama
Perustettu 1932
? kaupungiksi 1973
? kaupunki 2007 (uusi Aanekosken kaupunki) [1]
Kuntaliitokset Aanekosken mlk (1969)
Konginkangas (1993) [2]
Suolahti (2007) [1]
Sumiainen (2007) [1]
Aanekoski (2007) [1]
Kokonaispinta-ala 1 138,38 km²
104:nneksi suurin 2022   [3]
? maa 884,62 km²
? sisavesi 253,76 km²
Vakiluku 17 971
64:nneksi suurin 31.12.2023   [4]
? vaestotiheys 20,31 as./km²  (31.12.2023)
Ikajakauma 2020  [5]
? 0–14-v. 15,2 %
? 15–64-v. 56,8 %
? yli 64-v. 27,9 %
Aidinkieli 2023  [6]
? suomenkielisia 97,1 %
? ruotsinkielisia 0,1 %
? muut 2,8 %
Kunnallisvero 9,40 %
60:nneksi suurin 2024   [7]
Tyottomyysaste 17,3 [8]  %  (2019)
Kaupunginjohtaja Matti Tuononen [9]
Hallituksen puheenjohtaja Kari Kiiskinen [10]
Kaupunginvaltuusto 43 paikkaa
? puheenjohtaja Jari Halttunen [11]
  2021?2025 [12]
 ? SDP
 ? Kesk.
 ? Vas.
 ? PS
 ? Kok.
 ? KD
 ? Vihr.
11
8
8
8
4
2
2
www.aanekoski.fi

Aanekoski on teollisuuskaupunki Keski-Suomen maakunnassa Keiteleen etelapaassa. Aanekosken naapurikunnat ovat Kannonkoski , Konnevesi , Laukaa , Saarijarvi , Uurainen , Vesanto ja Viitasaari . Aakkosissa Aanekoski sijoittuu viimeiseksi nykyisista Suomen kunnista suomenkielisten nimien osalta. Ruotsinkielisissa nimissa Aanekosken jalkeen sijoittuvat viela Ostermark ( Teuva ) ja Overtornea ( Ylitornio ).

Maantiede ja luonto [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Aanekoski sijaitsee valtatien 4 ( E75 ) varrella noin 40 kilometria Jyvaskylan kaupungista pohjoiseen . Hirvaskankaalta, 12 kilometria Aanekosken keskustasta Jyvaskylan suuntaan sijaitsevalta huoltoasema- ja liikekeskittymalta erkanee kantatie 69 Suonenjoelle. Honkolasta, 6 kilometria Aanekosken keskustasta Jyvaskylan suuntaan erkanee valtatie 13 Kokkolaan.

Aanekoskella sijaitsee kaikkiaan 13 Natura -kohdetta. Niihin kuuluu harjualueita, rehevia lintuvesia ja Hitonhaudan rotkovajoama. [13]

Aanekoskella on yhteensa 169 jarvea, joista suurin on Kymijoen vesistoon kuuluva Keitele , joka on myos Aanekosken syvin jarvi. [14] Aanekosken toinen suuri jarvi on Pyhajarvi . Keiteleen lajisto ja elinymparisto on monimuotoinen. [15] Muita jarvia ovat keskustan lahella sijaitsevat Aanejarvi ja Kuhnamo seka lisaksi esimerkiksi Niinivesi , Iisjarvi , Kiimasjarvi ja Iso-Jurvo . [14]

Taajamat [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Vuoden 2021 lopussa Aanekoskella oli 18 318 asukasta, joista paaosa asui taajamissa , 4 274 haja-asutusalueilla ja 162:n asuinpaikat eivat olleet tiedossa. Aanekosken taajama-aste on 75,8 %. [16]

Aanekoskella oli kolme taajamaa, jonka lisaksi aanekoskelaisia asui kahdessa yli kunnanrajan ulottuvassa taajamassa naapurikunnan laheisyydessa: [16] [17]

# Taajama Vakiluku
(31.12.2021) 		Pinta-ala
(km²) 		Asukastiheys
(as./km²)
1 Aanekosken keskustaajama 12 899 23,73 543,6
2 Konginkangas 445 1,43 311,2
3 Sumiaisten kirkonkyla 406 1,39 292,1

Kaupungin keskustaajama on lihavoitu. Lisaksi paaosin naapurikuntiin kuuluvia taajamia olivat Hirvaskangas (Aanekosken puolella 13 as.) ja Pieni-Hirvanen (119 as.). [16]

Viela 2019 Tilastokeskus luokitteli myos Suolahden keskustaajaman , Kieralahden ja Paatelan erilliseksi taajamiksi. Nama taajamat on sittemmin tilastollisessa tarkastelussa katsottu kasvaneen osaksi laajentunutta Aanekosken keskustaajamaa.

Kylat [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Aanekosken henkikirjakylat on seuraavassa lueteltu kuntaliitoksia edeltaneen kuntajaon mukaan:

Epavirallisia kylia ja kulmakuntia ovat lisaksi ainakin Hietama , Hirvaskangas , Laajaranta , Liimattala , Mamme , Parantala ja Rannankyla . lahde?

Historiaa [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Itsenaista Aanekosken kuntaa edelsi seurakunnan irrottautuminen Laukaan seurakunnasta: Aanekosken rukoushuonekunta perustettiin 1902. Keisarillisen Suomen senaatin paatoksella 23. maaliskuuta 1906 maarattiin Aanekosken seurakunta perustettavaksi vuoden 1907 alusta. Aanekosken Kirkonmaelle valmistui uusi puurakenteinen pitkakirkko vuonna 1906. Se tuhoutui korjauskelvottomaksi tuhopoltossa vuonna 1968. lahde?

Aanekosken kunta perustettiin vuonna 1911 erottamalla Laukaan kunnan pohjoinen osa seka itaisia osia Saarijarven kunnasta omaksi kunnakseen. [22] Vuonna 1932 kunta jaettiin kolmeen osaan Aanekosken ja Suolahden kauppaloiksi seka Aanekosken maalaiskunnaksi . [23] Aanekosken kauppalan vakiluku oli 3 697 henkea vuonna 1937 ja se kaksinkertaistui vuoteen 1964 mennessa (7 619 asukasta) [22] . Kaupunginoikeudet Aanekoskelle myonnettiin vuonna 1973. [2]

Aanekosken kuntaliitokset.

Kuntien yhdistymiset [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Aanekosken maalaiskunta , jonka vanha kunnantalo edelleen sijaitsee valtateiden 4 (E75) ja 13 risteyksessa Aanekosken Honkolassa, liitettiin Aanekosken kauppalaan vuonna 1969. lahde?

Aanekosken kaupunkiin liitettiin 1. tammikuuta 1993 sen pohjoispuolella sijainnut Konginkankaan kunta [2] .

Aanekosken kaupungin vaakuna vuosina 1954?2006.

Aanekosken ja Suolahden kaupunginvaltuustot seka Sumiaisten kunnanvaltuusto hyvaksyivat syyskuussa 2005 kuntien valisen yhdistymissopimuksen ja esityksen valtioneuvostolle kuntajaon muuttamiseksi. Valtioneuvosto paatti toukokuussa 2006, etta Sumiaisten kunta , Suolahden kaupunki ja Aanekosken kaupunki lakkautetaan ja tilalle perustetaan niiden alueet kasittava uusi kunta, joka ottaa kayttoonsa Aanekoski-nimen ja kaupunkinimityksen. Uusi kuntajako tuli voimaan 1. tammikuuta 2007. [1] Uuden Aanekosken kaupungin johtoon valittiin vanhan Aanekosken kaupunginjohtaja Hannu Javanainen . Suolahden entinen kaupunginjohtaja Heli Moller toimi Aanekosken apulaiskaupunginjohtajana. Vuodesta 2015 alkaen Aanekosken kaupunginjohtajana on toiminut Matti Tuononen. lahde?

Uuden Aanekosken kaupungin vaakunaksi valittiin Suolahden kaupungin entinen vaakuna. Aanekosken vanha kolmen postitorven vaakuna jai pois kaytosta. lahde?

Konginkankaan linja-autoturma [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Paaartikkeli: Konginkankaan linja-autoturma

Valtatiella 4 Aanekosken Konginkankaalla sattui aamuyolla 19. maaliskuuta 2004 Suomen tieliikennehistorian vakavin onnettomuus, kun tilausajossa ollut linja-auto tormasi vaaralle kaistalle ajautuneen vastaantulevan ajoneuvoyhdistelman raskaassa paperirullalastissa olleeseen peravaunuun. Onnettomuuspaikka sijaitsee noin 20 kilometria Aanekosken keskustaajamasta pohjoiseen. Onnettomuudessa kuoli linja-auton kuljettaja ja 22 matkustajaa. 14 matkustajaa loukkaantui. [24]

Hallinto [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Aanekosken kaupungintalo.

Kaupunginjohtaja on Matti Tuononen . [9] Aanekosken kaupunginvaltuustossa on 43 paikkaa. Kaudella 2021?2025 suurimmat valtuustoryhmat ovat SDP (11 paikkaa), keskusta (8 paikkaa), vasemmistoliitto (8 paikkaa) ja perussuomalaiset (8 paikkaa). [12] Valtuuston puheenjohtajana toimii Jari Halttunen. [11] Kaupunginhallituksessa on yhdeksan paikkaa, ja sen puheenjohtajana toimii Kari Kiiskinen. [10]

Talous [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Vuonna 2016 eniten yhteisoveroa maksaneet yritykset olivat traktoreiden ja maatalouskoneiden valmistajana tunnettu Valtra , sen emoyhtio AGCO Suomi Oy ja ikkunateollisuuden aihioita tuottava Kurikka Timber Oy. [25]

Aanekosken sellutehdas.

Aanekoski teollisuuspaikkakuntana [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Aanekoski tunnetaan vahvana ja perinteikkaana teollisuuspaikkakuntana. Teollisuustoiminta Aanekoskella alkoi vuosina 1896?1900, kun Aanekoski Aktiebolaget perusti Aanekosken varteen puuhiomon ja kartonkitehtaan. Nykyisin kaupungissa sijaitsevat Metsa Boardin vuonna 1899 perustettu, vuonna 1966 uusiin tiloihin siirtynyt taivekartonkitehdas , Metsa Fibren vuonna 1985 kaynnistetty sulfaattiselluloosatehdas, Metsaliitto Cooperative Finnforestin vaneritehdas, CP Kelco Oy:n kemiallisten tuotteiden tehdas, Valtra Oy Ab:n traktoritehdas seka Valio Oy:n tuotantolaitos. Vuonna 1906 perustetun ja vuonna 1987 uudistetun hienopaperitehtaan toiminta lopetettiin vuonna 2011. [26]

Elektroniikkateollisuutta on Aanekoskella ollut 1970-luvulta lahtien. Valtion omistama Televa aloitti toimintansa Aanekoskella 1974 kaupungilta vuokratuissa tiloissa ja siirtyi omiin tiloihin 1976. Vuonna 1987 tehdas siirtyi kokonaan Nokia Oyj:n omistukseen. Nokia myi tehtaan sievilaiselle Scanfil Oy:lle heinakuussa 2000. Samana vuonna Nokia siirsi myos tuotekehitysyksikkonsa uusiin toimitiloihin Jyvaskylaan . Scanfil lopetti Aanekosken tehtaan toiminnan syyskuussa 2007 ja siirsi tuotannon muille tehtailleen. [27]

Aanekosken biotuotetehdas [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Paaartikkeli: Aanekosken biotuotetehdas

Metsa Group rakensi Aanekoskelle Suomen metsateollisuushistorian kaikkien aikojen suurinta investointia, yhteensa yli 1,2 miljardin euron biotuotetehtaan . Investointipaatos tehtaasta tehtiin kevaalla 2015 ja tuotanto alkoi vuoden 2017 lopulla. Tehdas tuottaa sellun lisaksi erilaisia biotuotteita, kuten mantyoljya, biosahkoa ja puupolttoainetta. Mahdollisia uusia, tuotannon sivuvirroista saatavia jalosteita ovat uudet kuitutuotteet, biomuovin raaka-aineet, lannoitteet ja biooljy ja biokaasu. Biotuotetehtaan selluntuotannon kapasiteetti on 1,3 miljoonaa tonnia vuodessa. Tehtaan tyollistava vaikutus on yli 2 500 tyopaikkaa koko arvoketjussa. Selluntuotannon kapasiteetti uudessa tehtaassa on 1,3 miljoonaa tonnia vuosittain. Suomen vientia tehdas lisaa arviolta 500 miljoonaa euroa vuosittain ja se nostaa valtakunnan uusiutuvien energioiden tuotantoa yhteensa yli kahdella prosenttiyksikolla. [28]

Vaestonkehitys [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin vaestonkehitys viiden vuoden valein vuodesta 1980 lahtien. Kaytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Aanekosken vaestonkehitys 1980?2020
Vuosi Asukkaita
1980
  
20 450
1985
  
20 743
1990
  
21 121
1995
  
21 129
2000
  
20 713
2005
  
20 345
2010
  
20 244
2015
  
19 646
2020
  
18 759
Lahde: Tilastokeskus. [29]

Liikenneyhteydet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Aanekosken yhdyskuntarakenne perustuu voimakkaasti yksityisautoliikenteeseen. Valtatieta 4 Jyvaskylasta Aanekoskelle on viime vuosina parannettu muun muassa rakentamalla moottoritieta Jyvaskylasta pohjoiseen, parantamalla vilkkaiden risteysalueiden turvallisuutta rakenteellisin toimenpitein seka rakentamalla ohituskaistoja. Julkisen liikenteen yhteydet linja-autolla Aanekoskelta Jyvaskylaan ovat hyvat. Valtatieta 4 parannetaan parhaillaan paikkakunnalle rakennetun biotuotetehtaan takia. Aanekoski-Jyvaskyla valille rakennetaan uusia tieratkaisuja, jotka kasittavat muun muassa moottoritieta, uusia 2+2 ajorataisia teita ja uusia siltoja. Hanke tulee valmistumaan vuoteen 2021 mennessa. lahde?

Aanekosken uuden ohitustien silta. Kuva on otettu vanhalta sillalta.

Aanekosken ja Suolahden taajamat ovat Jyvaskyla?Haapajarvi-radan varressa, joka nykyisin palvelee ainoastaan tavaraliikennetta. Matkustajaliikenne radalla lakkautettiin vaiheittain vuoteen 1987 mennessa, jolloin lopetettiin paikallisliikenne valilla Aanekoski?Jyvaskyla. Syksylla 2011 rataosa Aanekoskelta Saarijarvelle peruskorjattiin ensimmaisena osana koko Haapajarven radan remonttia sen hyviksi arvioitujen liikenteen kasvunakymien vuoksi. Uuden biotuotetehtaan lisatessa rahdin maaraa rataverkostossa, rata uusittiin ja sahkoistettiin vuosina 2016?2017. Hankkeen kustannusarvio oli 158 miljoonaa euroa. [30]

Tavarajuna lahtee Aanekoskelta Jyvaskylaan. Taustalla Metsa-Botnian sellutehdas.

Rakennettuja ymparistoja [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Aanekoskella sijaitsevia valtakunnallisesti arvokkaita rakennettuja kulttuuriymparistoja ovat Suolahden vanha rautatieasema , Riihiahon tilan isotupa ja pihapiiri, Sumiaisten kirkko ja koko kirkonkyla seka Keski-Suomen Opiston rakennus. Merkittavana rakennettuna ymparistona pidetaan myos Konginkankaan kirkkomiljoota , jonka tasavartinen, puurakenteinen ristikirkko rakennettiin vuosina 1864 ? 1866 . Kirkkomaisemaan liittyy myos vuonna 1856 kayttoon vihitty Konginkankaan hautausmaa seka viljamakasiini, joka on toiminut kotiseutumuseona vuodesta 1956. Yhtenaisia rakennusalueita ovat myos Pukkimaen ja Markkamaen puutalokaupunginosat. [31] Pukkimaki klassisine puutaloineen on Aanekoski Aktiebolagetin tehtaan tyolaisilleen vuosina 1920?1927 rakennuttama kaupunginosa, jonka kaikki rakennukset ovat sailyttaneet alkuperaisasunsa. Markkamaen omakotitaloalue on 1940-luvun jalleenrakennuskaudelle tyypillinen puolitoistakerroksisten, puisten omakotitalojen alue, joka sai nimensa tonteille maaritellysta yhden markan nimellisesta lunastushinnasta. Aanekosken keskustaajaman kupeessa sijaitsevan Klubinmaen rakennukset liittyvat kiinteasti Aanekosken tehtaiden historiaan ja hallintoon. lahde?

Aanekosken keskustaajama on matalaa, kerrostalovaltaista aluetta. Suuria ostoskeskuksia kaupungissa ei sijaitse. Aanekosken keskustaan on valmistunut vuonna 2011 noin 6 500 neliometrin kokoinen K-Citymarket . Aanekosken sisaantuloteiden varsia komistavat korkeat, taidekuvioidut kerrostalot. Keskustan valittomassa laheisyydessa on valjasti rakennettuja omakoti- ja rivitalokaupunginosia. lahde?

Aanekosken taajamaan on kaupungiksitulovuonna 1973 rakennettu moderni kirkkorakennus , joka valmistui vuonna 1968 tuhopoltossa vakavasti vaurioituneen vanhan kirkkorakennuksen tilalle. Vuonna 1931 valmistunut Keskuskansakoulun massiivinen rakennus, useat tehdasalueen vanhat asuin- ja konttorirakennukset, vuonna 1986 valmistuneet kaupungintalo ja kaupunginkirjasto taideteoksineen seka vuonna 1996 valmistunut uimahalli voidaan lukea kaupungin merkittaviksi rakennuksiksi. kenen mukaan? lahde?

Koulutuspalvelut [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Aanekosken lukio .
Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopiston (POKE), Piilolan toimipiste Aanekoskella.

Perusopetusta Aanekoskella annetaan viidessa alakoulussa ja kahdessa yhtenaiskoulussa (2023). [32] [33] Koulut ovat: Hietaman koulu (luokka-asteet 0-6), Honkolan koulu (luokka-asteet 1-6), Koiviston koulu (luokka-asteet 0-6), Konginkankaan koulu (luokka-asteet 1-6), Koulunmaen yhtenaiskoulu (luokka-asteet 1-9), Sumiaisten koulu (luokka-asteet 1-6), ja Suolahden yhtenaiskoulu (luokka-asteet 1-9). [33] Yleissivistava lukiokoulutus on jarjestetty Aanekosken lukiossa . [34] Ammatillista opetusta tarjoaa Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto (POKE), joka on Aanekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtyman koulutusyhtion (POKE Koulutus Oy) yllapitama ammattiopisto. [35] Avointa korkeakouluopetusta tarjoavat Aanekoskella Jyvaskylan ammattikorkeakoulu (JAMK) ja Jyvaskylan yliopiston Avoin yliopisto. [36]

Kulttuuripalvelut [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Aanekosken kaupunginkirjasto ja kulttuuritalot [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Aanekosken kaupunginkirjasto on osa Keski-Suomen maakunnan kirjastokimppaa eli Keski-kirjastoja. Kaupunginkirjastolla on nelja kiinteaa toimipaikkaa: Aanekosken paakirjasto , Konginkankaan kirjasto , Sumiaisten kirjasto ja Suolahden kirjasto . [37] [38] [39]

Aanekosken keskustassa sijaitseva Kulttuurikeskus Painotalo tarjoaa tiloja kulttuurin harrastamiseen, harjoitteluun ja kulttuuritapahtumille. Suolahdella esiintymis-, kokous- ja koulutustilan tarjoaa yksityisomisteinen Suolahtisali.

Museot [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Kaupungissa toimivat Keitele-museo , Koiviston museotie , Konginkankaan kotiseutumuseo , Rautionmaen Koyhyydenkyla (Sumiainen), Suolahden kirkkomuseo , Vaksy-museo (Vanhan Aanekosken kotiseutuyhdistyksen museo, Suolahti), Aanekosken taidemuseo ja Aanekosken kaupunginmuseo . Lisaksi paikkakunnalla yleisolle avoimia esittelyja jarjestaa myos Metsa Groupin Pro Nemus -vierailukeskus. [40] [41]

Ruokakulttuuri [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Aanekosken pitajaruoiksi nimettiin 1980-luvulla uunipaisti ja hernetuuvinki seka ohraryyneista tehty marjapuuro. [42]

Julkiset taideteokset ja muistomerkit [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Seurakunnat [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Aanekosken kirkko .
Aanekosken vuonna 1968 tulipalossa tuhoutunut vanha kirkko.

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Aanekoskella on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat: [43]

  • Aanekosken seurakunta
    • Konginkankaan kappeliseurakunta
    • Sumiaisten kappeliseurakunta
    • Suolahden kirkkopiiri
    • Aanekosken kirkkopiiri

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Aanekosken alueella toimii Jyvaskylan ortodoksinen seurakunta . [44] Aanekoskella toimii lisaksi Aanekosken helluntaiseurakunta ja Aanekosken vapaaseurakunta seka Jehovan todistajien valtakunnansali . Ortodoksisen kirkon osalta kaupunki kuuluu Jyvaskylan ortodoksiseen seurakuntaan ja siella on oma tsasouna . lahde?

Entiset seurakunnat [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Aanekosken kaupungin nykyisella alueella. [43]

Urheilu [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Aanekosken Huima on yleisseura, jossa on koripalloon erikoistunut jaosto . Naisten puolella Huima pelaa koripallon paasarjassa ja miehet 2.divisioonassa. Huiman lisaksi paikkakunnalla toimii useita muita urheiluseuroja, kuten Koiviston Kipina , Aanekosken Urheilijat seka Suolahden Urho . Suolahden Urhon miesten jaakiekkojoukkue pelaa II-divisioonassa. lahde?

Tunnetuimpia aanekoskelaisia urheilijoita ovat keihaanheittajat Jorma ja Kimmo Kinnunen . lahde?

Tapahtumat [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Aanekoskella jarjestetaan useita tapahtumia vuosittain. Suurimpia niista ovat olleet jokakesaiset Keitelejazzit ja Rautalankafestivaalit. Vuonna 2018 Suviseurat jarjestettiin Aanekoskella, Konginkankaan Liimattalassa. [45] Vuonna 2020 lopetetun Keitelejazzin seuraajaksi perustettiin vuonna 2021 Aania Festivaali. [46]

Vanhoillislestadiolaisuuden suviseurat jarjestettiin Aanekoskella vuonna 2018. [47] [48]

Ystavyyskaupungit [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Aanekoskella on lukuisia ystavyyskaupunkeja : [49] [50]

Nahtavyydet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Aanekosken nahtavyyksia ovat mm.:

  • Kalle Piilosen patsas, joka on taiteilija Nora Tapperin vuonna 1996 veistama. Sijaitsee Aanekosken keskustan Itsenaisyyden puistossa.
  • Kapeenkosken alue, jossa on nelja virtaavaa koskea seka erilaisia ulkoilureitteja.
  • Kauppiasmuistomerkki, vuonna 1980 Wessmannin kaupan peruskivista tehty Veikko Hirvimaen teos. Sijaitsee Wessmannin puistossa.
  • Keitele-museo , vesi- ja rautatieliikenteen toiminnallinen erikoismuseo Suolahden satamassa ja Wanhalla Asemalla.
  • Koiviston paikallistie , Koiviston kylalla on osa yli kaksisataa vuotta vanhaa markkina- ja postitieta Vaasan ja Kuopion valilla. [52]
  • Koyhyydenkyla [53] , Rautionmaen kylalaisten rakentama kokonaisuus.
  • Lastaajat-veistos, pronssiveistos Suolahden Wanhan Aseman pihamaalla. Sen on veistanyt kuvanveistaja Tapio Junno vuonna 1982.
  • Markkamaen puutaloalue, 1950-luvun tyylia edustava suojeltu puutaloalue.
  • Pukkimaen puutaloalue, 1920-luvulla rakennettu puutaloalue, jossa esimerkiksi Birger Brunilan suunnittelemia rakennuksia.
  • Mikon Puisto, joka on nimetty aanekoskelaisen elokuvaohjaaja Mikko Niskasen mukaan.
  • Nuijasodan muistomerkki, vuonna 1714 kaytiin kyseisella paikalla Isonvihan taistelu. Obeliskin muotoinen muistomerkki pystytettiin paikalle 1950.
  • Paperipuu ui -patsas, joka on taiteilija Jussi Koivusalon vuonna 1982 Aanekosken synnysta kertova teos. Sijaitsee Aanekosken keskustassa.
  • Laulavan moron polku [54] , ulkoilureitti Sumiaisissa Syvalahden, Lohilahden ja Vihijarven kylilla.
  • Hiskinmokki, Aanekosken vanhin, 1800 -luvulla rakennettu puutalo.
  • Suolahden Wanha Asema , 1898 rakennettu suojeltu rautatieasema Suolahdessa . Talossa on vieraillut muun muassa Akseli Gallen-Kallelan maalausmatkoillaan Keski-Suomessa.

Aanekosken nahtavyydeksi voidaan laskea myos Helsingin Seurasaaren ensimmainen rakennuskokonaisuus Niemelan torppa [55] , jonka Akseli Gallen-Kallela ja Yrjo Blomstedt loysivat Konginkankaalta. Torpan kaikki rakennukset siirrettiin Seurasaareen 1909. lahde?

Kuvagalleria [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

  • Kevyen liikenteen silta Häränvirran yli. Helmikuu 2012, pakkasta −24 °C.
    Kevyen liikenteen silta Haranvirran yli. Helmikuu 2012, pakkasta −24 °C.
  • Kuurainen maisema Äänejärvellä helmikuussa 2012.
    Kuurainen maisema Aanejarvella helmikuussa 2012.

Lahteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

  • Tarmio, Hannu; Heinonen, Marketta ja Korpela, Kalevi (toim.):  Suomenmaa: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos. 7, Ruotsinpyhtaa ? Oja . Helsinki: WSOY, 1978. ISBN 951-0-06467-X .

Viitteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

  1. ↑ a b c d e Valtioneuvoston paatos Sumiaisten kunnan, Suolahden kaupungin ja Aanekosken kaupungin lakkauttamisesta ja uuden Aanekosken kunnan perustamisesta (414/2006) Finlex . 24.5.2006. Helsinki: Edita. Viitattu 4.3.2013.
  2. ↑ a b c Valtioneuvoston paatos Konginkankaan kunnan liittamisesta Aanekosken kaupunkiin (523/1992) Finlex . 11.6.1992. Helsinki: Edita. Viitattu 4.3.2013.
  3. ↑ Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  4. ↑ Vakiluvun kasvu suurin lahes 70 vuoteen 26.4.2024. Tilastokeskus. Viitattu 28.4.2024.
  5. ↑ Vaesto ian (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972?2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  6. ↑ Vakiluvun kasvu suurin lahes 70 vuoteen 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 29.4.2024.
  7. ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
  8. ↑ Kuntien avainluvut Tilastokeskus. Viitattu 19.10.2021.
  9. ↑ a b Kaupunginjohtaja Aanekosken kaupunki. Arkistoitu 3.8.2014. Viitattu 12.3.2015.
  10. ↑ a b Kaupunginhallitus Aanekosken kaupunki. Viitattu 19.10.2021.
  11. ↑ a b Valtuusto Aanekosken kaupunki. Viitattu 19.10.2021.
  12. ↑ a b Kuntavaalit 2021, Aanekoski Oikeusministerio. Viitattu 19.10.2021.
  13. ↑ Natura 2000 -alueet ? Keski-Suomi  (myos linkitetyt kohdesivut) Ymparisto . Viitattu 2.2.2018.
  14. ↑ a b Aanekoski Jarviwiki . Viitattu 4.12.2020.
  15. ↑ Aanekosken kaupunki: Vesistot Aanekosken kaupunki . Viitattu 4.12.2020.
  16. ↑ a b c Taajama- ja haja-asutusaluevaesto ian ja sukupuolen mukaan kunnittain, 2021 [ vanhentunut linkki ]
  17. ↑ Taajamat vakiluvun ja vaestontiheyden mukaan, 2021  (valitaan vakiluku 31.12. (2021) ja taajamaksi Aanekosken kt., Konginkangas ja Sumiaisten kk.) Tilastokeskuksen PxWeb-tietokannat . Tilastokeskus. Viitattu 10.6.2023. [ vanhentunut linkki ]
  18. ↑ Tarmio, Hannu; Papunen, Pentti ja Korpela, Kalevi (toim.):  Suomenmaa: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos. 4, Kokkola ? Lestijarvi , s. 17. Porvoo: WSOY, 1971.
  19. ↑ Suomenmaa 7 (1978): s. 160
  20. ↑ Suomenmaa 7 (1978): s. 170
  21. ↑ Suomenmaa 7 (1978): s. 500
  22. ↑ a b Kaisu-Maija Nenonen & Ilkka Teerijoki:  Historian suursanakirja , s. 607. WSOY, 1998. ISBN 951-0-22044-2 .
  23. ↑ Kalevi Rikkinen ( toim. ) ja Hannes Sihvo ( toim. ), Finlandia: Otavan iso maammekirja , Otava, 1985 ( ISBN   951-1-08345-7 , viitattu 11 kesakuuta 2023 ) , Suolahti (kirj. Ari Oysti) , s.  117-122 (Osa 5: Keski-Suomi, Etela-Savo) View and modify data on Wikidata
  24. ↑ Tutkintaselostus A 1/2004 Y. . Helsinki: Onnettomuustutkintakeskus, 2005. ISSN 1239-5315. ISBN 951-836-164-9 .
  25. ↑ Alueen Viitasaari yhteisoverotiedot Yle . Viitattu 2.2.2018. (tietoja myos yritysten kotisivuilta)
  26. ↑ Paperitehtaan loppu Aanekoskella vain alkusoittoa ? Metsa Board kertoi jatkosta AKS Aanekosken Kaupunkisanomat . 10.12.2014. Viitattu 4.12.2020.
  27. ↑ Scanfil lopettaa Oulussa ja Aanekoskella Ilta-Sanomat . 19.3.2007. Viitattu 4.12.2020.
  28. ↑ Mika hanke? biotuotetehdas.fi . Viitattu 28.10.2015.
  29. ↑ Vaesto kielen mukaan seka ulkomaan kansalaisten maara ja maa-pinta-ala alueittain 1980?2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 17.6.2018. Viitattu 12.1.2018.
  30. ↑ Liikenneviraston hankkeet liikennevirasto.fi. [ vanhentunut linkki ]
  31. ↑ RKY Aanekosken kohteet . Viitattu 28.12.2014.
  32. ↑ Perusopetus Aanekosken kaupunki via peda.net. Viitattu 6.6.2023.
  33. ↑ a b Koulujen esittely Aanekosken kaupunki, aanekoski.fi. Viitattu 6.6.2023.
  34. ↑ Aanekosken lukio Aanekosken kaupunki, aanekoski.fi. Viitattu 6.6.2023.
  35. ↑ Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto, poke.fi. Viitattu 6.6.2023.
  36. ↑ Avoin korkeakouluopetus Aanekosken kaupunki, aanekoski.fi. Viitattu 6.6.2023.
  37. ↑ Kirjasto Aanekosken kaupunki, aanekoski.fi. Arkistoitu 6.6.2023. Viitattu 6.6.2023.
  38. ↑ Haku: Aanekoski kirjastot.fi . Viitattu 6.6.2023.
  39. ↑ Kirjastot Keski-kirjastot, keski.finna.fi. Viitattu 6.6.2023.
  40. ↑ Museot Aanekosken kaupunki, aanekoski.fi. Viitattu 6.6.2023.
  41. ↑ Museot Aanekosken matkailu, visitaanekoski.fi. Viitattu 6.6.2023.
  42. ↑ Kolmonen, Jaakko (toim.):  Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitajaruoat , s. 96. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1 .
  43. ↑ a b Yhteystiedot Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Arkistoitu 23.8.2018. Viitattu 23.8.2018.
  44. ↑ ort.fi
  45. ↑ SRK:n vuosikokous valitsi uuden jasenen johtokuntaan ja toimitusneuvostoon paivamies.fi . Arkistoitu 10.3.2016. Viitattu 28.10.2015.
  46. ↑ Aania Festivaali yhteistyohan Aanekosken kaupungin kanssa aaniafestivaali.fi . Arkistoitu 28.2.2021. Viitattu 16.3.2021.
  47. ↑ Saarna-arkisto Suomen rauhanyhdistysten keskusyhdistys ry . Arkistoitu 28.6.2022. Viitattu 27.6.2022.
  48. ↑ Paavola, Vilja: Tervetuloa ensi vuonna Suviseuroihin Aanekoskelle Paivamies . 4.7.2017. Viitattu 27.6.2022.
  49. ↑ Aanekosken ystavyyskunnat kaupunkiopas.com . 11.4.2013. Viitattu 11.4.2013.
  50. ↑ Ystavyyskaupungit 23.2.2009. Suomen Kaupunkiopas. Viitattu 11.4.2013.
  51. ↑ ”Aanekoskella oli ystavyyskaupunki Krimin niemimaalla” ? Krimin kriisi ja muita suuria aiheita keskustelussa, AKS 11.3.2014
  52. ↑ Koiviston museotie ( Arkistoitu ? Internet Archive)
  53. ↑ Koyhyydenkyla
  54. ↑ Laulavan moron polku ( Arkistoitu ? Internet Archive)
  55. ↑ Niemelan torppa . Kansallismuseo. Viitattu 24.9.2018.

Aiheesta muualla [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Aanekoski
Aanekosken kylat Honkola | Parantala | Hietama
Jarvet, lammikot ja lahteet Keitele | Pyhajarvi| Kiimasjarvi
Luonnonsuojelualueet
Rakennukset ja rakennelmat
Museot Aanekosken taidemuseo | Tehtaanmuseo | Keitele Museo
Kansainvaliset
Kansalliset
Maantieteelliset
Henkilot

 

Noudettu kohteesta ” https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Aanekoski&oldid=22237932 ”