Facebook

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Facebook
Verkkosivusto www .facebook .com
Tyyppi Internet-yhteiso
Rekisterointi vaihtoehtoinen (tarpeellinen)
Kielet saatavilla 111 kielella [1]
Omistaja Meta, Inc.
Luonut Mark Zuckerberg
Dustin Moskovitz
Matt Cohler
Chris Hughes
Eduardo Saverin
Avattu 4. helmikuuta 2004
Similarweb -sija 3. (kesakuu 2022) [2]
Ohjelmointikieli C++ , D-kieli [3] ja Hack (ennen myos PHP )
Nykyinen tila aktiivinen
Tata artikkelia tai sen osaa on pyydetty paivitettavaksi, koska sen sisalto on osin vanhentunut.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisaa tietoa saattaa olla keskustelusivulla .
Facebookin "f"-logo.

Facebook [?fe?s.b?k] [4] on Internetissa toimiva mainosrahoitteinen yhteisopalvelu . [5] Sivusto tarjoaa kayttajille mahdollisuuden kuvallisen kayttajaprofiilin luomiseen seka yhteydenpitoon ystaviensa kanssa. Facebookissa on myos mahdollista liittya erilaisiin yhteisoihin ja saada tietoa tulevista tapahtumista. [6] Facebookin liikeidea on myyda mainostajille mahdollisuutta lahettaa palvelun kautta kayttajille kohdennettua mainontaa. [7] Facebookin omistaja ja yllapitaja on Meta, Inc. -yritys, jonka kotipaikka on Yhdysvalloissa Kalifornian osavaltiossa Palo Altossa . Facebookin perusti sen nykyinen toimitusjohtaja Mark Zuckerberg Harvardin yliopiston kampuksella yhdessa opiskelukavereidensa Eduardo Saverinin , Dustin Moskovitzin ja Chris Hughesin kanssa. [8]

Vuoden 2019 lopulla Facebookilla oli 2,5 miljardia aktiivista kayttajaa kuukaudessa. [9] Sen kayttoliittyma on saatavilla yhteensa 111 eri kielella. [1]

Facebook on saanut nimensa Harvardin yliopiston vuosittain julkaiseman kirjan mukaan, jossa esitellaan yliopiston uudet opiskelijat. Kirjan nimi on Freshman Register , mutta sita kutsutaan lempinimella Facebook . [10]

Historia [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Sivuston perustaja Mark Zuckerberg

Facebookin alullepanijana toimi yhtion nykyinen toimitusjohtaja Mark Zuckerberg. Sivuston kehittamisessa han sai tukea ystaviltaan Eduardo Saverinilta, Dustin Moskovitzilta ja Chris Hughesilta.

Facebookin idea kuitenkin perustuu alun perin ConnectU:n yhteisopalveluohjelmistoon. ConnectU:n perustajat Tyler ja Cameron Winklevoss antoivat vuonna 2003 Zuckerbergin tehtavaksi viimeistella kehittelemansa yhteisopalveluohjelmiston. Zuckerberg kuitenkin varasti idean ja julkaisi Facebookin alkuvuodesta 2004. Asiaa puitiin oikeudessa vuonna 2008. Facebook ja ConnectU sopivat kuitenkin oikeustapauksen ja Facebook maksoi 65 miljoonan dollarin vahingonkorvaukset ConnectU:lle. [11] Oikeusjutun osapuolet sopivat visusta vaitiolosta, mutta juttu kuitenkin levisi julkisuuteen ConnectU:n lakitoimiston kommahdyksen myota. lahde?

Alun perin Zuckerberg suunnitteli Facebookin ainoastaan yliopiston sisaiseen kayttoon. Sana tasta uudesta palvelusta levisi nopeasti ja Facebookin suosio alkoi kasvaa rajahdysmaisesti. Suosion seurauksena palvelua paatettiin laajentaa Stanfordin , Columbian , seka Yalen yliopistoihin. [12]

Zuckerberg ja Moskovitz paattivat jattaa opintonsa Harvardissa kesken tehdakseen unelmistaan totta ja pyorittaakseen Facebookia taysipaivaisesti. [13] Vuoden lopulla kayttajamaara lahenteli jo miljoonaa kayttajaa. [12] Vuonna 2005 Facebook jatkoi laajentumistaan useisiin eri kouluihin Yhdysvalloissa ja lopulta myos ulkomaille. Vuoden 2005 joulukuussa palvelulla oli jo yli viisi ja puoli miljoonaa kayttajaa. [12]

Vuonna 2006 kayttajakuntaa laajennettiin ensin tyoyhteisoille ja lopulta kaikille avoimeksi. Internet-jatti Yahoo tarjosi Facebookista miljardi dollaria, mutta Zuckerberg kieltaytyi. [14] Kayttajamaara kasvoi vuoden aikana jo yli 12,5 miljoonaan kayttajaan. [12]

Facebook Suomessa [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Suomessa Facebook alkoi levita varsinaisesti vuoden 2007 lokakuussa. Tuolloin aktiivisia kayttajia oli kokonaisuudessaan jo 58 miljoonaa. [15] Facebookin suomennos saatiin valmiiksi kevaalla 2008. Translations-sovelluksen avulla kayttajat itse ehdottivat kaannoksia Facebookissa kaytettaville sanoille ja kasitteille. Sovellusta kayttava yhteiso aanesti parhaat sanat, jotka sitten otettiin kayttoon suomenkieliseen Facebookiin. [16]

Facebookin tilastojen mukaan aktiivisia suomalaisia kayttajatunnuksia on vuonna 2011 arvioitu olevan noin 2 miljoonaa, mutta todellisten suomalaiskayttajien maaraksi on arvioitu muiden tilastojen vertailun avulla tuolloin olleen 1,7 miljoonaa. [17]

Tammikuussa 2012 julkaistun tutkimuksen mukaan yli tuhannen tykkaajan Facebook-sivuja on Suomessa noin tuhat. Naista 50 suosituinta sivua oli onnistunut saamaan yli 100 000 tykkaajaa. Sukupuolensa ilmoittaneista kayttajista yli puolet oli naisia (57 %). Tutkimuksen mukaan suomalaiset yritykset kayttavat Facebookia paaasiassa tiedottamiseen (92 % vastaajista), mutta myos brandinrakennus (81 %) ja asiakassuhteiden hoitaminen (71 %) olivat yleisia kayttotarkoituksia. Sivujen yllapitoon kaytetaan keskimaarin noin 4 tuntia viikossa. Facebook-sivujen tykkaajien aktiivisuustaso oli keskimaarin 3,9 % ja mediaani 1,8 %. Eniten aktiivisuutta Facebook-sivuilla oli seurantajaksona (14.11. ? 14.12.2011) kello 10 ja klo 20. [18]

Perustoiminnot [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Facebookissa ihmiset esiintyvat lahtokohtaisesti oikealla nimellaan. Kaytto alkaa lahettamalla kuva itsestaan ja ajan myota keraamalla lista kavereista. Kuvaa ei ole pakko lisata. Jokaisen kaverin taytyy hyvaksya lahetetty kaveripyynto, minka jalkeen molemmat osapuolet ilmestyvat toistensa listalle. [19]

Sivusto tarjoaa useita tapoja kertoa kuulumisistaan ja kokemuksistaan. Jokaisella on oma aikajana (aikaisemmin seina ), johon kaverit voivat kirjoittaa viesteja ja jossa voi kertoa omia tapahtumia status- eli tilapaivityksissa . [20] Facebookin etusivu nayttaa uutisvirran , joka toimii yhteenvetona uusimmista tapahtumista. [21] Kaytossa on myos yksinkertainen chat , jossa voi keskustella reaaliaikaisesti. [22]

Kayttajalla voi olla Facebookin rajattoman tallennuskapasiteetin ansiosta loputtomasti kuvia itsestaan tai muista tapahtumista. Kuvia voi jaotella teeman mukaan erilaisiin albumeihin ja lisata niihin tageja , jotka kertovat, keita niissa esiintyy. Kuvia on mahdollista myos kommentoida. [19] Henkilo voi hallita julkaisemiensa kuvien tai tietojen nakyvyytta. Eri osa-alueita voi rajoittaa nakymaan vain itselle, laheisille kavereille, kaikille kavereille, kavereiden kavereille tai kaikille.

Mainosbannerien lisaksi Facebook on kehittanyt muun muassa erilaisia sovelluksia ja peleja, joiden mainostaminen tuo tuloja verkoston lisaksi myos kayttajille. [23]

Huhtikuussa 2018 Mark Zuckerberg kertoi Facebookin kehittajakonferenssissa etta Facebookiin lisataan deittailupalvelu. [24] Se julkaistiin Yhdysvalloissa syyskuussa 2019 [25] ja Euroopassa lokakuussa 2020 [26] .

Facebook-ryhma [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Kuka tahansa Facebook-tilin kayttaja voi perustaa oman Facebook-ryhman. Ryhman jasenet voivat lahettaa toisilleen Internetin sisaltoa, kuten linkkeja , mediasisaltoa, kysymyksia, tapahtumia, editoitavia dokumentteja ja kommentteja jotka kohdistuvat kyseisiin sisaltoihin.

Facebook-ryhmia perustetaan ja niita kaytetaan monenlaiseen netin kautta tehtavaan yhteydenpitoon, kuten keskusteluihin, tapahtumien mainostamiseen, informaation levittamiseen tai jonkin yhden asian liikkeen tai harrastus- tai kaveripiirin luomiseen. Monesti ryhmiin liitytaan myos sen kummemmin pohtimatta mita siella aikoo tehda, jolloin ne ikaan kuin toimivat kannanottona, muistuttaen Facebokissa esiintyvaa "peukuttamista" eli "tykkaamista".

Facebook-ryhmat toimivat yleensa samanhenkisten ihmisten kohtaamispaikkoina Internetissa. Facebook-ryhmia kayttavat usein esimerkiksi kerhot, yhdistykset , yritykset ynna muut. Niissa vierailevat tyypillisesti erilaisten kerhojen, intressiryhmien ja yhdistysten jasenet, kauppiaiden asiakkaat, yritysten tyontekijat seka ketka hyvansa Facebookin kayttajat.

Facebook-ryhmilla on kolme eri yksityisyyskategoriaa (yksityisyysasetusta):

  • "Avoin" ("Open"); Ryhma ja sen jasenet seka sivujen sisalto ovat avoimesti nakyvissa kaikille Internetin kayttajille.

Ainoa rajoitus on, ettei sisaltoa voi muuttaa ennen kuin liittyy ryhman jaseneksi.

  • "Suljettu" ("Closed"); Ryhma ja sen jasenet nakyvat avoimesti kaikille internetin kayttajille, mutta heidan kommenttinsa eivat nay ennen kuin liittyy ryhmaan.
  • "Salainen" ("Secret"); Facebook-ryhma ei ole julkisesti nahtavilla. Siihen paasee vain sita kautta, etta joku ryhman jasenista kutsuu uuden jasenen Facebookin kautta liittymaan ryhmaan.

Facebookin kayttajat voivat liittya enintaan 6 000 ryhmaan. Facebook poistaa automaattisesti kaikki ryhmat, joissa ei ole jasenia. [27]

Suosio [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Kavijamaariensa perusteella Facebook on suosituin yhteisopalvelu. Se ohitti suurimman kilpailijansa MySpacen huhtikuussa 2008. [28] ComScoren mukaan Facebookilla oli kesakuussa 2008 noin 132,2 miljoonaa uniikkia kayttajaa, kun taas MySpacella vain 117,6 miljoonaa. [29] Similarwebin mukaan palvelu oli 2022 maailman kolmanneksi suosituin verkkosivusto. [2]

Kavija- ja kayttajamaarien kehitys [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Syksylla 2009 Facebook oli maailman neljanneksi vierailluin sivusto [30] . Googlen omistaman DoubleClick -yhtion kesakuussa 2010 tekeman 1 000 suosituimman sivuston listan mukaan Facebook oli maailman suosituin sivusto; kuukauden aikana sivustolla oli vieraillut yhteensa 540 miljoonaa uniikkia kavijaa. [31] [32] Listalla ei kuitenkaan ollut aikuisviihde - tai Googlen omistamia sivustoja. [33] New York Timesin huhtikuussa 2010 tekeman tutkimuksen mukaan Facebookin kayttajista eniten tuli Yhdysvalloista (118,7 miljoonaa kayttajaa), Isosta-Britanniasta (24,1 miljoonaa) ja Indonesiasta (22,7 miljoonaa). [34] Maailman vierailluimmaksi verkkopalveluksi Facebook nousi vuonna 2012 [35] . Facebook ylitti ensimmaisen kerran miljardin kuukausittaisen kayttajan rajan 14. syyskuuta 2012. [36] [37] Lokakuussa 2015 palvelu rikkoi puolentoista miljardin rekisteroityneen kayttajan rajan [38] ja miljardin paivittaisen kayttajan rajan. [39] Kesakuun 2017 lopussa rekisteroityneita kayttajia oli kaksi miljardia. [40]

Facebook oli 2010-luvun ladatuin puhelinsovellus. [41]

Tietoturva ja yksityisyydensuoja [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Facebookin tietoturva ja palvelun kayttajien yksityisyyden suoja on herattanyt paljon keskustelua. [42]

Kayttaja voi parantaa tietoturvaansa Facebookissa rajoittamalla profiilinsa nakyvyytta ja nain piiloutua tuntemattomilta ihmisilta. Kaveripyynnot voi jattaa vahvistamatta, eika profiilissa tarvitse pitaa huomattavaa osaa yhteyksistaan. Facebook voi sailyttaa ja hyodyntaa nayttamattomatkin yhteystiedot noudattamansa Yhdysvaltain lainsaadannon mukaisesti. Nain ollen kayttajilla ei valttamatta ole tietoa siita, miten heidan aikaisemmin antamiaan tietoja sailytetaan, valitetaan toisille ja hyodynnetaan.

Facebook tarjoaa Facebook Pixel - seurantaominaisuuden verkkosivustoille. Lisaamalla koodi omalle sivulleen voi seurata nettisivuilla kayneita, profiloida heita ja kohdistaa mainontaa. [43] [44]

Vuonna 2009 Facebookin yllapito antoi ilmoituksen, jonka mukaan se peruu kayttajaehdon, minka mukaan Facebook omistaa kaikkien rekisteroityjen kayttajien tallentamat tiedot ikuisesti. [45]

Toukokuun viimeisena paivana vuonna 2010 jarjestettiin Eroa Facebookista -paiva. Tempauksen tarkoituksena oli vastustaa palvelun huonoa yksityisyydensuojaa. Paivan aikana yli 30 000 Facebookin kayttajaa erosi palvelusta, mika tosin vastasi 0,008 %:ia kaikista kayttajista. [46] [47]

Joulukuussa 2010 Viestintaviraston tietoturvayksikon paallikko Erka Koivunen arvosteli Facebookin kayttajille suunnattua palvelua, jossa pyydetaan kayttajan sahkopostin salasanaa idealla, etta palvelu voisi loytaa helposti kayttajalle kavereita Facebookin kayttajista. [48]

On selvinnyt, etta Facebook rakentaa "varjoprofiileja" myos ihmisista, jotka eivat ole edes liittyneet palveluun. Palvelun toimitusjohtaja Mark Zuckerberg sanoi Yhdysvaltain kongressin kuulemisessa, ettei tieda mita tarkoitetaan eika palvelussa kayteta tata nimitysta. [49] Packet Storm Security -tietoturvayhtio on todistanut ei-kayttajista luotujen profiilien olemassaolon jo 2013. [50] Tiedonkeruu tapahtuu ilmeisesti Facebookin skannatessa ihmisten puhelinten yhteystietoja ja puhelinnumeroita ja muiden yrityksen omistamien verkkosivustojen kuten Instagramin ja WhatsAppin tietoja. [51]

On anekdoottisia epailyja siita, etta Facebook kuuntelee matkapuhelinten mikrofoneja ja kohdistaa mainoksia puhutun perusteella. Tata ei ole voitu aukottomasti todistaa. Palvelu on vuonna 2016 antanut lausunnon, ettei se tee tata. [52] [53]

Kevaalla 2018 paljastui tapaus, jossa Cambridge Analytica -yhtio oli hyodyntanyt 87 miljoonan Facebook-kayttajan tietoja poliittiseen mainontaan. Cambridge Analytica oli saanut datan tavalla, joka rikkoi Facebookin kaytantoja. Tiedosta rakennettiin profiileja, joille kohdistettiin poliittista mainontaa brexit -aanestyksen ja Yhdysvaltojen vuoden 2016 presidentinvaalien aikaan. [54]

Syyskuussa 2018 Facebook vahvisti joutuneensa tietomurron kohteeksi, jossa 50 miljoonan kayttajan tiedot ovat vaarantuneet. [55]

Heinakuussa 2019 Facebook sai Yhdysvalloissa viiden miljardin dollarin sakot kayttajien yksityisyyden loukkaamisesta. Federal Trade Commission tutkii myos yhtion yrityskaytantoja ja sita, onko se kayttanyt vaarin maaraavaa markkina-asemaansa. [56]

Elokuussa 2019 selvisi, etta Facebook on tallentanut kayttajien Facebook Messenger -palvelussa kaymia aanikeskusteluja. Keskusteluja on jaettu sadoille alihankkijoille, jotka ovat litteroineet keskustelut tekstiksi. Yhtion mukaan tarkoituksena oli kehittaa tekoalyn kykya tulkita puhetta. Facebookin mukaan kayttajat ovat antaneet tahan luvan. Puheluiden kuuntelu lopetettiin, kun se tuli julkiseksi. [57]

Huhtikuussa 2021 jopa 533 miljoonan Facebook-kayttajan tiedot ladattiin hakkerifoorumille. Joukossa oli myos 1,4 miljoonan suomalaisen tiedot. Tietoihin kuuluu Facebook-profiiliin linkitettyja puhelinnumeroita, sahkopostiosoitteita, nimia, syntymaaikoja, asuinpaikkatietoja, sukupuolitietoja ja muita profiiliin syotettyja tietoja. Tietokirjailija Petteri Jarvisen mukaan suomalaisia puhelinnumeroita on jopa 1,2 miljoonaa. Alkujaan tiedot oli saatu 2019 ja niita yritettiin myyda eteenpain. [58] [59]

Sananvapaus ja sensuuri [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Facebookin perustaja Mark Zuckerberg on tietyssa maarin puolustanut ilmaisunvapautta Facebookissa. Zuckerberg sanoi vuonna 2018 haastattelussa, etta esimerkiksi holokaustin kieltamista ei poistettaisi keskusteluista, vaikka han itse juutalaisena pitaa sita loukkaavana. Samaten valeuutisia tai muuta vaaraa informaatiota ei esteta, mutta niiden leviaminen palvelussa pysaytetaan. [60] Zuckerberg on sittemmin joutunut useaan kertaan selittelemaan kantaansa. [61]

YK on syyttanyt Facebookia vakivallan mahdollistamisesta Myanmarin Rohingya-muslimeja vastaan, koska sivustolla on levitetty muslimien vastaista vihapuhetta. Facebook ilmoitti tuolloin etta alkaa estaa virheellista informaatiota joka johtaisi fyysiseen vakivaltaan. [62]

Saksassa tuli 1.1.2018 voimaan ns. NetzDG-laki (Netzwerkdurchsetzungsgesetz), jonka mukaan sosiaalisen median yritysten pitaa poistaa vihaviestit vuorokauden kuluessa siita, kun niista on ilmoitettu. Saksa sakotti Facebookia lain perusteella jo 2018 ensimmaisen puoliskon aikana kahdella miljoonalla eurolla. [63]

Syksylla 2019 Facebook havisi EU-tuomioistuimessa oikeusjutun. Tuomioistuin paatti etta Facebookin ja vastaavien palvelujen on poistettava maailmanlaajuisesti EU-maissa poistettavaksi maarattya sisaltoa. Kyse oli oikeusjutusta, jossa itavaltalainen vihreiden poliitikko vaati poistamaan itseaan herjaavia kirjoituksia. [64]

Kesalla 2020 Facebookia vastaan jarjestettiin "Stop Hate for Profit" -kampanja, johon osallistujat sitoutuivat olemaan mainostamatta sivustolla heinakuun aikana. Jarjestajiin kuuluivat ainakin Anti-Defamation League , NAACP ja Color of Change -jarjesto. Etenkin ADL on jo pitkaan vaatinut Facebookilta tiukempaa sisaltojen suodatusta. [65] Vuodettujen tietojen mukaan Mark Zuckerberg on sanonut, ettei Facebook muuta toimintatapojaan lyhytaikaisen boikotin vuoksi. [66]

Elokuussa 2020 Facebook ilmoitti kieltavansa vaitteet etta juutalaiset hallitsevat maailmaa tai merkittavia instituutioita, seka blackface -kuvaukset (joissa valkoinen ihminen esiintyy mustana). [67] Lokakuussa 2020 Zuckerberg ilmoitti, etta holokaustin kieltaminen tai vaaristely lisataan palvelussa kielletyn vihapuheen listalle. [68]

Entinen Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on estetty Facebookista. Alkuperainen esto annettiin tammikuussa 2021, kun Facebookin mukaan Trump lietsoi, eika tuominnut Capitolin levottomuuksia . Kieltoa on sovellettu myos muihin kayttajiin. Esimerkiksi videot tai nauhoitukset Trumpin puheista tai muista julkisista esiintymisista on kielletty. [69] Alkuperainen kielto oli pysyva. Tama oli Facebookin oman valvontalautakunnan ( Facebook's Oversight Board ) mukaan epamaarainen kielto eika noudattanut muille kayttajille sovellettavia saantoja. [70] Kielto muutettiin kahden vuoden banniksi, joten Trump voi mahdollisesti palata Facebookiin tammikuussa 2023. [71]

Facebookissa oli helmikuusta toukokuuhun 2021 kiellettya sanoa etta COVID-19 -tauti olisi ihmisen tekema tai keinotekoinen. Kielto kumottiin kun Yhdysvaltain tiedustelutiedoista paljastui etta Kiinan Wuhanin virologian instituutin kolme tyontekijaa oli joutunut sairaalahoitoon ennen epidemian puhkeamista ja presidentti Biden maarasi tiedustelupalvelut tutkimaan sen alkuperaa. [72]

Facebook yrityksille [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Facebookia voi kayttaa joko yksityishenkilona profiililla tai yrityksille ja yhdistyksille tarkoitetuilla sivuilla. [73] Facebook-sivuillaan yritykset markkinoivat tuotteitaan ja palveluitaan ja palvelevat asiakkaitaan. Facebook-kayttajat voivat tykata yritysten sivuista ja nain vastaanottaa yritysten viesteja. Lisaksi Facebook tarjoaa yrityksille mahdollisuuden kohdentaa julkaisujaan tietyille kohderyhmille [74] tai tehda mainoksia [75] , jotka ohjaavat Facebookin ulkopuolisille sivuille.

Palvelussa mainostava yritys voi kohdentaa mainoksensa todella tarkasti. Mainokset voi asettaa nakymaan esimerkiksi vain alle 20-vuotiaille, Suomessa asuville ja parisuhteessa oleville miehille. [76] Facebook palveluna kehittyy jatkuvasti ja todella nopealla tahdilla. Palvelun alkuvaiheessa esimerkiksi kaikki sivuista tykanneet saivat yritysten kaikki julkaisut, mutta sivusto ei ole toiminut enaa pitkaan aikaan niin, koska Facebookin tavoitteena on tehda rahaa hankkimalla tuloja yrityksilta, jotka maksavat julkaisujen mainostamisesta. [77]

Avoimen lahdekoodin kehitys [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Facebook-sivusto on alun perin ohjelmoitu PHP -alustalla. Vuonna 2010 Facebook julkaisi HipHop- kaantajan (HPHPc), joka kaantaa PHP-koodin C++:ksi, joka voidaan kaantaa edelleen natiiviksi ohjelmaksi palvelun nopeuttamiseksi. Vuonna 2013 HipHop-kaantaja korvattiin HHVM-virtuaalikoneella (HipHop Virtual Machine), joka kaantaa koodin ajonaikana. Vuodesta 2014 lahtien Facebook on korvaamassa PHP:ta taaksepain yhteensopivalla Hack-ohjelmointikielella . lahde?

Facebook on julkaissut avoimen lahdekoodin ohjelmistoa seka muun muassa Big Sur laitealustan avoimeen kayttoon. [78] [79] Facebook on kehittanyt Hiven kasittelemaan suuria tietojoukkoja, jotka ovat tallennettu Hadoopilla . [80] Phabricator on saanut alkunsa Facebookin sisaisessa kaytossa. [81]

Kilpailijat ja vaihtoehdot [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Facebookille on syntynyt tai syntymassa uusia kilpailijoita. [82] Esimerkiksi Google on kehittanyt oman yhteisopalvelun nimeltaan Google+ ja sen jalkeen Google Hangoutsin . lahde?

Analyytikoiden mukaan Facebook saa kilpailijoitaan enemman lisakayttajia sen takia, etta se koetaan yksityisemmaksi, kun taas MySpace arvioidaan yleiseksi ja nimettomaksi. [83]

Suomessa Lyyra -verkkopalvelu pyrki luomaan palvelustaan suomalaisopiskelijoiden yhteisoa. [84] Heinakuussa 2008 Facebook haastoi oikeuteen saksalaisen Studivzin, joka oli sen mukaan kopioinut Facebookin ulkonaon. [85]

Kevaalla 2010 alettiin kehittaa verkkopalvelu Diasporaa , jonka kayttajilla on valta siihen, miten heidan tietojaan kaytetaan. Nain se pyrkii erottautumaan Facebookista, jossa kayttajat joutuvat koko ajan taistelemaan oman tilansa sailyttamisesta. [86]

Nuorten keskuudessa Facebook on menettanyt nopeasti suosiotaan. Amerikkalaisista teineista 51 % sanoi vuonna 2018 kayttavansa Facebookia, kun 85 % kaytti YouTubea , 72 % Instagramia ja 69 % Snapchatia . [87] Vuonna 2020 Instagram oli nuorten suosituin sosiaalisen median palvelu, ja toisena oli Snapchat ja kolmanneksi nousi Tiktok . Facebook yritti kopioida Tiktokia julkaisemalla Lasso-sovelluksen ja lisaamalla Instagramiin Reels-ominaisuuden. [88]

Katso myos [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Lahteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Viitteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

  1. ↑ a b Maggie Fick & Paresh Dave: Facebook's flood of languages leave it struggling to monitor content Reuters . 23.4.2019. Viitattu 19.2.2021. (englanniksi)
  2. ↑ a b facebook.com similarweb.com . Viitattu 27.6.2022. (englanniksi)
  3. ↑ The Next Big Programming Language You’ve Never Heard Of 7.7.2014. Wired. Viitattu 24.7.2014. (englanniksi)
  4. ↑ facebook, Cambridge Dictionary. Viitattu 16.1.2023 (englanniksi)
  5. ↑ Facebookilla ja Twitterilla on satoja miljoonia kayttajia Crasmanager.fi . Arkistoitu 19.8.2010. Viitattu 4.8.2010.
  6. ↑ HOW TO: Manage a Facebook Group Mashable.com . Viitattu 3.8.2010. (englanniksi)
  7. ↑ IS: Tietoturva-asiantuntija kehottaa olemaan varovainen Facebookin kanssa 4.12.2010. SBS Finland Oy. Arkistoitu 31.10.2013. Viitattu 3.8.2012.
  8. ↑ Nicholas Carlson: At Last ? The Full Story Of How Facebook Was Founded 5.3.2010. Business Insider. Viitattu 31.10.2010. (englanniksi)
  9. ↑ Facebook Reports Fourth Quarter and Full Year 2019 Results Facebook. Viitattu 3.8.2020. (englanniksi)
  10. ↑ Leppanen, Timo:  Merkilliset nimet. Tarinoita yritysten ja tuotteiden nimista . Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2016. ISBN 978-952-222-720-1 .
  11. ↑ Nicholas Carlson: At Last -- The Full Story Of How Facebook Was Founded Business insider . 5.03.2012. Business Insider. Viitattu 1.1.2012.
  12. ↑ a b c d Yrityksen aikajana Facebook. Viitattu 9.6.2008. (englanniksi)
  13. ↑ Sid Yadav: Facebook ? The complete biography Mashable . 25.8.2006. Mashable!. Viitattu 9.6.2008. (englanniksi)
  14. ↑ Olavi Koistinen: Katoavaista on kunnia verkossa HS.fi . 28.10.2007. Helsingin Sanomat. Arkistoitu 30.10.2007. Viitattu 9.6.2008.
  15. ↑ Microsoft osti palan Facebookia HS.fi . 25.10.2007. Helsingin Sanomat. Arkistoitu 17.6.2008. Viitattu 9.6.2008.
  16. ↑ Emma Kauppi: Facebook kaantyy suomeksi Tietoviikko . 2.4.2008. Talentum. Viitattu 9.6.2008.
  17. ↑ Ponka, Harto: Facebookissa ei ole 2 miljoonaa suomalaista. Paljonko sitten? harto.wordpress.com . 22.7.2011. Viitattu 30.9.2011. fi
  18. ↑ H+K julkaisi laajan Facebook-viestinnan tutkimuksen 12.1.2012. Hill+Knowltonin ja Verkostoanatomia. Arkistoitu 15.1.2012. Viitattu 15.1.2012.
  19. ↑ a b Tiedon hakijan ja loytajan opas ? Facebook gallia.kajak.fi . Arkistoitu 2.6.2011. Viitattu 3.8.2010.
  20. ↑ Facebook is... reconsidering the word 'is' News.com . Arkistoitu 4.6.2011. Viitattu 3.8.2010. (englanniksi)
  21. ↑ Facebook News Feed Crunchbase.com . Viitattu 3.8.2010. (englanniksi)
  22. ↑ Facebook Chat: 1 Billion Messages Sent Per Day Mashable.com . Viitattu 3.8.2010. (englanniksi)
  23. ↑ Jenni Virtanen: Facebook kasvamassa uudeksi Googleksi Taloussanomat . 11.9.2007. Taloussanomat Oy. Viitattu 9.6.2008.
  24. ↑ Zuckerbergin yllatysavaus: Facebook avaa deittailupalvelun iltalehti.fi . Viitattu 1.5.2018.
  25. ↑ It’s Facebook Official, Dating Is Here Facebook . Viitattu 16.3.2021. (englanniksi)
  26. ↑ Kemppi, Janiko: Facebookin oma ”Tinder” saapuu Suomeen ? tallainen se on Iltalehti . Viitattu 16.3.2021.
  27. ↑ https://fi-fi.facebook.com/help/162866443847527/
  28. ↑ Facebook: Largest, Fastest Growing Social Network Techtree.com . Viitattu 6.8.2010. (englanniksi)
  29. ↑ Social Networking Explodes Worldwide as Sites Increase their Focus on Cultural Relevance ComScore.com . Viitattu 6.8.2010. (englanniksi)
  30. ↑ Facebook maailman neljanneksi suosituin verkkosivusto Virtuaaliamk . 5.8.2009. Viitattu 2.8.2010. [ vanhentunut linkki ]
  31. ↑ Tassa ovat maailman suosituimmat nettisivustot Tietokone.fi . 1.6.2010. Viitattu 5.8.2010.
  32. ↑ Top 1000 sites DoubleClick . Viitattu 5.8.2010. (englanniksi)
  33. ↑ View Ad Planner Top 1000 Sites Google . Viitattu 5.8.2010. (englanniksi)
  34. ↑ Debate on Internet’s Limits Grows in Indonesia The New York Times . 19.4.2010. Viitattu 6.8.2010. (englanniksi)
  35. ↑ Alexa The top 500 sites on the web alexa.com . 4.10.2012. Arkistoitu 2.3.2015. Viitattu 4.10.2012. (englanniksi)
  36. ↑ Jemima Kiss: Facebook hits 1 billion users a month The Guardian . 4.10.2012. Viitattu 4.10.2012. (englanniksi)
  37. ↑ Toyryla, Katriina: Facebookilla jo miljardi kayttajaa 4.10.2012. Yle. Viitattu 4.10.2012.
  38. ↑ Facebookilla jo yli 1,5 miljardia kayttajaa 5.11.2015. Iltalehti. Viitattu 5.11.2015.
  39. ↑ Facebookin kavijamaara pyoristyy jo 2 miljardiin  (Archive.org) 5.11.2015. Digitoday. Arkistoitu 20.8.2016. Viitattu 5.11.2015.
  40. ↑ Facebookia kayttaa nyt kaksi miljardia ihmista Yle Uutiset . Viitattu 27.6.2017.
  41. ↑ These were the most-downloaded apps and games of the decade 9to5mac.com . 16.12.2019. Viitattu 23.2.2020. (englanniksi)
  42. ↑ Kikkailu ei auta: Facebook nayttaa tietojasi kaikille Mtv3.fi . Viitattu 3.8.2010.
  43. ↑ Ohje- ja tukikeskus yrityksille Facebook. Viitattu 5.9.2020. (englanniksi)
  44. ↑ Facebook-seurantakoodin asennus verkkosivuille digimarkkinointi.fi . Viitattu 5.9.2020. (englanniksi)
  45. ↑ Facebook palaa vanhoihin kayttajaehtoihin DigiToday . 18.2.2009. Viitattu 2.8.2010.
  46. ↑ 30,000 quit Facebook in protest adelaidenow.com.au . Arkistoitu 6.6.2010. Viitattu 3.8.2010. (englanniksi)
  47. ↑ Eroa Facebookista -tempauksen nolo saldo Iltasanomat . Arkistoitu 4.6.2010. Viitattu 3.8.2010.
  48. ↑ Varo ? Facebook urkkii salasanoja Keskisuomalainen . Viitattu 21.12.2016.
  49. ↑ Hautala, Laura: Shadow profiles: Facebook has information you didn't hand over Cnet. Viitattu 5.9.2020. (englanniksi)
  50. ↑ Blue, Violet: Firm: Facebook's shadow profiles are 'frightening' dossiers on everyone ZDNet. Viitattu 5.9.2020. (englanniksi)
  51. ↑ Hill, Kashmir: How Facebook Figures Out Everyone You've Ever Met Gidmodo. Viitattu 5.9.2020. (englanniksi)
  52. ↑ New Court Documents Reignite Debate: Does Facebook Use Your Phone's Mic To Eavesdrop On You? digg.com . Viitattu 5.9.2020. (englanniksi)
  53. ↑ Tait, Amelia: Testing the long-held belief that Facebook listens to your conversations to advertise stuff New Statesman. Viitattu 5.9.2020. (englanniksi)
  54. ↑ Sherr, Ian: Facebook, Cambridge Analytica and data mining: What you need to know cnet.com . Viitattu 5.9.2020. (englanniksi)
  55. ↑ Facebookin historian suurin tietomurto: 50 miljoonan kayttajaa joutunut mahdollisen hakkeroinnin kohteeksi Muropaketti.com . 29.9.2018. Viitattu 30.9.2018.
  56. ↑ Facebookin tulos sukelsi jattisakon jalkimainingeissa yle.fi . Viitattu 5.9.2020.
  57. ↑ Facebook kuunteli ja kirjoitti ylos kayttajien aanipuheluita ? yhtion mukaan kaytannosta luovuttiin viikko sitten yle.fi . Viitattu 5.9.2020. (englanniksi)
  58. ↑ https://www.kyberturvallisuuskeskus.fi/fi/ajankohtaista/facebookin-vuonna-2019-varastettuja-tietoja-julkaistu-mukana-14-miljoonan-suomalaisen
  59. ↑ https://www.iltalehti.fi/digiuutiset/a/1a589770-b7d3-4bb4-8ebd-cf1e1395312f
  60. ↑ Kara Swisher: Mark Zuckerberg clarifies: ‘I personally find Holocaust denial deeply offensive, and I absolutely didn’t intend to defend the intent of people who deny that.’ Vox . 18.7.2018. Viitattu 4.11.2021. (englanniksi)
  61. ↑ Molina, Brett: Facebook CEO Mark Zuckerberg, rebuked for comments on Holocaust deniers, tries to explain USA Today. Viitattu 5.9.2020. (englanniksi)
  62. ↑ Zuckerberg in Holocaust denial row BBC. Viitattu 5.9.2020. (englanniksi)
  63. ↑ Horelli, Mika: Sananvapauden rajoittamisesta kritisoitu laki toi Facebookille sakot heti alkumetreilla ? reagoi vihapuheeseen liian hitaasti Suomen Kuvalehti. Viitattu 5.9.2020.
  64. ↑ Facebook havisi EU-tuomioistuimessa ? EU:ssa vihapuheeksi tuomittu materiaali poistettava maailmanlaajuisesti Savon Sanomat. Viitattu 5.9.2020.
  65. ↑ Wong, Queenie: Facebook ad boycott: Why big brands 'hit pause on hate' Cnet. Viitattu 5.9.2020. (englanniksi)
  66. ↑ Lapintie, Lassi: Facebookin Mark Zuckerberg ei saiky mainostajien katoa ? "He palaavat kylla" yle.fi . Viitattu 5.9.2020.
  67. ↑ Kastrenakes, Jacob: Facebook bans blackface and anti-Semitic stereotypes in hate speech update The Verge . Viitattu 12.10.2020. (englanniksi)
  68. ↑ Fischer, Sara: Facebook bans Holocaust denial on its platform Axios . Viitattu 12.10.2020. (englanniksi)
  69. ↑ Facebook Donald Trump Video Clip Removed, The Guardian (englanniksi)
  70. ↑ bbc.com
  71. ↑ Facebook says Donald Trump to Remain Banned... Cnbc.com (englanniksi)
  72. ↑ Facebook Ends Ban on Posts Asserting Covid-19 Was Man-Made 27.5.2021. Wall Street Journal.
  73. ↑ Facebook Business facebook.com . Viitattu 10.4.2013. (englanniksi)
  74. ↑ Facebook Business ? Markkinoidut julkaisut facebook.com . Viitattu 10.4.2013. (englanniksi)
  75. ↑ Facebook Business ? Luo yhteys ihmisiin facebook.com . Viitattu 10.4.2013. (englanniksi)
  76. ↑ Reach and Targeting Facebook . Viitattu 2.8.2010. (englanniksi)
  77. ↑ Minna Valtari: Alati kehittyva Facebook Varsinais-Suomen Yrittaja-lehti. Arkistoitu 9.10.2012. Viitattu 10.4.2013. (suomeksi)
  78. ↑ 2013: A Year of Open Source at Facebook Facebook. Viitattu 20.1.2017.
  79. ↑ Facebook to open-source AI hardware design Facebook. Viitattu 20.1.2017.
  80. ↑ Impala vs Hive: Difference between Sql on Hadoop components projectpro.io . Viitattu 27.9.2021. (englanniksi)
  81. ↑ Joe Brockmeier: A Look at Phabricator: Facebook’s Web-Based Open Source Code Collaboration Tool readwrite.com . 28.9.2011. Viitattu 13.3.2022. (englanniksi)
  82. ↑ Googlen Facebook-kehittelyt etenevat Taloussanomat . 31.10.2007. Taloussanomat Oy. Viitattu 9.6.2008.
  83. ↑ Facebookin ja MySpacen kisa kovenee Taloussanomat . 10.10.2007. Taloussanomat Oy. Viitattu 9.6.2008.
  84. ↑ Petri Korhonen: Lyyra yrittaa tehda kotimaiset facebookit Taloussanomat . 2.10.2007. Taloussanomat Oy. Viitattu 9.6.2008.
  85. ↑ Facebook challenges German rival BBC News . Viitattu 4.8.2010. (englanniksi)
  86. ↑ Diaspora. Vastaisku Facebookille Helsingin Sanomat . 14.5.2010. Arkistoitu 5.8.2010. Viitattu 2.8.2010.
  87. ↑ Dawn C. Chmielewski, Dawn C. Chmielewski: YouTube, Instagram And Snapchat All More Popular Than Facebook Among Teens, Pew Reports Deadline . 31.5.2018. Viitattu 4.11.2021. (englanniksi)
  88. ↑ Salvador Rodriguez: TikTok passes Instagram as second-most popular social app for U.S. teens CNBC . 6.10.2020. Viitattu 4.11.2021. (englanniksi)

Kirjallisuutta [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Aiheesta muualla [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Facebook .

 

Kansainvaliset
Kansalliset
Noudettu kohteesta ” https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Facebook&oldid=22300789 ”