Templiner See ja Potsdam
Sanssoucin
linna on Potsdamin merkittavimpia nahtavyyksia
Filmstudio Babelsberg
Potsdamissa on maailman vanhin suurelokuvastudio
Potsdam
on
Saksan
Brandenburgin
osavaltion paakaupunki ja sijaitsee
Havel
-joen varrella
Berliinin
naapurissa, 26 kilometria lounaaseen Berliinin keskustasta. Vuoden 2011 vaestonlaskennassa siella oli 156 021 asukasta.
[1]
Potsdam kuuluu
Berliinin?Brandenburgin metropolialueeseen
, jolla asuu noin 6 miljoonaa ihmista.
Potsdamin merkitys lahti nousuun 1600-luvun loppupuolella, kun
Preussin
kuningasperhe alkoi rakennuttaa linnoja kaupunkiin. Erityisen tunnettu on
Fredrik II Suuren
rakennuttama
Sanssouci
. Potsdamin linnat ja puutarhat on listattu
Unescon
maailmanperintoluetteloon
.
Toisessa maailmansodassa
kaupunki vaurioitui pahoin
liittoutuneiden
ilmahyokkayksissa ja siella pidettiin sodan Euroopassa loputtua 17. heinakuuta?2. elokuuta 1945
Potsdamin konferenssi
, jossa maariteltiin Saksan sodan jalkeiset rajat.
Potsdam sijaitsee lounaaseen Berliinista Havel-joen varrella. Sita ymparoivat laajat metsa- ja jarvialueet. Kaupungin korkein kohta on 114 metrin korkeuteen yltava Kleiner Ravensberg. Kaupunkialueesta nykyisin noin 75 prosenttia koostuu viher-, vesi- ja maanviljelysalueista, 25 prosenttia siita on rakennettua. Potsdamissa vallitsee
lauhkean vyohykkeen
ilmasto.
Varhaisimmat jaljet asutuksesta Potsdamin alueella ovat peraisin varhaiselta
pronssikaudelta
.
Kansainvaellusajan
jalkeen alueelle perustettiin 600-luvulla slaavilainen asutus. Ensimmaisen kerran paikkakunta mainittiin kirjallisesti
Pyhan saksalais-roomalaisen keisarikunnan
keisarin
Otto III
:n kirjeessa
Quedlinburgin
luostarille vuonna 993.
Vuonna 1157 kaupungin valloitti Brandenburgin rajakreivikunnan perustanut
Albrekt I Karhu
(
saks.
Albrecht der Bar
). Vuonna 1317 Potsdamiin viitattiin ensimmaisen kerran kaupunkina. Sille myonnettiin viralliset kaupunginoikeudet vuonna 1345. Kaupunki kuitenkin pysyi seuraavat vuosisadat varsin pienena kauppapaikkana. Vuonna 1416 kaupungin hallinta paatyi
Hohenzollernin
suvulle, jolla se pysyi aina
ensimmaisen maailmansodan
loppuun ja Saksan keisarikunnan luhistumiseen saakka. Potsdam koki suuria vaurioita
kolmikymmenvuotisessa sodassa
seka myohemmin kahdessa suuressa kaupunkipalossa.
Potsdam alkoi toden teolla kasvattaa merkitystaan 1600-luvulla Brandenburgin saatua
vaaliruhtinaakseen
Fredrik Vilhelmin
, joka myohemmin sai lisanimen
Suuri vaaliruhtinas
. Fredrik Vilhelmilla oli suuri vaikutus kaupungin historiaan. Han teki Potsdamista residenssikaupunkinsa Berliinin ohella ja rakennutti kaupunkiin barokkisen kaupunkilinnan, Potsdamer Stadtschlossin. 1600-luvun nousukaudella Potsdamiin myos muutti runsain mitoin protestanttisia
hugenotteja
Ranskasta
.
Preussia hallinneen "sotilaskuningas"
Fredrik Vilhelm I
:n aikana sotilaallinen lasnaolo Potsdamissa moninkertaistui ja kaupungin vakiluku koki rajahtavan kasvun. Fredrik Vilhelmin poika
Fredrik II Suuri
lisasi kaupungin loistoa uudistamalla sita barokin savyyn. Han myos rakennutti kaupunkiin
Sanssoucin
rokokoopalatsin.
Vuoden 1806 lokakuussa Potsdam paatyi Ranskan
Napoleon Bonaparten
hallinnan alaiseksi. Napoleonin hallinnon paatyttya
Fredrik Vilhelm III
kehitti Potsdamista vuoteen 1815 mennessa hallinnollisen keskuksen muun muassa muutattamalla sinne Preussin hallinnollisia laitoksia. Vuonna 1838 avattiin Potsdamin ja Berliinin valinen rautatieyhteys.
Potsdam menetti asemansa kuninkaallisena residenssikaupunkina vuonna 1918 Saksan keisarikunnan luhistuttua ensimmaisen maailmansodan jalkeen.
Saksan haviaman ensimmaisen maailmansodan jalkeen Hohenzollernin suvun mittava omistus Potsdamissa siirtyi suurimmaksi osaksi Potsdamin kaupungin haltuun.
Natsi-Saksan
alkumainingeissa presidentti
Paul von Hindenburg
ja uusi valtakunnankansleri
Adolf Hitler
puristivat seremoniallisesti katta Potsdamin Garnisonkirchessa 21. maaliskuuta vuonna 1933. Myohemmin
toisessa maailmansodassa
14. huhtikuuta vuonna 1945 liittoutuneiden ilmapommitukset raunioittivat kaupungin. Muun muassa Stadtschloss ja Garnisonkirche paloivat maan tasalle. Neuvostoliiton Puna-armeija saapui kaupunkiin 27. huhtikuuta vuonna 1945.
Cecilienhofin linnassa, joka aiemmin oli toiminut muun muassa kruununprinssi
Vilhelmin
(1882?1951) asuntona, pidettiin vuoden 1945 elokuussa
Potsdamin konferenssi
, jossa toisen maailmansodan voittajavallat Iso-Britannia, Neuvostoliitto ja Yhdysvallat kohtasivat. Konferenssin tuloksena Saksa jaettiin neljaan
miehitysvyohykkeeseen
.
Saksan demokraattisen tasavallan
eli Ita-Saksan synnyttya Potsdam oli vuodesta 1952 vuoteen 1990 hallinnollisen Potsdamin alueen hallintokaupunki. Vuonna 1951 kaupunkiin perustettiin Karl Liebknechtin pedagoginen korkeakoulu, josta myohemmin muodostui
Potsdamin yliopisto
.
Potsdamilainen
1. FFC Turbine Potsdam
kuuluu Saksan parhaimpiin naisten jalkapallojoukkueisiin. Sen riveissa pelasi
Suomen maajoukkuepelaaja
Essi Sainio
vuosina 2006?2009.
Commons