Willy Brandt
Saksan liittokansleri
21. lokakuuta 1969 ? 7. toukokuuta 1974
Presidentti	Gustav Heinemann
Varakansleri	Walter Scheel
Edeltaja	Kurt Georg Kiesinger
Seuraaja	Helmut Schmidt
Saksan liittoneuvoston presidentti
1. marraskuuta 1957 ? 31. lokakuuta 1958
Edeltaja	Kurt Sieveking
Seuraaja	Wilhelm Kaisen
Saksan varakansleri
1. joulukuuta 1966 ? 21. lokakuuta 1969
Liittokansleri	Kurt Georg Kiesinger
Edeltaja	Hans-Christoph Seebohm
Seuraaja	Walter Scheel
Saksan ulkoministeri
1. joulukuuta 1966 ? 20. lokakuuta 1969
Edeltaja	Gerhard Schroder
Seuraaja	Walter Scheel
Lansi-Berliinin pormestari
3. lokakuuta 1957 ? 1. joulukuuta 1966
Edeltaja	Otto Suhr
Seuraaja	Heinrich Albertz
Henkilotiedot
Syntynyt	18. joulukuuta 1913 Lyypekki , Lyypekki , Saksa
Kuollut	8. lokakuuta 1992  (78 vuotta) Unkel , Rheinland-Pfalz , Saksa
Ammatti	tyontekija, toimittaja, lehtori , aktivisti , poliitikko
Puoliso	(1) Carlota Thorkildsen (1941?1948) (2) Ruth Brandt (1948?1980) (3) Brigitte Seebacher (1983?1992)
Tiedot
Puolue	SPD
Uskonto	evankeli
Kunnianosoitukset	Nobelin rauhanpalkinto (1971)
Nimikirjoitus
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

Willy Brandt (syntymanimi Herbert Ernst Karl Frahm, 18. joulukuuta 1913 Lyypekki , Saksan keisarikunta ? 8. lokakuuta 1992 Unkel am Rhein, Saksa ) oli saksalainen sosiaalidemokraattinen poliitikko ja Saksan liittotasavallan liittokansleri vuosina 1969?1974. Brandt kuului kylman sodan ajan nakyvimpiin eurooppalaisiin poliitikkoihin ja on tunnettu etenkin liennytyspolitiikastaan. Han sai Nobelin rauhanpalkinnon 1971.

Varhaisemmat vaiheet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Willy Brandt syntyi vuonna 1913 Lyypekissa, silloisessa Saksan keisarikunnassa, nimella Herbert Ernst Karl Frahm. Han oli yksinhuoltajaaidin ainoa lapsi ja tyoskenteli nuorena Lyypekin satamassa. Frahm liittyi sosialistiseen nuorisojarjestoon vuonna 1929, ja seuraavana vuonna hanesta tuli Saksan sosiaalidemokraattisen puolueen SPD:n jasen. Vuonna 1931 han kuitenkin siirtyi poliittisesti enemman vasemmalle ja liittyi Sosialistiseen tyolaispuolueeseen (SAP) , joka oli liittoutunut Espanjan tasavaltalaisten ja Britannian kansainvalisen tyovaenpuolueen ILP:n kanssa.

Maanpakolaisuus [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

SAP:n toiminta kiellettiin Adolf Hitlerin noustua valtaan 1933. Puolue siirtyi maanalaiseen toimintaan, ja 20-vuotias Herbert Frahm pakeni laivalla Osloon kayttaen hyvakseen satamatyossa hankkimiaan yhteyksia. Lahdettyaan Saksasta Frahm alkoi kayttaa salanimea Willy Brandt .

Norjassa Brandt osallistui kommunistien kansainvalisen nuorisoliiton toimintaan. Han tyoskenteli lehtimiehena norjalaisessa Arbeiderbladet -lehdessa seka Norjan lehdistoasiamiehena. Brandt vieraili Saksassa syyskuusta joulukuuhun vuonna 1936, esiintyen norjalaisena opiskelijana nimelta Gunnar Gaasland , seka tyoskenteli sotakirjeenvaihtajana Espanjan sisallissodassa vuonna 1937.

Saksalaisten miehitettya Norjan 1940 Brandt vangittiin hetkeksi, mutta hanta ei tunnistettu peitenimen ja norjalaisen sotilasasun ansiosta, ja han onnistui pakenemaan puolueettomaan Ruotsiin . Sodan loppuun asti Brandt asui Tukholmassa . Natsit olivat vieneet hanelta 1938 Saksan kansalaisoikeudet, ja 1940 han vastaanotti Norjan Tukholman-suurlahetystossa Norjan kansalaisuuden. Han toimi Tukholmassa yhteistyossa norjalaisen sosialistin Martin Tranmælin kanssa. ^[1] Brandt puhui sujuvasti norjaa ja ruotsia .

Poliittinen toiminta [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Brandt palasi 1945 Saksaan, jossa han sai takaisin kansalaisoikeutensa ja samalla vaihtoi Willy Brandtin viralliseksi nimekseen. Han liittyi SPD:hen ja nousi 1948 sen puoluesihteeriksi seka 1949 Berliinin edustajaksi ensimmaisille Saksan liittotasavallan liittopaiville. Brandt tuomitsi Neuvostoliiton toiminnan Unkarin kansannousussa vuonna 1956 seka vastusti Nikita Hru?t?ovin ehdotusta 1958 luoda Berliinista vapaakaupunki .

Brandt toimi 1957?1966 Lansi-Berliinin pormestarina ja joutui tuona aikana todistamaan Berliinin muurin rakentamisen. Brandtia tuki julkaisija Axel Springer .

Brandt oli SPD:n kansleriehdokas vuonna 1961, mutta havisi kristillisdemokraattien Konrad Adenauerille . Vuonna 1962 hanet nimitettiin SPD:n puheenjohtajaksi. Brandt oli ehdokkaana liittokansleriksi uudelleen vuonna 1965 ja havisi Adenauerin suositulle valtiovarainministerille Ludwig Erhardille . Mutta Erhardin hallitus oli lyhytikainen, ja kun vuonna 1966 suuri koalitio SPD:n ja CDU:n valilla oli muodostettu, Brandtista tuli ulkoministeri ja varakansleri.

Ulkoministerina [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

1966?1969 suuren koalition ulkoministerina Brandt paransi suhteita Neuvostoliittoon ja aloitti suhteiden solmimisen DDR:aan. Han oli jalleen johtava ehdokas vaaleissa vuonna 1969. Hanen johtamastaan SPD:sta oli tullut kahdesta valtapuolueesta vahvempi, ja kolmen viikon neuvottelujen jalkeen se muodosti hallituskoalition pienen liberaalipuolueen FDP:n kanssa. Brandt valittiin kansleriksi.

Liittokanslerina [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Brandtin liittokanslerivuosina 1969?1974 paikallisia uudistuksia torjuivat tavallisesti hanen koalitiokumppaninsa liittopaivilla, tai niita vastustettiin paikallishallintotasolla (useimmiten CDU/CSU). Time -aikakauslehti nimesi Brandtin Vuoden henkiloksi vuonna 1970, ja vuonna 1971 hanelle myonnettiin Nobelin rauhanpalkinto . Vuonna 1972 saatiin aikaan perussopimus Saksojen valilla. Brandt joutui eroamaan liittokanslerin virasta 1974, kun paljastui, etta itasaksalainen vakooja Gunter Guillaume oli soluttautunut hanen sihteerikseen.

Vuosina 1976?1992 han toimi Sosialistisen internationaalin presidenttina. 1987 Brandt luopui puolueensa SPD:n johdosta.

Willy Brandt toivoi Saksojen yhdistyvan , mutta ei uskonut sen voivan tapahtua hanen elinaikanaan. Loppujen lopuksi Brandt ehti kuin ehtikin nahda haaveensa toteutuvan.

Sosialistinen Internationaali [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Willy Brandt hoiti aktiivisesti ulkopolitiikkaa Sosialistisen internationaalin kautta. Brandt valittiin SI:n presidentiksi Geneven konferenssissa vuonna 1976. Brandtin toivottiin vahvistavan ja uudistavan SI:ta. Valintapuheessaan Brandt linjasi oman visionsa SI:sta jarjestona, joka ei olisi kansainvalinen puolue vaan moniarvoinen itsenaisista puolueista koostuva jarjesto, jonka jasenet jakoivat samoja periaatteita. Brand totesi puheessaan, etta ”sosialistista maailmanhallitusta ei perusteta koskaan”. Talla lausunnollaan han teki selvan pesaeron kommunisteihin ja epaonnistuneeseen Kominterniin. ^[2] Brandt toimi SI:n presidenttina vuoteen 1992 asti.

Lahteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Willy Brandt .

n k m Saksan liittokanslerit Konrad Adenauer (1949?1963) Ludwig Erhard (1963?1966) Kurt Georg Kiesinger (1966?1969) Willy Brandt (1969?1974) Helmut Schmidt (1974?1982) Helmut Kohl (1982?1998) Gerhard Schroder (1998?2005) Angela Merkel (2005?2021) Olaf Scholz (2021→)

Auktoriteettitunnisteet Kansainvaliset FAST ISNI 2 VIAF WorldCat Kansalliset Norja Chile Espanja Ranska BnF data Katalonia Saksa Italia Israel Suomi (KANTO) Yhdysvallat Ruotsi Latvia Japani T?ekki Australia Kreikka Korea Kroatia Alankomaat Puola Portugali Vatikaani Tieteilijat CiNii Taiteenala MusicBrainz Henkilot Deutsche Biographie Trove Muut NARA SNAC IdRef