Tämä on lupaava artikkeli.

Martin Luther King, Jr.

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Martin Luther King, Jr.
Martin Luther King, Jr. vuonna 1964
Martin Luther King, Jr. vuonna 1964
Henkilotiedot
Syntynyt 15. tammikuuta 1929
Atlanta , Georgia , Yhdysvallat
Kuollut 4. huhtikuuta 1968  (39 vuotta)
Memphis , Tennessee , Yhdysvallat
Ammatti pastori
Arvonimi Reverend Doctor  ( kaanna suomeksi )
Puoliso Coretta Scott King ( vih.  1953)
Muut tiedot
Tunnustukset Nobelin rauhanpalkinto Nobelin rauhanpalkinto (1964)
Nimikirjoitus
Nimikirjoitus
Aiheesta muualla
Kotisivu

Martin Luther King, Jr. ( 15. tammikuuta 1929 Atlanta , Georgia ? 4. huhtikuuta 1968 Memphis , Tennessee ) oli yhdysvaltalainen baptistipastori ja ihmisoikeusaktivisti . Han sai Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 1964. [1]

Martin Luther King oli Yhdysvaltain kansalaisoikeusliikkeen keskeisia hahmoja, joka 1950- ja 1960-luvulla ajoi erityisesti etelavaltioiden mustien kansalaisoikeuksien tunnustamista. Han oli vakivallattoman kansalaistottelemattomuuden jarkkymaton kannattaja ja onkin Mahatma Gandhin ohella vakivallattoman vastarinnan ajattelun tarkeimpia kehittajia. Kingin syntyman kunniaksi vuoden kolmas maanantai, Martin Luther Kingin paiva , on Yhdysvalloissa yleinen vapaapaiva. Asetuksen hyvaksyi presidentti Ronald Reagan vuonna 1986. [2]

Perhe-elama ja opinnot [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Martin Luther King, Jr. ja Coretta Scott King vuonna 1964

King syntyi Atlantassa , Georgian osavaltiossa Michael King Junior -nimisena. Hanen vanhempansa olivat Martin Luther King Sr. (alk. Michael King) ja Alberta Williams King. Hanen isansa oli myos pastori, joka muutti oman ja poikansa nimet Martti Lutherin kunniaksi vuonna 1934. King valmistui vuonna 1948 Morehouse Collegesta sosiologian kandidaatiksi. Vuonna 1951 han valmistui teologian kandidaatiksi Crozerin teologisesta oppilaitoksesta ( Crozer Theological Seminary ). Martin Luther King, Sr. nimitti Kingin Dexter Avenuen baptistikirkon pastoriksi Montgomeryssa , Alabamassa vuonna 1954. Teologian tohtoriksi King valmistui 5. kesakuuta paiva 1955 Bostonin yliopistosta . [3]

King avioitui vuonna 1953 Coretta Scottin kanssa Marionissa , Alabamassa. King ja Scott saivat nelja lasta: [4]

Kansalaisoikeustoiminta [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

King johti vuoden 1955 Montgomeryn bussiboikottia , joka sai alkunsa, kun Rosa Parks kieltaytyi luovuttamasta paikkaansa valkoihoiselle miehelle ja rikkoi nain Jim Crow -lakia . Boikotti kesti 381 paivaa, ja tilanne kiristyi niin, etta Kingin Montgomeryn asunnon kuistille jopa heitettiin pommi. 13. marraskuuta 1956 Yhdysvaltain korkein oikeus totesi paatoksessaan, etta rotuerottelu busseissa oli Yhdysvaltain perustuslain vastaista. [5]

King pitamassa kuuluisaa ” I Have a Dream ” -puhettaan Lincolnin muistomerkilla vuonna 1963

Kampanjan jalkeen King perusti vuonna 1957 Southern Christian Leadership Conferencen (SCLC), jota han johti kuolemaansa saakka. King sovelsi vaalimaansa vakivallatonta kansalaistottelemattomuutta SCLC:n jarjestamissa protesteissa. King paatteli, etta jarjestaytynyt, vakivallaton kansalaistottelemattomuus etelaista rotuerottelua vastaan keraisi julkisuutta mustien tasa-arvon ja aanioikeuden tavoitteluun. [6] Etelaisten mustien puutteesta ja noyryytyksesta, rotuerottelusta ja kansalaisoikeusaktivistien ahdistelusta tehdyt lehti- ja televisiojutut kerasivatkin yleista ymmarrysta ja sympatiaa, ja kansalaisliikkeesta tuli 1960-luvun alun merkittavin poliittinen liike. [7]

Vuonna 1961 kansalaisoikeudet olivat nakyvimmin esilla Georgian Albanyssa . Jotkut paikallisista kutsuivat Kingin mukaan, han johti yhta mielenosoitusmarssia ja joutui pidatetyksi. Toiset pahastuivat, silla toiminnan johto haluttiin pitaa paikallisissa kasissa. [8] Kingin osallistuminen veti kansallisen lehdiston huomiota Albanyyn, ja lisaa mustia liittyi kansalaisoikeusliikkeeseen. Kaupunki tarjosi sopimusta: jos King lahtisi, protestoijat vapautettaisiin vankilasta. King lahti, mutta protestit ja pidatykset jatkuivat. Lehdisto piti Albanya Kingin suurimpana epaonnistumisena. King itse sanoi, etta virhe oli siina etta vastustettiin rotuerottelua yleensa eika sen yksiloityja ilmentymia. [9]

Vuoden 1963 kevaalla King paasi jalleen otsikkoihin osallistuessaan kansalaisoikeusliikkeen toimintaan Alabaman Birminghamissa . Protestit alkoivat nayttavasti mutta ilman vakivaltaa: mustat yrittivat ostaa lounasta vain valkoisille varatuista ruokapaikoista kaupungin keskustassa. He istuivat odottamaan ja jonot pysahtyivat. Lisaksi jarjestettiin mielenosoitusmarsseja. Monia mielenosoittajia pidatettiin, heidan joukossaan Martin Luther King Jr. King joutui eristysselliin ja kirjoitti siella kirjeen Letter from Birmingham Jail , joka levisi hanen kannattajiensa keskuuteen ja julkaistiin myohemmin. Hanen vaimonsa ei saanut puhua miehelleen ja otti yhteytta oikeusministeri Robert Kennedyyn . FBI puuttui tapahtumien kulkuun. Toukokuun alussa mielenosoituksiin liittyi tuhansia mustia koululaisia. Ku Klux Klan jarjesti vastamielenosoituksia. Toukokuun puolivalissa mellakat muuttuivat vakivaltaisiksi, ja presidentti Kennedy lahetti kaupunkiin kolmetuhatta sotilasta rauhoittamaan tilannetta. [10]

Birminghamin kaupungin edustajat lupasivat kieltaa rotuerottelun kaupungin toiminnoissa ja tukea mustien tyollistymista kantakaupungissa. Alabaman kuvernoori George Wallace ilmoitti, etta sopimuksen tekijoilla ei ollut siihen valtuuksia. Ku Klux Klan iski hotelliin, jossa King asui, mutta tama oli jo ehtinyt lahtea kaupungista. [11]

Elokuussa vuonna 1963 King piti kuuluisan ” I Have a Dream ” -puheensa Lincolnin muistomerkilla Washingtonissa jarjestetyn mielenosoitusmarssin osallistujille. [12] Paljolti Kingin jarjestamien marssien ansiosta Yhdysvaltain lakiin lisattiin kansalaisoikeuslaki ( Civil Rights Act of 1964 ) vuonna 1964 ja aanioikeuslaki ( Voting Rights Act ) vuonna 1965. [3]

Vuoden 1966 elokuun 5. paivana Chicagossa syntyi levottomuuksia Kingin johtaessa 800 kansalaisoikeusmarssijaa kaupungin halki. Muun muassa Kingia heitettiin kivella paahan. [13]

Muu poliittinen toiminta [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Martin Luther King, Jr. lehdistotilaisuudessa vuonna 1964

King alkoi elamansa myohaisemmissa vaiheissa ottaa kantaa myos muihinkin yhteiskunnallisiin kysymyksiin. Han asettui 4. huhtikuuta 1967 ensimmaista kertaa vastustamaan julkisesti Vietnamin sotaa ”Beyond Vietnam” -puheensa New Yorkin Riverside kirkossa. [14] Puheessa han arvosteli rajusti Yhdysvaltain ulkopolitiikkaa ja kutsui Yhdysvaltoja muun muassa ”maailman suurimmaksi vakivallan lietsojaksi”, mika heratti paljon paheksuntaa ja kritiikkia. [15]

King keskittyi viimeisena elinvuotenaan entista enemman koyhyyteen ja tuloeroihin. Hanet on maaritelty yhteiskuntaetiikaltaan demokraattiseksi sosialistiksi . [16] Han oli mukana suunnittelemassa SCLC:n ”Koyhien kampanjaa”, mutta kuoli ennen kampanjan toteuttamista. [17]

Murha [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

King murhattiin ampumalla paahan 4. huhtikuuta 1968 motelli Lorrainen parvekkeelle Memphisissa , Tennesseessa . [5] Teosta epailty pikkurikollinen James Earl Ray pidatettiin Lontoossa kolme kuukautta myohemmin. Ray tunnusti syyllisyytensa ja tuomittiin 99 vuodeksi vankilaan. Myohemmin Ray peruutti tunnustuksensa ja yritti koko loppuelamansa saada tuomionsa oikeuden kasiteltavaksi. Ray kuoli vankilassa 70-vuotiaana 23. huhtikuuta 1998. [3] Vuonna 1997 Kingin poika Dexter tapasi Rayn ja todistusaineiston nahtyaan vakuuttui Rayn syyttomyydesta ja tuki hanen pyrkimyksiaan saada tuomio oikeuden kasiteltavaksi. [3]

Loyd Jowers , motelli Lorrainen lahella sijainneen ravintola Jim’s Grillin pitaja, vaitti olleensa osallinen Kingin murhan suunnitelleessa salaliitossa ja vastaanottaneensa 100 000 dollaria murhan jarjestelyista, tosin tietamatta, etta tarkoituksena oli murhata King. Kingin perhe nosti Jowersia ja muita tuntemattomia salaliittolaisia vastaan kuolemantuottamuskanteen Memphisin siviilioikeudessa. Paatoksessaan valamiehisto totesi Jowersin syylliseksi ja katsoi, etta taustalla on myos laajempi salaliitto. [18]

Teokset [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Alkuteos Suomennos
Stride Toward Freedom: The Montgomery Story (1958) ISBN 978-0-06-250490-6
The Measure of a Man (1959) ISBN 978-0-8006-0877-4
Strength to Love (1963) ISBN 978-0-8006-9740-2 King, Martin Luther: Ei vakivaltaa. Suom. Tuulikki Palomurto. [Helsinki]: Kirjapaja, 1964.
Why We Can't Wait (1964) ISBN 978-0-8070-0112-7 King, Martin Luther, Jr: Emme voi odottaa. Suom. Antti Vahtera. Helsinki: Weilin + Goos, 1965.
Where Do We Go from Here: Chaos or Community? (1967) ISBN 978-0-8070-0571-2 King, Martin Luther: Tasta eteenpain ? sekasorrosta yhteyteen. Suom. Tuulikki Palomurto. Helsinki: Kirjapaja, 1967.
The Trumpet of Conscience (1968) ISBN 978-0-8070-0170-7
A Testament of Hope: The Essential Writings and Speeches of Martin Luther King Jr. (1986) ISBN 978-0-06-250931-4
The Autobiography of Martin Luther King Jr. (1998), ed. Clayborne Carson ISBN 978-0-446-67650-2
"All Labor Has Dignity" (2011) ed. Michael Honey ISBN 978-0-8070-8600-1
"Thou, Dear God": Prayers That Open Hearts and Spirits. Collection of King's prayers. (2011), ed. Lewis Baldwin ISBN 978-0-8070-8603-2
MLK: A Celebration in Word and Image (2011). Photographed by Bob Adelman, introduced by Charles Johnson ISBN 978-0-8070-0316-9

Katso myos [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Lahteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

  1. ↑ The Nobel Prize in Peace 1964 Nobelprize.org ? The Official Website of the Nobel . Viitattu 13.7.2012. (englanniksi)
  2. ↑ Frances Romero: Martin Luther King Jr. Day TIME. Arkistoitu 20.1.2009. Viitattu 16.7.2012.
  3. ↑ a b c d Martin Luther King, Jr. Encyclopedia Britannica. Viitattu 15.7.2012. (englanniksi)
  4. ↑ Dr Martin Luther King Family Dr. Martin Luther King.net. Arkistoitu 9.10.2012. Viitattu 16.7.2012.
  5. ↑ a b Biography Nobelprize.org ? The Official Website of the Nobel . Viitattu 15.7.2012. (englanniksi)
  6. ↑ Martin Luther King and the civil rights movement Heroes and villains . National Archives. Viitattu 16.7.2012.
  7. ↑ Kenneth T Walsh: Gains in the 1960s Made Obama's Election Possible US News. Viitattu 16.7.2012.
  8. ↑ Albany 1961 Civil Rights in America . History Learning Site. Viitattu 22.7.2012. (englanniksi)
  9. ↑ Albany Movement Martin Luther King Jr. and the global freedom struggle . King Research and Education Institute. Arkistoitu 12.7.2012. Viitattu 22.7.2012.
  10. ↑ Martin Luther King in '63: Birmingham's Civil Rights Movement Terry Marshall. Viitattu 22.7.2012.
  11. ↑ Project "C" in Birmingham Eyes on the prize - America's civil rights movement 1954-1985 . PBS. Viitattu 22.7.2012.
  12. ↑ Martin Luther King's Speech: 'I Have a Dream' - The Full Text ABC. Viitattu 22.7.2012.
  13. ↑ Kaki, Matti & Kojo, Pauli & Raty, Ritva:  Mita Missa Milloin 1967. Kansalaisen vuosikirja , s. 52. Otava, 1966.
  14. ↑ Beyond Vietnam -- A Time to Break Silence American Rhetoric. Viitattu 15.7.2012. (englanniksi)
  15. ↑ Beyond Vietnam / A Time to Break Silence Martin Luther King Jr. Online . Viitattu 15.7.2012.
  16. ↑ Douglas Sturm: Martin Luther King, Jr., as Democratic Socialist The Journal of Religious Ethics . 1990. Viitattu 15.7.2012.
  17. ↑ Poor People's Campaign 1968 PBS. Arkistoitu 6.3.2012. Viitattu 15.7.2012.
  18. ↑ Civil Case: King Family versus Jowers King Center. Arkistoitu 25.4.2018. Viitattu 15.7.2012. (englanniksi)

Aiheesta muualla [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]


Nobelin rauhanpalkinnon saajat
1901?1925

1901:  Dunant ,  Passy 1902:  Ducommun ,  Gobat 1903:  Cremer 1904:  Kansainvalisen oikeuden instituutti 1905:  Suttner 1906:  Roosevelt 1907:  Moneta ,  Renault 1908:  Arnoldson ,  Bajer 1909:  Beernaert ,  Paul Balluet d’Estournelles de Constant 1910:  Kansainvalinen Rauhantoimisto 1911:  Asser ,  Fried 1912:  Root 1913:  La Fontaine 1917:  Punainen Risti 1919:  Wilson 1920:  Bourgeois 1921:  Branting ,  Lange 1922:  Nansen 1925:  Chamberlain ,  Dawes

1926?1950

1926:  Briand ,  Stresemann 1927:  Buisson ,  Quidde 1929:  Kellogg 1930:  Soderblom 1931:  Addams ,  Butler 1933:  Angell 1934:  Henderson 1935:  Ossietzky 1936:  Lamas 1937:  Cecil 1938:  Nansenin kansainvalinen pakolaistoimisto 1944:  Punainen Risti 1945:  Hull 1946:  Balch ,  Mott 1947:  Kveekarit 1949:  Boyd Orr

1951?1975

1950:  Bunche 1951:  Jouhaux 1952:  Schweitzer 1953:  Marshall 1954:  Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisjarjesto 1957:  Pearson 1958:  Pire 1959:  Noel‑Baker 1960:  Lutuli 1961:  Hammarskjold 1962:  Pauling 1963:  Punainen Risti 1964:  King 1965:  Unicef 1968:  Cassin 1969:  Kansainvalinen tyojarjesto 1970:  Borlaug 1971:  Brandt 1973:  Kissinger ,  Le 1974:  MacBride ,  Sat? 1975:  Saharov

1976?2000

1976:  B. Williams ,  Corrigan 1977:  Amnesty International 1978:  Sadat ,  Begin 1979:  Aiti Teresa 1980:  Esquivel 1981:  YK:n pakolaisapujarjesto 1982:  Myrdal ,  Garcia Robles 1983:  Wał?sa 1984:  Tutu 1985:  Laakarit ydinsotaa vastaan 1986:  Wiesel 1987:  Arias 1988:  YK:n Rauhanturvaajat 1989:  Dalai Lama 1990:  Gorbat?ov 1991:  Suu Kyi 1992:  Menchu 1993:  Mandela ,  de Klerk 1994:  Arafat ,  Peres ,  Rabin 1995:  Pugwash-liike ,  Rotblat 1996:  Belo ,  Ramos Horta 1997:  Kampanja maamiinojen kieltamiseksi (ICBL) ,  J. Williams 1998:  Hume ,  Trimble 1999:  Laakarit ilman rajoja 2000:  Kim

2001?

2001:  YK ,  Annan 2002:  Carter 2003:  Ebadi 2004:  Maathai 2005:  IAEA ,  ElBaradei 2006:  Yunus ,  Grameen Bank 2007:  Gore ,  IPCC 2008:  Ahtisaari 2009:  Obama 2010:  Liu 2011:  Gbowee ,  Johnson Sirleaf ,  Karman 2012:  EU 2013:  Kemiallisten aseiden kieltojarjesto 2014:  Satyarthi ,  Yousafzai 2015:  Tunisian kansallisen vuoropuhelun kvartetti 2016:  Juan Manuel Santos 2017:  International Campaign to Abolish Nuclear Weapons 2018:  Murad ,  Mukwege 2019:  Abiy 2020:  Maailman ruokaohjelma 2021:  Ressa ,  Muratov 2022:  Bjaljatski ,  Memorial ,  Center for Civil Liberties 2023:  Mohammadi

Kansainvaliset
Kansalliset
Tieteilijat
Taiteenala
Henkilot
Muut

 

Noudettu kohteesta ” https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Martin_Luther_King,_Jr.&oldid=22316951 ”