Tämä on lupaava artikkeli.

Nadia Murad

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Nadia Murad
Murad vuonna 2017
Murad vuonna 2017
Henkilotiedot
Syntynyt 1993 (ika 30–31)
Kojo , Irak
Ammatti ihmisoikeusaktivisti
Muut tiedot
Tunnustukset Vaclav Havel -ihmisoikeuspalkinto
Saharov-palkinto (2016)
Nobelin rauhanpalkinto Nobelin rauhanpalkinto (2018)
Aiheesta muualla
Kotisivu

Nadia Murad Basee Taha ( kurdiksi ????? ????? ‎, arab. ?????? ???? ‎; s. 1993 Kojo , Irak ) on Irakin jesideihin kuuluva ihmisoikeusaktivisti. Isis sieppasi hanet elokuussa 2014, ja hanet pakotettiin seksiorjaksi usealle miehelle. Han onnistui pakenemaan kolmen kuukauden paasta, ja seuraavana vuonna han paasi pakolaisena Saksaan. Murad on sen jalkeen toiminut kansainvalisesti kansanmurhan ja ihmiskaupan uhrien puolesta. Han on YK:n huumausaine- ja rikosasioidentoimiston hyvan tahdon lahettilas, ja hanet on palkittu muun muassa Saharov-palkinnolla ja Nobelin rauhanpalkinnolla . [1]

Perhe [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Nadia Murad kasvoi suuressa jesidiperheessa . Hanella oli kahdeksan veljea ja kaksi siskoa. Perheen isa kuoli vuonna 2003, ja Nadia oli erityisen laheinen vanhimman veljensa kanssa. Perhe asui Kojossa pienessa talossa ja kasvatti viljaa seka kotielaimia. Lukioikaisena Nadia suunnitteli valmistuttuaan perustavansa kauneussalongin. [2]

Vankeus ja pako [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Isis valtasi 14. elokuuta 2014 Muradin kotikylan Kojon. [3] Jesidit olivat Isisin kansanmurhan kohteena, koska jarjesto piti jesideja vaarauskoisina polyteisteina. Taistelijat kaskyttivat 15. elokuuta kylalaiset paikalliselle koululle. He erottivat miehet naisista ja tappoivat miehet kylan laitamilla. Ammuttuihin kuului myos viisi Muradin veljista seka hanen aitinsa. [2] Ennen Isisin tuloa osa jesideista oli ehtinyt jo paeta kylasta. [4]

Jesidinaisia pahoinpideltiin ja pakotettiin Isisin seksiorjiksi. Taistelijat ostivat naisia, raiskasivat heita ja lopulta kyllastyttyaan laittoivat takaisin myyntiin. Murad oli kolmen kuukauden aikana usean miehen omistuksessa. Han oli jo todella heikossa kunnossa, kun eras mosulilainen autonkuljettaja osti hanet. Mies ei ilmeisesti uskonut Muradin pystyvan enaa pakenemaan ja unohti lukita ovensa jatettyaan hanet yksin kotiinsa. Murad pakeni talosta ja pystyi niqabissa hyvin soluttautumaan katukuvaan. Han uskaltautui tuntemattoman perheen ovelle. Muslimiperhe auttoi hanet pois Mosulista. [5]

Murad paasi Mosulista Dahukin pakolaisleirille, johon myos hanen siskonsa paasivat myohemmin. Karulta pakolaisleirilta Murad muutti seuraavana vuonna siskojensa kanssa Saksaan. [5] Saksaan hanet johdatti Baden-Wurttembergin osavaltion aloittama kampanja, jossa tarjottiin turvapaikkaa Isisin vakivaltaisuuksista selvinneille, joista useimmat olivat jesidinaisia ja -lapsia. [2]

Aktivismi [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Murad puhumassa Global Citizen Festivalilla 2017.

Murad todisti joulukuussa 2015 kokemuksistaan YK:n turvallisuusneuvoston ensimmaisessa ihmiskauppaa kasitelleessa kokouksessa. YK:n huumausaine- ja rikosasioidentoimisto UNODC nimesi hanet syyskuussa 2016 ensimmaiseksi ihmiskaupan uhrien ihmisarvon hyvan tahdon lahettilaaksi. Lahettilaana han osallistuu maailmanlaajuisesti ja paikallisesti ihmiskaupan uhrien puolesta puhumiseen. [6]

Syksylla 2016 Murad perusti Nadia’s Initiativen auttaakseen kansanmurhien, veriloylyjen ja ihmiskaupan uhreja. [7] Muradia avustaa ihmisoikeusasianajaja Amal Clooney , ja he ovat yhdessa saaneet YK:n aloittamaan jesidien kansanmurhan tutkimisen. [5]

Euroopan neuvoston parlamentaarinen yleiskokous myonsi lokakuussa 2016 Muradille Vaclav Havel -ihmisoikeuspalkinnon ja Euroopan parlamentti joulukuussa 2016 Saharov-palkinnon . [8] Marraskuussa 2018 hanelle myonnettiin Nobelin rauhanpalkinto . [1]

Murad on kirjoittanut kokemuksistaan muistelmat. Viimeinen tytto julkaistiin vuonna 2017. [9]

Lahteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

  1. ↑ a b Nobelin rauhanpalkinto myonnettiin Isisin seksiorjaksi pakotetulle ihmisoikeusaktivistille ja kongolaiselle gynekologille - ”vaaransivat oman turvallisuutensa” Iltalehti . 5.10.2018. Viitattu 5.10.2018.
  2. ↑ a b c Reluctant champion: How Nadia Murad has become the international face of Yazidi suffering ? and resilience 24.9.2017. The Christian Science Monitor. Viitattu 9.3.2018. (englanniksi)
  3. ↑ Cohen, Stefanie: Nadia Murad reveals how she was kidnapped and forced into being a sex slave for Islamic State News.com.au . 21.9.2017. News Limited. Viitattu 9.3.2018. (englanniksi)
  4. ↑ Valeria Cetorelli & Sareta Ashraph: A Demographic Documentation of ISIS’s Attack on the Yazidi Village of Kocho (PDF) 2019. London, UK: Middle East Centre. Viitattu 3.12.2023. (englanniksi)
  5. ↑ a b c Maula, Hanni: Isis kaappasi Nadian, 24, seksiorjakseen ? pakeni kuukausien jalkeen: ”En kokenut olevani enaa elossa” Me Naiset . 25.1.2018. Sanoma Media Finland Oy. Viitattu 9.3.2018. (englanniksi)
  6. ↑ Nadia Murad and Lamiya Aji Bashar winners of 2016 Sakharov Prize 27.10.2016. European Parlament. Viitattu 9.3.2018. (englanniksi)
  7. ↑ Annual SGS Student Dinner with UN Goodwill Ambassador Nadia Murad 17.4.2017. Stanford University. Viitattu 9.3.2018. (englanniksi)
  8. ↑ Biography 17.4.2017. Global Positive Forum. Viitattu 9.3.2018. (englanniksi)
  9. ↑ ‘Slow, painful death’ of Yazidi woman’s body and soul while enslaved by the Islamic State The Washington Post . 22.11.2017. Viitattu 9.3.2018. (englanniksi)

Aiheesta muualla [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Nobelin rauhanpalkinnon saajat
1901?1925

1901:  Dunant ,  Passy 1902:  Ducommun ,  Gobat 1903:  Cremer 1904:  Kansainvalisen oikeuden instituutti 1905:  Suttner 1906:  Roosevelt 1907:  Moneta ,  Renault 1908:  Arnoldson ,  Bajer 1909:  Beernaert ,  Paul Balluet d’Estournelles de Constant 1910:  Kansainvalinen Rauhantoimisto 1911:  Asser ,  Fried 1912:  Root 1913:  La Fontaine 1917:  Punainen Risti 1919:  Wilson 1920:  Bourgeois 1921:  Branting ,  Lange 1922:  Nansen 1925:  Chamberlain ,  Dawes

1926?1950

1926:  Briand ,  Stresemann 1927:  Buisson ,  Quidde 1929:  Kellogg 1930:  Soderblom 1931:  Addams ,  Butler 1933:  Angell 1934:  Henderson 1935:  Ossietzky 1936:  Lamas 1937:  Cecil 1938:  Nansenin kansainvalinen pakolaistoimisto 1944:  Punainen Risti 1945:  Hull 1946:  Balch ,  Mott 1947:  Kveekarit 1949:  Boyd Orr

1951?1975

1950:  Bunche 1951:  Jouhaux 1952:  Schweitzer 1953:  Marshall 1954:  Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisjarjesto 1957:  Pearson 1958:  Pire 1959:  Noel‑Baker 1960:  Lutuli 1961:  Hammarskjold 1962:  Pauling 1963:  Punainen Risti 1964:  King 1965:  Unicef 1968:  Cassin 1969:  Kansainvalinen tyojarjesto 1970:  Borlaug 1971:  Brandt 1973:  Kissinger ,  Le 1974:  MacBride ,  Sat? 1975:  Saharov

1976?2000

1976:  B. Williams ,  Corrigan 1977:  Amnesty International 1978:  Sadat ,  Begin 1979:  Aiti Teresa 1980:  Esquivel 1981:  YK:n pakolaisapujarjesto 1982:  Myrdal ,  Garcia Robles 1983:  Wał?sa 1984:  Tutu 1985:  Laakarit ydinsotaa vastaan 1986:  Wiesel 1987:  Arias 1988:  YK:n Rauhanturvaajat 1989:  Dalai Lama 1990:  Gorbat?ov 1991:  Suu Kyi 1992:  Menchu 1993:  Mandela ,  de Klerk 1994:  Arafat ,  Peres ,  Rabin 1995:  Pugwash-liike ,  Rotblat 1996:  Belo ,  Ramos Horta 1997:  Kampanja maamiinojen kieltamiseksi (ICBL) ,  J. Williams 1998:  Hume ,  Trimble 1999:  Laakarit ilman rajoja 2000:  Kim

2001?

2001:  YK ,  Annan 2002:  Carter 2003:  Ebadi 2004:  Maathai 2005:  IAEA ,  ElBaradei 2006:  Yunus ,  Grameen Bank 2007:  Gore ,  IPCC 2008:  Ahtisaari 2009:  Obama 2010:  Liu 2011:  Gbowee ,  Johnson Sirleaf ,  Karman 2012:  EU 2013:  Kemiallisten aseiden kieltojarjesto 2014:  Satyarthi ,  Yousafzai 2015:  Tunisian kansallisen vuoropuhelun kvartetti 2016:  Juan Manuel Santos 2017:  International Campaign to Abolish Nuclear Weapons 2018:  Murad ,  Mukwege 2019:  Abiy 2020:  Maailman ruokaohjelma 2021:  Ressa ,  Muratov 2022:  Bjaljatski ,  Memorial ,  Center for Civil Liberties 2023:  Mohammadi

Kansainvaliset
Kansalliset
Tieteilijat
Muut
Noudettu kohteesta ” https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Nadia_Murad&oldid=22026108 ”