Tama sivu kuvaa Wikipedian kayttajien yhteisesti hyvaksymaa kaytantoa . Kaytanto koskee kaikkia kayttajia. Talle sivulle tehtavien muokkausten tulee vastata yhteison konsensusta .

Tama sivu pahkinankuoressa: Artikkelit saavat sisaltaa vain tietoja, jotka on julkaistu luotettavassa lahteessa . Lahde on ilmoitettava lisattaessa uutta tietoa artikkeliin, muutoin kuka tahansa saa kyseenalaistaa tai poistaa tiedot . Velvollisuus ilmoittaa lahde on tiedon lisaajalla, ei poistajalla .

Tarkistettavuus on yksi Wikipedian sisaltoa koskeva vaatimus. Muita tarkeita vaatimuksia ovat uuden tutkimuksen kielto ja neutraalin nakokulman sailyttaminen . Yhdessa nama kaytannot maarittelevat tietosanakirja-artikkeleihin hyvaksyttavan tiedon tyypin ja laadun. Nama kaytannot ovat toisiaan taydentavia, joten niita ei pida tulkita itsenaisesti ottamatta huomioon muita saantoja, ja muokkaajien pitaisi tutustua niihin kaikkiin.

Wikipedian pitaisi julkaista vain materiaalia, joka on tarkistettavissa ja joka ei ole uutta tutkimusta .

Wikipedian tavoite on tulla hyvaksi ja luotettavaksi tietosanakirjaksi . Tarkistettavuus on avaintekija luotettavuuden suhteen, joten muokkaajien pitaisi merkita lahteet nakyviin, jotta muut muokkaajat ja lukijat voivat tarkistaa heidan muokkauksensa helposti.

Hyvassa tietosanakirja-artikkelissa kerrottavat tosiasiat, oletukset, teoriat, aatteet, vaitteet, mielipiteet ja perustelut ovat jo ennestaan hyvamaineisen julkaisijan julkaisemia .

On tarkeaa huomata, etta tarkistettavuus ei tarkoita tassa yhteydessa sita, etta kayttajien pitaisi tarkistaa, onko esimerkiksi Helsingin Sanomien artikkelin sisalto totta. Tosiasiassa tallaista toimintaa tulisi valttaa, silla uutta tutkimusta ei saa julkaista Wikipediassa. Artikkelien tulee sisaltaa vain materiaalia, joka on julkaistu hyvamaineisissa tai luotettavissa lahteissa, riippumatta siita, pitaako yksittainen kayttaja materiaalia totena. Vaikka tama kuulostaakin epaloogiselta, kynnys Wikipediaan sisallytettavaksi on tarkistettavuus , ei totuus . Tasta syysta on tarkeaa, etta muokkaajat kayttavat hyvia lahteita.

Tosiasioiden tarkistaminen on aikaavievaa. On kohtuutonta olettaa muiden kayttajien etsivan lahteet lisayksesi tarkistamiseksi, erityisesti jos alkuperainen sisalto on kyseenalaista. Todistusvelvollisuus on tiedon lisaajalla . Muokkaajien taytyy taman vuoksi olla tarkkoja, valttaa epamaaraisia ilmauksia ja antaa viitteet. Esimerkiksi:

Ihmisoikeuksien puolestapuhuja sanoi, etta tapaus on osa laajempia vakivaltaisuuksia alueella.

Tama on vaikeasti tarkistettavissa. Monet ihmisoikeuksien puolesta puhuvat ihmiset ovat kommentoineet tapausta, ja on eparealistista odottaa jonkun etsivan heidan kaikkien lausunnoista tasmaavat tiedot. Tama on oikein:

Amnesty Internationalin Eliza Twiskin mukaan kyseessa on ”osa Euroopassa kasvavaa vakivaltaisten protestien ja yhta vakivaltaisten vastatoimien sarjaa”. ( Channel 4 News interview , 8.7.2000)

Tama on helposti tarkistettavissa. Mukana on linkki haastatteluun, joten lukijat ja muokkaajat voivat halutessaan ottaa yhteytta televisiokanavaan, ja koska tarkka lainaus on annettu, sita voi etsia hakukoneilla.

Alkukieliset dokumentit ovat parempia kuin kaannokset, koska kaantajat eivat ole alkuperaisia lahteita ja voivat tehda virheita. On kuitenkin parasta viitata seka alkuperaiseen etta mahdolliseen kaannokseen, silla alkuperainen lahde kasvattaa luotettavuutta ja kaannetty versio helpottaa monilla tiedon tarkistamista.

Seuraavat seikat voivat antaa riittavan syyn sisallon tarkastamiseen:

• Muokkaaja on aiemmin lisannyt epatarkkaa tai harhaan johtavaa tietoa.
• Muokkaajalla on eturistiriita artikkelin aiheen kanssa.
• Artikkelissa on muita virheita, ja koko teksti pitaa kayda lapi.
• Artikkelin tietojen paikkansapitavyydesta on erimielisyytta.
• Aihe on sellainen, jossa virheita tapahtuu usein.
• Lisatty tieto tuntuu epauskottavalta.
• Lisatty tieto voi olla kokonaisen artikkelin arvoinen.
• Lisatty tieto on epamaaraista.

Suositeltu toimintamalli sisallon tarkistamiseksi:

1. Jos artikkelista pitaa mielestasi poistaa tietoa, katso ensin artikkelin lopussa olevia lahdeviitteita.
2. Tarkista lahteet, jos niita on. Jos lahteet ovat tunnettuja tai uskottavia ja lisatty tieto loytyy lahteesta, jata tieto artikkeliin.
3. Jos artikkelilla on keskustelusivu , lue kayty keskustelu. Tieto voi olla jo varmennettu, jolloin sen tarkastaminen toiseen kertaan ei ole tarpeen. Jos lahdeviite on kuitenkin annettu vain keskustelusivulla, siirra se artikkeliin tulevaisuuden varalta.
4. Kayta tervetta jarkea sopivien lahteiden loytamiseksi ja varmista, etta ne ovat kunnollisia. Jos loydat kayttokelpoisia lahteita, jotka tukevat lisattya tietoa, jata tieto artikkeliin.
5. Kayta lahteettomaan tietoon {{lahde}}-mallinetta, tai jos lahteetonta ja epaselvaa tietoa on paljon, {{lahteeton}}-mallinetta. Voit myos mainita asiasta artikkelin keskustelusivulla.
6. Voit myos kayda katsomassa artikkelin historiasta, kuka lisasi tiedon alun perin, ja kysya asiasta muokkaajan keskustelusivulla ja antaa linkin keskustelusivulle.
7. Kuka tahansa voi nyt yrittaa loytaa uutta tietoa tukevan lahteen ja lisata sitaatin tai linkin keskustelusivulle.
8. Jos kopioit tiedon keskustelusivulle, odottele jonkin aikaa (artikkelista riippuen, yleensa vahintaan viisi paivaa), ja jos kukaan ei ole loytanyt lahdetta siihen mennessa, poista tieto artikkelista.
9. Jos joku loytaa viitteen, tieto pitaisi panna takaisin artikkeliin loydetyn lahdeviitteen kera. Viitteiden yhdistamiseksi oikeaan kohtaan kannattaa kayttaa viitenumeroita.

Artikkelien tietojen tulee perustua luotettaviin kolmannen osapuolen julkaisemiin lahteisiin. Lahteiden pitaa olla sita perusteellisemmat, mita poikkeuksellisempi tai erikoisempi vaite on kyseessa. Lahteet merkitaan ohjeiden mukaan tasmallisesti tarkistamisen mahdollistamiseksi.

Luotettavat lahteet

Tiedon lahteet voidaan luokitella ensisijaisiin ja toissijaisiin lahteisiin. Ensisijaisia lahteita ovat esimerkiksi asiakirjat, kirjeet, historialliset tekstit, silminnakijoiden todistukset ja aineistoista lasketut tilastot. Ensisijaisia lahteita voi kayttaa faktojen tarkistamiseen, jos niiden julkaisija on luotettava. Kaiken tulkintoja esittavan tekstin tulee kuitenkin perustua toissijaisiin lahteisiin.

Toissijaiset lahteet ovat asiantuntijoiden kirjoittamia yhteenvetoja ja tulkintoja ensisijaisista lahteista. Ne toimivat Wikipedian paaasiallisina lahteina. Myos toissijaisia lahteita kokoavia teoksia kuten tietosanakirjoja voidaan kayttaa lahteena.

Wikipedian tulee nojata yleisesti hyvaksyttyyn tutkijoiden tai oppineiden julkaisemaan kirjallisuuteen aina kun se on mahdollista. Tallaisia lahteita pidetaan aina luotettavina. Tosin tieto voi vanhentua tai olla vaihtoehtoisten teorioiden vuoksi kiistanalaista, jolloin kaikki merkittavat tulkinnat tulee esittaa Wikipediassa .

Muokkaajan omat tulkinnat lahteiden pohjalta ovat uutta tutkimusta , joka on kiellettya.

Epailyttavat lahteet

Joskus tietty vaite voidaan loytaa vain epaluotettavasta lahteesta, kuten keltaisesta lehdistosta . Yleensa nama tiedot eivat ole merkittavia, mutta jos tieto pitaa kuitenkin sailyttaa, liita se lahteeseensa. Esimerkiksi:

Brittilaisen iltapaivalehden The Sunin mukaan yhdysvaltalaisella on keskimaarin 3,8 serkkua ja 7,4 veljenpoikaa tai -tytarta.

Poliittisten, aatteellisten tai uskonnollisten liikkeiden julkaisuja tulee hyvaksya vain varoen luotettavaksi lahteeksi. Aariliikkeiden materiaalia tulee kayttaa vain ensisijaisena lahteena kirjoitettaessa liikkeista itsestaan.

Koska jokainen voi esiintya alansa asiantuntijana verkkosivulla, blogissa tai itsekustannetussa julkaisuissa, naiden ei katsota olevan luotettavia lahteita. Kuitenkin hyvamaineisten ja luotettavien organisaatioiden, tunnettujen henkiloiden, journalistien tai tutkijoiden yllapitamat oman alan tietoa sisaltavat sivustot voidaan hyvaksya luotettavaksi lahteeksi.

Itse julkaistua materiaalia voidaan kuitenkin kayttaa materiaalina kirjoitettaessa artikkelia henkilosta tai organisaatiosta itsestaan. Talloin on kuitenkin oltava varmuus materiaalin kirjoittajasta ja materiaalin pitaa olla olennaista eika kyseessa saa olla itsensa korostaminen. Itse julkaistua materiaalia ei tule kayttaa toissijaisena lahteena vaan ainoastaan tosiasioiden tarkistukseen.

Tekijanoikeuden suojaamiin teoksiin linkittaminen

Tekijanoikeuden suojaamiin teoksiin linkittaminen ei yleensa ole ongelma, kunhan varmistut, ettei kyseessa oleva sivu loukkaa jonkun muun tekijanoikeuksia. Tekijanoikeuksia loukkaaviin sivuihin ei pida linkittaa. Tekijanoikeutta rikkovaan materiaaliin linkittaminen saattaa olla tekijanoikeusrikkomus. Wikipedia:Tekijanoikeudet .

Muunkieliset lahteet

Lahteissa kannattaa suosia suomenkielisia lahteita, jos se on mahdollista luotettavuudesta tinkimatta. Jos jollekin termille ei ole vakiintunutta suomennosta, tekstissa on hyva kertoa myos vieraskielinen termi.

Maksulliset lahteet

Maksullisia lahteita (kuten jonkin lehden maksullinen arkisto) voi myos kayttaa, mutta ilmaiset helposti saatavilla olevat lahteet ovat suositeltavia. Ensisijaisinta lahteiden valinnassa on kuitenkin lahteiden luotettavuus ja niiden yleinen arvostus.

Wikipediaa tai muita Wikimedian projekteja lahteena kayttavat lahteet ja niita peilaavat verkkosivut

Wikipedia-artikkeleita tai Wikimedian muita projekteja tai naiden sisaltoa peilaavia verkkosivuja ei tule kayttaa lahteina, koska tama tarkoittaisi viittausta Wikimediaan itseensa. Myoskaan Wikipediasta tai Wikipedian sisarprojekteista peraisin olevaa sisaltoa esittavia lahteita ei tule kayttaa Wikipediassa tuon saman materiaalin tukemiseen, koska tama synnyttaa kehaviittauksia ? Wikipediaa viittaamassa lahteeseen, joka saa aineistonsa Wikipediasta.

Wikipediaa itseaan koskevia artikkeleita muokattaessa Wikipedia-artikkeleita voi varovaisesti kayttaa ensisijaisena lahteena.

Wikipedian artikkelien tulee perustua hyvamaineisten tai luotettavien tahojen julkaisemiin tosiasioihin, oletuksiin, teorioihin, ideoihin, vaittamiin, mielipiteisiin ja todisteisiin. Kynnys on tarkistettavuus , ei totuus .

Aiheita, joista ei ole koskaan kirjoitettu julkaistuissa lahteessa tai joista on kirjoitettu vain epaluotettavissa lahteissa, ei pida sisallyttaa Wikipediaan. Yksi syy talle kaytannolle on tiedon tarkistamisen vaikeus. Koska luotettavia lahteita ei ole kaytettavissa, tiedon varmistaminen vaatisi uutta tutkimusta, ja Wikipedia ei ole paikka uuden tutkimuksen julkaisemiseksi. Tarkistettavuuden vaatiminen on usein riittava peruste tallaisten artikkelien pois jattamiseksi.

Vaikka jokin tieto olisi tarkistettavissa, ei Wikipedia ole valttamatta oikea paikka sen julkaisemiseksi.

• Wikipedia:Ei uutta tutkimusta
• Wikipedia:Merkitse lahteet
• Wikipedia:Mita Wikipedia ei ole