Tama sivu tai sivun osa on ehdotus kaytannoksi , ohjeeksi tai muuksi toimintamalliksi. Ehdotus on vasta kehitteilla tai keskustelun aiheena, eika siita ole viela paasty yhteisymmarrykseen. Sivulle osoittavista viittauksista ja linkeista tulisi olla nahtavissa, ettei kyseessa ole kaytanto.

Arabian kielelle ei ole nykyaan olemassa mitaan yhta, yleisesti tunnustettua transkribointikaytantoa sen paremmin akateemisessa maailmassa kuin lehdistossakaan. Tama aiheuttaa tarpeetonta ja vaikeasti hallittavaa kirjavuutta etenkin arabiaa taitamattomille. Suomenkielisessa Wikipediassa on paadytty ottamaan kayttoon jarjestelma, joka perustuu suomalaiseen SFS 5755 -standardiin . Osa alla esitetyista ohjeista on suoraan standardista, osa taas Wikipedian kayttoa varten luotuja taydennyksia.

Taman tyyliohjeen mukaan transkriboidaan kaikki arabiankieliset ilmaukset ja arabimaista tulevat henkilonnimet seka arabimaiden paikannimet, mikali kaikki seuraavista ehdoista tayttyvat:

• ilmaus tai nimi on arabian kirjakielta eika jotakin sen lukuisista puhekielista tai alueen muista vahemmistokielista; mm. useimmat henkilonnimet Algeriasta , Marokosta , Tunisiasta ja Mauritaniasta ovat niin vahvasti murteellisia tai berberipohjaisia, etta niiden transkriboiminen arabian kirjakielen saantojen mukaan tuottaisi lukuisia vaikeuksia (esim. Maaouya Ould Sid'Ahmed Taya tai Driss Jettou )
• henkilonnimessa ei ole eurooppalaisperaisia osia, jotka yleensa poikkeuksetta kirjoitetaan alkukielen eika arabialaisen lausumisen mukaan (esim. Nancy Ajram )
• nimen haltija on paaasiassa tunnettu arabimaailmassa eika ole luonut merkittavaa uraa ulkomailla kayttaen jotakin tiettya lansimaista kirjoitustapaa nimelleen; tama sulkee pois mm. useimmat kansainvaliset diplomaatit, ulkomailla uraa luoneet urheilijat ja nayttelijat, kansainvaliset muusikot jne. (esim. Mohamed ElBaradei tai Omar Sharif )
• henkilon- tai muulla nimella ei ennestaan ole yhta ja vain yhta hyvin vakiintunutta kirjoitusasua suomen kielessa.

Viimeisen kriteerin mukaan ainakin seuraavat tapaukset lasketaan sovinnaisnimiksi eika niita ole syyta muuttaa:

• Gamal Abdel Nasser
• Muammar Gaddafi
• Saddam Hussein
• Jordanian Husseinien kuningasperhe
• Osama bin Laden
• Jasser Arafat
• al-Qaida
• valtioiden nimet ( Jordania , Marokko , Oman , Irak , Jemen jne.)
• Kairo , Bagdad , Mekka , Medina , Riad , Abu Dhabi , Beirut , Libyan Tripoli ja Libanonin Tripoli , Tanger , Doha , Aleksandria , Alger , Damaskos , Nasaret , Betlehem
• hid?ra

Tyyliohje ei koske Saharan etelapuolisen Afrikan nimia (mukaan lukien mm. Somalia) eika iranilais-, turkkilais- tai indoarjalaiskielia, vaikka kaikkia naita onkin kirjoitettu tai kirjoitetaan edelleen arabialaisella aakkostolla ja useat alueen henkilonnimet ovat arabiankielista perua. Vaikka siis arabimaista kotoisin olevat ????:it transkriboidaan paasaantoisesti muotoon Muhammad , samalla tavalla nimensa kirjoittava azeri voidaan perustellusti merkita muotoon M?h?mm?d ja hanen persiankielinen kaimansa muotoon Mohammad .

Kaytetyn transkription voi varmuudella sanoa olevan tassa tyyliohjeessa esitetyn vastainen, mikali jokin seuraavista ehdoista tayttyy:

• transkriptiossa esiintyy vokaaleja e , o , a tai o
• transkriptiossa esiintyy konsonantteja c , p , v , x tai ?
• transkriptiossa esiintyy muita kahden vokaalin yhdistelmia kuin au , ai tai harvinaistapauksissa ui ; kolmen tai useamman vokaalin yhdistelmia tai kaksoisvokaaleita ei tulisi esiintya lainkaan, mikali vokaalien valissa ei ole edes heittomerkkia ’ tai ‘; tassa yhteydessa y :ta ei lasketa vokaaliksi
• henkilonnimessa polveutumista osoittava sana ?? ”poika” on merkitty muotoon bin tai ben ; sen tulisi olla ibn
• sanan viivalla erotettuna etuliitteena esiintyy a +konsonantti-yhdistelma, jossa konsonantti on mika tahansa muu kuin l . Sanoissa ei siis saa esiintya etuliitteita at-, ath-, ad-, adh-, ar-, az-, as-, a?-, ash-, tai an- , vaan ne tulisi kaikki korvata muodolla al- . Arabian maaraisen artikkelin konsonantti mukautuu lausumisessa usein seuraavaan konsonanttiin, mutta arabialaisessa kirjoituksessa tata mukautumista ei merkita. Siksi myos suomenkielisessa Wikipediassa on paadytty kirjoittamisen kannalta yksinkertaisempaan vaihtoehtoon.

Lisaksi transkriptio on todennakoisesti vaarin, mikali jokin seuraavista ehdoista tayttyy. Naihin loytyy myos poikkeuksia:

• transkriptiossa esiintyy yhdistelmia ay tai aw konsonanttimerkin tai heittomerkin edella; ayy ja aww ovat tosin sallittuja samoin kuin ay ja aw vokaalin edella
• useat sanat samassa yhteydessa loppuvat kirjainyhdistelmaan ah (tai erityisesti iyah ), esim. al-Mamlakah al-Arabiyah al-Saudiyah ; naiden pitaisi olla a -loppuisia: al-Mamlaka al-arabiyya al-sa’udiyya (tiet. al-Mamlaka al-‘arabiyya al-sa‘?diyya ); on myos olemassa sanoja, joiden todellisuudessakin tulisi loppua h :hon: ???? salah (tiet. ?al?? ), ???? Allah (tiet. All?h ), ??? ???? Abdullah (tiet. ‘Abdu-ll?h ) jne.

Transkriptiovirheita sen sijaan eivat valttamatta ole seuraavat:

• sanan Al kirjoittaminen isolla kirjaimella ja erilleen seuraavasta sanasta: maarainen artikkeli tulee kylla kirjoittaa pienella kirjaimella ja liittaa yhdysmerkilla paasanaansa (?????? al-Amin , tiet. al-Am?n ), mutta arabian kielessa on myos 'sukua' tarkoittava sana ??, jonka oikea transkriptio on Al (tiet. ?l ), esimerkiksi nimessa Faisal ibn Abdilaziz Al Sa’ud 'Faisal Abdulazizin poika Sa’udin suvusta'
• polveutumista osoittavassa nimenosassa u -vokaalin vaihtuminen i :ksi: Abdullah -nimisen miehen poika voi olla nimeltaan Ahmad ibn Abdillah ja Abu Talib -nimisen miehen poika Muhammad ibn Abi Talib ; kyseessa on vastaava ilmio kuin suomen kielessa, jossa Matti -nimisen miehen poika ei olisi * Eero Mattipoika vaan Eero Matinpoika ? nominatiivi vaihtuu genetiiviksi niin suomen- kuin arabiankielisissakin esimerkeissa

SFS 5755 -standardi maarittelee arabialle kaksi eri transkriptiotapaa kayttoyhteyden mukaan. Tieteellista transkriptiota kaytetaan paasaantoisesti akateemisissa julkaisuissa seka muissa niihin rinnastettavissa lahteissa. Tieteellisen transkription ominaispiirteisiin kuuluvat erilaiset tarkkeet kuten pisteet ja viivat konsonantti- ja vokaalimerkkien paalla ja alla. Wikipediassa tata tapaa on syyta kayttaa tekstin sisalla kokonaisten fraasien, laulun sanojen tms. esittamiseen seka muutenkin silloin kun kasitellaan nimen tai muun ilmaisun tarkkaa lausumista.

Artikkelien otsikoissa ja kasiteltaessa erisnimea tai ilmaisua juoksevassa tekstissa on syyta kayttaa standardin maarittelemaa yleiskielista transkriptiotapaa, josta puuttuvat suomen kielelle vieraat lisamerkit. Talla tavalla esimerkiksi artikkeli Ali ibn Abi Talibista voisi alkaa nain:

Ali ibn Abi Talib ( arab. ??? ?? ??? ???? ?, ‘Al? ibn Ab? ??lib; noin 600 , Mekka ? 660 ) oli ...

Alla on taulukko konsonanttimerkeista, joiden esittamisessa on usein vaihtelua, seka niiden suositelluista transkriptiotavoista. Muiden kirjainten merkitsemisessa ei pitaisi olla epaselvyytta (esim. ? transkriboidaan b :na, ? t :na jne.). Arabian kielta taitamattoman ei ole syyta ryhtya transkriboimaan kielta laisinkaan, silla kirjoitusasusta eivat yleensa selvia esimerkiksi lyhyet vokaalit eivatka konsonantin kahdennukset laisinkaan.

merkki	yleiskielinen	tieteellinen
?	th	th
?	j	j
?	h	?
?	kh	kh
?	dh	dh
?	s	s
?	?	?
?	s	?
?	d	?
?	t	?
?	z	?
?	’	‘
?	gh	gh
?	q	q
?	k	k
?	y	y
?	’	’

Suomen j :na lausuttua ?-kirjainta siis merkitaan y :lla, kun taas d? :na tai ? :na lausuttua ?-kirjainta merkitaan j :lla. Suomen kielelle taysin vieraita spirantteja ?? ? ? ?? merkitaan kirjain+h-yhdistelmilla th kh dh gh . Suhu-s:aa kuvaavaa ?-kirjainta merkitaan kuitenkin ? :lla eika sh :lla. Yleiskielisessa transkriptiossa emfaattisia aanteita (?????? ???????) ei erotella vastaavista ei-emfaattisista aanteista (?????? ???????) kuten ei myoskaan ?-aannetta ?-aanteesta. Jalkimmainen transkriboidaan aina puolilainausmerkilla (ylapilkulla eli heittomerkilla), vaikka siihen liittyisi jokin kantajakonsonantti: ??? ra’s (tiet. ra’s ), ????? A’i?a (tiet. ‘?’i?a ), ???? Fu’ad (tiet. Fu’?d ). Tieteellisessa transkriptiossa aanteet eroavat heittomerkin suunnalla: ?:n merkki ‘ kaareutuu vasemmalle (ns. ylosalainen puolilainausmerkki) ja ?:n merkki ’ oikealle.

Vokaalien merkitsemisessa kaytetaan laajalti hyvaksyttya tapaa, jonka mukaan ???? on aina a , ???? i ja ??? u . Vastaavat pitkat vokaalit ovat tieteellisessa transkriptiossa ? , ? ja ? , mutta yleiskielisessa tekstissa lyhyiden vokaalien tavoin a , i ja u . E :ta ja o :ta ei pida transkriptioissa kayttaa lainkaan.

Pitkat konsonantit merkitaan kahdentamalla ensimmainen tai ainoa aannetta kuvaava merkki. ??? on siis Hasan (tiet. ?asan ), ????? taas Hassan (tiet. ?ass?n ). Rukouskutsun esittavaa henkiloa tarkoittava sana ???? transkriboitaisiin mu’addhin (tiet. mu’addhin ).

Nisba -adjektiivessa yms. esiintyva vokaalin ja samanpaikkaisen konsonantin aanneyhdistelma tulkitaan pitkakonsonanttiseksi iyy :ksi, ei pitkavokaaliseksi ?y :ksi: ??????? al-arabiyya (tiet. al-‘arabiyya ). Vastaavasti heikkojuurisilla verbeilla esiintyva u :n ja w :n yhdistelma tulkitaan uww :ksi eika ?w :ksi: ?????? mad’uwwin (tiet. mad‘uww?n ). Mikali nisba -paatteen peraan ei merkita sijamuotovokaalia, monikko-, duaali- tai feminiinipaatetta, merkitaan sananloppu kuitenkin pitkavokaaliseksi ilman yksinkertaista tai kahdennettua konsonanttia: ?????? lubnani (tiet. lubn?n? ).

Ta’ marbuta (????? ????????) merkitaan yleiskielisessa transkriptiossa t :lla ainoastaan liittomuodoissa (???????), esim. ???? ????? hamzat al-wasl (tiet. hamzatu l-wa?l ). Muuten se jatetaan kokonaan merkitsematta: ????? Fatima (tiet. F??ima ). Tieteellisessa transkriptiossa kaytetaan sita merkitsemistapaa, jota kukin tilanne edellyttaa oikeaoppiselta lausumiselta (yleensa t , ilmauksen lopussa usein ei mitaan, erittain harvoin h ).

Erikoistapauksena ta’ marbuta kirjoitetaan tavallisesti t :na sanoissa, joissa sita edeltaa pitka ? -vokaali, esim. ???? hayat (tiet. ?ay?t ), ???? salat (tiet. ?al?t ).

Alif maqsura (????? ????????) merkitaan samoin kuin samaa aannetta kuvaava pitkan vokaalin merkki alif : ???? Musa (tiet. M?s? ).

Hamza ja ain (???? ????? ??????) [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Yleiskielisessa transkriptiossa seka hamza etta ain jatetaan merkitsematta sanan alussa: ??? Ali , ???? Amir . Kaikissa muissa asemissa ne merkitaan: ???? Su’ad , ???? ra’is , ???? na’na’ , ???? lu’lu’ . Tieteellisessa transkriptiossa ain merkitaan myos sanan alkuun mutta hamzaa ei: ‘Al? , Am?r , Su‘?d , ra’?s , na‘na‘ , lu’lu’ .

Egyptilainen ? [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Egyptilaisia henkiloita tai ilmioita kasiteltaessa ?-kirjain transkriboidaan j :n sijasta g :lla sanan egyptilaisen lausumisen osoittamiseksi. Syyrialainen ???? on siis Jamal (tiet. Jam?l ), kun taas hanen egyptilainen kaimansa on Gamal (tiet. Gam?l ).

Muut emfaattiset konsonantit [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Arabian murteissa esiintyy lukuisia emfaattisia konsonantteja, joille ei ole omaa kirjainta arabian aakkostossa (mm. ?, ?, ?, ? ). Puhekielia kuvattaessa naiden konsonanttien emfaattisuus on tietysti hyva merkita. Arabian kirjakielen kohdalla tata ei kuitenkaan liene syyta tehda, vaikka esim. ????-sanan l :n on jo keskiajan kielioppikuvauksissa huomattu olevan emfaattinen. Aivan erityistapausta lukuun ottamatta sana tulisi siis tieteellisessakin transkriptiossa merkita All?h eika A???h .

Diftongit ?? ja ?? [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Arabian kielen varsinaiset diftongit ?? ja ?? merkitaan ensisijaisesti suomalaisittain au ja ai niin yleiskielisessa kuin tieteellisessakin transkriptiossa: ???? kaukab , ???? Aiman . Aw :n ja ay :n kaytto varataan niihin tilanteisiin, joissa konsonantti seuraa pitkaa vokaalia, siis ??? waw (tiet. w?w ), ??? zay (tiet. z?y ). Samoin aw - ja ay -merkintoja kaytetaan, kun vokaalia seuraava konsonantti on kahdentunut: ??? tayyib (tiet. ?ayyib ), ??? awwal (tiet. awwal ). Muutamien verbien passiivimuodoissa esiintyva harvinainen diftongi merkitaan samoin ui eika uy : ????? suitira (tiet. sui?ira ).

Maarainen artikkeli [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Arabian kielen maarainen artikkeli ?? transkriboidaan aina al seuraavasta konsonantista riippumatta (tieteellisessa transkriptiossa sidevokaali voi kuitenkin muuttaa alkuvokaalin joksikin muuksi, ks. alla). Sen ja paasanan valiin merkitaan yhdysmerkki. Vaikka ????? siis lausutaankin a?-?aikh , se on kirjoitettava alkuperaisen kirjoitusasun mukaiseen muotoon al-?aikh . Maaraista artikkelia ei pida aloittaa isolla alkukirjaimella muutoin kuin lauseen alussa. Erisnimen osana paasana sen sijaan alkaa isolla alkukirjaimella. Paasanan alkuinen hamza jatetaan artikkelin jalkeenkin merkitsematta samoin kuin yleiskielisessa tekstissa myos ain : ?????? al-Amin (tiet. al-Amin ), ?????? al-Arabi (tiet. al-‘Arab? ). Maarainen artikkeli merkitaan yleisesti ottaen kaikkiin niihin nimiin, joissa se nakyy arabialaisessa asussakin. Jumalan nimen ???? Allah (tiet. All?h ) alussa ei katsota olevan artikkelia.

Sanavalit merkitaan transkriptiossa samoihin paikkoihin kuin modernissa arabiankielisessa tekstissa muutenkin. Sanoihin kirjoituksessa liittyvat prepositiot, konjunktiot ja muut etuliitteet kirjoitetaan yhdysmerkin avulla yhteen paasanansa kanssa. Taman periaatteen mukaan kirjoitetaan siis ???? li-takun (tiet. li-takun ), ???? fa-dhahaba (tiet. fa-dhahaba ), ????? wa-bni (tiet. wa-bn? ). Jos kahdella perakkaisella etuliitteella on yhteensa vain yksi vokaali, merkitaan nama yhdeksi yhdistelmamuodoksi. Naissakin muodoissa maaraisen artikkelin konsonantti merkitaan aina l :lla: ????? lil-rajul (tiet. lil-rajul ), ?????? fal-ya’khudh (tiet. fal-ya’khudh ). Muutoin monien etuliitteiden valiinkin tulee viiva: ?????? fa-bi-ra’yi (tiet. fa-bi-ra’y? ).

Yleiskielisessa transkriptiossa pyritaan valttamaan niita sananloppuisia sijamuotovokaaleja, jotka eivat nay vokalisoimattomassa kirjoituksessa mitenkaan. Persoonapronominien ja -paatteiden seka verbimuotojen vokaalit kuitenkin kirjoitetaan myos sanan lopussa. Vaikka sanan alussa esiintyisi ???? ?????, kirjoitetaan sana lauseen keskellakin vokaalialkuisena. Nain maaraisen artikkelin alkuvokaalina on aina a ja muissa tapauksissa yleensa i . Nain siis transkriboidaan ????? ????? ??????? ?? ???? Taqabala al-rajul al-ma?hur ma’a ibnihi . Samoin monikkopaatteet ?? ja ?? seka duaalipaatteet ?? ja ?? merkitaan ilman viimeista vokaalia: ???????? amrikiyyun , ?????? suriyyin , ????? ithnan , ?????? ghurfatain . Epamaaraisessa muodossa oleva akkusatiivipaate yleensa transkriboidaan: ????? marhaban .

Tieteellisessa transkriptiossa kirjoitetaan nakyviin kaikki asiaankuuluvat sijamuoto- ja sidevokaalit. Yksittaisia sanoja transkriboidessa seka lauseiden lopussa sijamuotovokaalin pois jattaminen on mahdollista. Mikali sidevokaalien kayton seurauksena jokin sana alkaisi kahdella konsonantilla, sidotaan se edelliseen sanaan viivan avulla: ????? ????? ??????? ?? ???? Taq?bala-l-rajulu-l-ma?h?ru ma‘a-bnihi .

Poikkeus: Monisanaiset henkilonnimet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Mikali henkilonnimena on monesta sanasta koostuva liittomuotorakenne (???????), kirjoitetaan yleiskielisessa transkriptiossa sen kaikki sanat yhteen ilman yhdysmerkkia, jotta lukija nakisi, etta kyseessa on todellakin vain yksi nimi. Maaraisen artikkelin merkkina sailyy talloinkin l todellisesta lausumisesta riippumatta. Sidevokaalina taas kaytetaan nominatiivipaatetta u , mikali sanan lauseasema ei vaadi jotakin toista sijamuotoa (esim. ??? ?????? Abdulqadirin poika voi olla nimeltaan ????? ?? ??? ?????? Mahmud ibn Abdilqadir ). Mikali jokin liittomuodon keskella oleva sana alkaa hamzalla tai ainilla , jatetaan se luettavuuden nimissa merkitsematta. Kirjoitetaan siis ??? ???? Abdullah , ??? ?????? Abdulnasir , ??? ?????? Abdulaziz , ??? ????? Saifuldin jne. Tasta saannosta jatetaan kuitenkin ulkopuolelle ???- ja ??-alkuiset nimet kuten ??? ???? Abu Talib ja ?? ????? Umm Kulthum .

Koska arabian kirjoituksessa ei erotella isoja ja pienia kirjaimia, on niiden kaytto transkriptioissa ratkaistava erikseen. Yleisesti ottaen isoja kirjaimia kaytetaan Wikipediassa suomen kielen normaalien kirjoitussaantojen mukaan. Levyjen, laulujen, kirjojen yms. nimena oleviin fraaseihin kirjoitetaan oletusarvoisesti vain ensimmainen sana isolla: ??? ???? ????? Alf layla wa-layla (tiet. Alfu laylatan wa-layla tai Alfu laylatan wa-laylatun ). Henkilonnimissa isolla kirjoitetaan kaikki sanat paitsi ?? ibn (ei siis bin !) ja ??? bint seka niiden mahdolliset murteelliset vastineet ja maarainen artikkeli ?? al . ??? Abu (tiet. Ab? ) ja ?? Umm (tiet. Umm ) kirjoitetaan isolla kirjaimella muiden sanojen tavoin. Ainilla alkavien sanojen ensimmainen vokaali kirjoitetaan myos isolla, koska ainin merkkina olevalla puolilainausmerkilla ei ole versaalimuotoa erikseen. Nain kirjoitettaisiin siis ??? ???? ???? ?? ???? Abu Musa Muhammad ibn Farid (ilman sijamuotovokaaleja tiet. Ab? M?s? Mu?ammad ibn Far?d ).