Vilhelm III Oranialainen
(
14. marraskuuta
1650
Haag
?
8. maaliskuuta
1702
) oli
hollantilainen
Oranian ruhtinas,
Alankomaiden
kaskynhaltija (
stadhouder
) ja vuodesta 1689 kuolemaansa asti
Englannin
,
Irlannin
ja
Skotlannin
(nimella
Vilhelm III
) kuningas. Vilhelm oli
Kaarle I:n
tyttarenpoika ja
Maria II:n
puoliso.
[1]
Vilhelm syntyi marraskuussa 1650
Hollannin
Haagissa
. Hanen isansa,
Vilhelm II Oranialainen
oli kuollut kahdeksan paivaa aikasemmin. Aiti,
Maria Stuart
, oli
Kaarle I:n
tytar.
[2]
Vuonna 1672
Ranskan
kuningas
Ludvig XIV
teki Englannin tuella
hyokkayksen Hollantiin
valloittaen siita suurimman osan. Silloinen Hollannin hallitsija
Johan de Witt
epaonnistui rauhanteossa ja hanet murhattiin. Vilhelm nousi Hollannin kaskynhaltijaksi ja jatkoi menestyksekkaasti taistelua Englantia ja Ranskaa vastaan. Englannin kanssa han solmi rauhan vuonna 1674. Vahvistaakseen asemaansa han meni vuonna 1677 naimisiin
Jaakko II:n
tyttaren
Marian
kanssa. Vuonna 1678 myos Ludvig XIV paatyi tekemaan Hollannin kanssa rauhan, koska pelkasi joutuvansa sotaan seka Hollantia etta Englantia vastaan.
Vuonna 1685 Jaakko II nousi Englannissa valtaan ja aiheutti pian vastustusta
parlamentinvastaisilla
ja
katolisuutta
suosivilla toimillaan. Parlamentti kaantyi Vilhelmin puoleen pyytaen tata turvaamaan Englannin
protestanttisuuden
. Vilhelm nousi vuonna 1688 maihin Englantiin ja suoritti niin sanotun
mainion vallankumouksen
. Jaakko II kaatui, mutta parlamentti joutui ongelmalliseen tilanteeseen. Se olisi halunnut pelkastaan Marian hallitsijaksi, mihin Vilhelm ei suostunut. Lopulta paadyttiin ratkaisuun, jossa Vilhelm ja Maria hallitsivat yhdessa. Vastineeksi Vilhelmin oli kuitenkin allekirjoitettava
Bill of Rights
-julistus, joka nosti parlamentin vallankayttajana ensimmaista kertaa
monarkin
ylapuolelle. Nain mainio vallankumous tuli valillisesti edistaneeksi
parlamentaarisen
jarjestelman kehitysta Englannissa.
Vuonna 1701 astui voimaan myos uusi
Ison-Britannian vallanperimyslaki
, jonka mukaan parlamentti paatti tarvittaessa maan tulevan hallitsijan. Laki oli seurausta pelosta kruunun joutumisesta katolisten kasiin, silla sukulinjan katkeaminen oli odotettavissa.
Ollessaan helmikuussa 1702 ratsastamassa
Hampton Courtin kuninkaallisen palatsin
puistossa Vilhelm putosi hevosen selasta sen astuttua myyrankoloon. Muutamaa viikkoa myohemmin han kuoli
Kensingtonin palatsissa
putoamisen aiheuttamiin jalkiseurauksiin. Han ja Maria olivat lapsettomia, joten kruunu siirtyi Marian sisarelle
Annalle
ja Annan kuoleman jalkeen v. 1714
Hannover-suvulle
.
|
|---|
| | Kansainvaliset
| |
|---|
| | Kansalliset
| |
|---|
| | Tieteilijat
| |
|---|
| | Taiteenala
| |
|---|
| | Henkilot
| |
|---|
| | Muut
| |
|---|
|
