Henrik I
(n.
1068
?
1. joulukuuta
1135
), myos
Henrik Beauclerc
, oli
Englannin kuningas
vuosina 1100?1135. Henrik oli
Vilhelm Valloittajan
neljas poika ja hanelle opetettiin
latinaa
seka
vapaita taiteita
. Vilhelmin kuoltua vuonna 1087 Henrikin vanhemmat veljet
Robert Curthose
ja
Vilhelm Rufus
perivat
Normandian
ja Englannin, mutta Henrik jai maattomaksi. Henrik osti
Cotentinin
kreivikunnan Lansi-Normandiasta Robertilta, mutta Vilhelm ja Robert suistivat hanet vallasta vuonna 1091. Henrik kokosi valtapohjansa vahitellen uudelleen Cotentinissa ja liittoutui Vilhelmin kanssa Robertia vastaan. Henrik oli paikalla kun Vilhelm kuoli metsastysonnettomuudessa vuonna 1100, ja han kaappasi itselleen Englannin valtaistuimen luvaten kruunajaisissaan oikaista useita Vilhelmin vahemman suosittuja linjauksia. Henrik nai
Matilda Skotlantilaisen
, mutta piti monia rakastajattaria ja sai heidan kanssaan monta aviotonta lasta.
Robert hyokkasi Englantiin vuonna 1101 ja haastoi Henrikin vallan maassa; tama sotaretki paattyi neuvoteltuun sopimukseen, joka vahvisti Henrikin kuninkuuden. Rauha oli lyhytikainen ja Henrik hyokkasi Normandiaan vuosina 1105 ja 1106 paihittaen Robertin lopulta Tinchebrayn taistelussa. Henrik piti Robertia vankinaan koko taman loppuelaman. Ranskan kuningas
Ludvig VI
, Flanderin Baldwin ja Anjoun Fulk kannattivat Robertin pojan Vilhelm Cliton vaadetta ja tukivat suurta kapinaa Normandiassa vuosina 1116?1119. Suotuisa rauhansopimus Ludvigin kanssa sovittiin Henrikin voitettua Bremulen taistelussa vuonna 1120.
Henrikin ainut aviossa syntynyt poika ja perija Vilhelm Adelin hukkui laivaonnettomuudessa samana vuonna syosten kruununperimyksen epavarmuuteen. Henrik meni uusiin naimisiin Adeliza Louvainin kanssa uuden perillisen toivossa, mutta heidan avioliittonsa oli lapseton. Tasta syysta Henrik julisti tyttarensa Matildan perijakseen ja naitti taman
Anjoun Gottfriedille
. Henrikin ja parin valinen suhde muuttui kireaksi ja Anjoun rajalla syntyi taisteluja. Henrik kuoli 1. joulukuuta 1135 viikon kestaneen sairauden jalkeen. Henrikin omista suunnitelmista huolimatta seuraajaksi nousi hanen sisarenpoikansa
Bloisin Tapani
, mika johti Anarkian nimella tunnettuun sisallissotaan.
Henrik syntyi toukokuun 1068 ja
1069
valisena aikana, luultavasti
Selbyssa
,
Yorkshiressa
Englannissa. Hanen aitinsa
Flanderin Matilda
oli kaukaista sukua anglosaksien kuninkaalle
Alfred Suurelle
. Matilda nimesi nuorimman poikansa setansa Ranskan
Henrik I
:n mukaan. Perheen nuorimpana hanesta luultavimmin odotettiin tulevaksi piispaa ja Henrik sai hyvan koulutuksen. Henrik oli luultavasti ensimmainen normannihallitsija, joka osasi sujuvaa englantia.
Villiam Valloittaja kuoli
1087
ja perinto jaettiin kolmen pojan kesken. Pojista Rikhard oli kuollut aiemmin metsastysretkella:
- Robert peri Normandian herttuakunnan
- Vilhelm peri Englannin kuningaskunnan
- Henrik sai 5 000 hopeapuntaa
Henrik juonitteli veljiaan vastaan ja yritti saada nama nousemaan toisiaan vastaan. Robert ja Vilhelm kuitenkin sopivat vuoteen
1091
mennessa, etta Henrikia ei paasteta perimaan kummankaan valtakuntaa jommankumman kuollessa.
Kun Englannin kuningas Vilhelm II kuoli metsastysretkella 2. elokuuta 1100, naki Henrik tilaisuutensa tulleen, ja laukkasi heti
Winchesteriin
ottamaan siella sailytetyn valtakunnan kassan haltuunsa
[1]
. Tasta syysta Henrikia on joskus epailty veljensa Vilhelm II:n murhasta. Johtavat paronit hyvaksyivat Henrikin kuninkuuden ja hanet kruunattiin
Westminster Abbeyssa
5. elokuuta eli kolme paivaa Vilhelmin kuoleman jalkeen. Varmistaakseen asemansa aatelisten keskuudessa han julkaisi poliittisia myonnytyksia sisaltaneen Charter of Liberties -lain
[1]
, jota pidetaan
Magna Cartan
edeltajana.
Robert yritti vallata kruunun itselleen nousemalla maihin heinakuussa
1101
Portsmouthissa
. Han ei kuitenkaan saavuttanut tavoitettaan vaan rauha solmittiin Henrikin ja Robertin valilla, Henrik suostui maksamaan veljelleen vuosittain 2000 puntaa.
[2]
[3]
11. marraskuuta 1100 Henrik meni naimisiin
Edithin
kanssa. Edith oli
Skotlannin kuninkaan
Malcolm III
:n tytar. Koska Edith oli
Edgar Athelingin
sisarentytar ja
Edmund Rautakylki
oli hanen isoisoisansa, avioliitto yhdisti normannien hallitsijasuvun vanhaan anglosaksikuninkaiden sukuun. Avioliitto ei miellyttanyt normanniparoneja, mutta toisaalta Henrikista tuli suositumpi anglosaksien keskuudessa. Edith vaihtoi avioliiton myota nimensa Matildeksi.
Vuonna
1105
Henrik valtasi Normandian. Tarkoituksena oli poistaa hanen kyvyton veljensa vallasta - Normandia oli jatkuvasti naapurivaltioista tulevan uhan alla. Robert kukistui kuitenkin vasta 28. syyskuuta
1106
(tarkalleen 40 vuotta sen jalkeen kun Vilhelm oli noussut maihin Englannissa)
Tinchebrayn taistelussa
. Robert vietti loppuelamansa vangittuna Englannissa, aluksi
Lontoon Towerissa
, sitten
Devizesin
linnassa ja lopulta
Cardiffissa
. Nain Henrikista tuli kuten isastaan seka Englannin kuningas etta Normandian herttua.
Henrik pyrki vahentamaan vaikeuksia Normandiassa naittamalla vanhimman poikansa
Vilhelmin
tuolloisen vihollisensa
Anjoun
kreivin
Fulk V
:n tyttaren kanssa. Kahdeksan vuotta myohemmin, Vilhelmin odottamattoman kuoleman jalkeen tapahtui vielakin merkittavampi avioliitto Henrikin tyttaren
Matilden
naitua Fulkin pojan Geoffrey Plantagenetin eli
Gottfried V
:n, tulevan Englannin kuningashuoneen Plantagenetin hallitsijasuvun kantaisan.
Henrikilla oli vain kaksi lasta Edith/Matilden kanssa. Kuningatar kuoli vuonna
1118
. Katastrofi iski 25. marraskuuta 1120, jolloin hanen ainoa laillinen poikansa Vilhelm hukkui
haaksirikossa
. Vain teurastaja selvisi hengissa turmassa ja kertoi kaikkien hukkuneen
[2]
[3]
. Kuolleiden joukossa oli myos kaksi Henrikin aviotonta lasta ja veljentytar Lucia-Mahaut de Blois.
29. tammikuuta 1121 Henrik nai
Ala-Lothringenin
herttua
Godfrey I
:n tyttaren
Adelizan
. Tasta liitosta ei kuitenkaan syntynyt perillisia. Tassa tilanteessa Henrik vaati Englannin paroneja vannomaan valan, jonka mukaan he tunnustavat Matilden Englannin kuningattareksi, jos Henrik kuolisi ilman miespuolista perijaa.
Henrikia pidettiin oikeudenmukaisena kuninkaana, mutta samalla haikailemattomana. Historioitsijat ylistivat hanta viisaudestaan ja sotataidoistaan. Sen vastapainona Henrik mainitaan myos rahanahneena ja hanen verokamarinsa tuli tunnetuksi nimella
Exchequer
. Verokamari oli ensimmainen hovin osasto, joka kasvoi liian suureksi matkustamaan hovin mukana. Sen vuoksi se jai aina Westminsteriin tai Winchesteriin.
[3]
Vuonna
1135
Henrik vieraili Normandiassa tavatakseen Matilden ja Gottfriedin lapset, Henrikin lapsenlapset. Vierailua kuitenkin varjosti epasopu tyttaren ja taman miehen kanssa ja nama kiistat saivat hanet pysymaan Normandiassa ennakoitua kauemmin. Joulukuussa 1135 Henrik kuoli ruokamyrkytykseen "ahmittuaan itsensa tayteen
nahkiaisia
", joista han piti erityisen paljon (joidenkin lahteiden mukaan nahkiaiset olivat myrkytettyja). Hanet haudattiin
Reading Abbeyhin
, jonka oli perustanut 14 vuotta aiemmin.
Vaikka Henrikin paronit olivat vannoneet valan, etta taman tyttaresta tulisi kuningatar, Matilden sukupuoli ja uudelleen avioituminen normannien vihollisen eli Anjou-suvun edustajan kanssa mahdollistivat Henrikin sisarenpojan
Tapani Bloisilaisen
nousun Englannin kuninkaaksi. Matilden ja Tapanin valtataistelu johti Anarkiana tunnettuun pitkaan sisallissotaan. Se paattyi lopulta Tapanin nimetessa Matilden pojan
Henrikin
perijakseen vuonna
1153
.
Kuningas Henrik I tunnetaan myos lukuisista aviottomista lapsistaan, joita oli enemman kuin kellaan toisella Englannin kuninkaalla. Lapsia oli noin 20?25 ja rakastajattaria oli useita. Sen selvittaminen kuka rakastajatar oli kenenkin lapsen aiti, on vaikeaa. Rakastajattaria olivat muun muassa Edith, Ansfride (Abingdon Abbeyn Sir Anskillin vaimo), Sibyl Corbet (Herbert FitzHerbertin vaimo), Edith FitzForne, prinsessa Nest ja Isabel de Beaumont (Rober de Beaumontin, Leicesterin ensimmaisen jaarlin tytar ja Pembroken ensimmaisen jaarlin Gilbert de Claren vaimo).
- Huscroft, Richard:
Ruling England, 1042-1217
. Pearson Education, 2005.
Google books
(viitattu 8.12.2012).
(englanniksi)
|
|---|
| | Kansainvaliset
| |
|---|
| | Kansalliset
| |
|---|
| | Tieteilijat
| |
|---|
| | Taiteenala
| |
|---|
| | Henkilot
| |
|---|
| | Muut
| |
|---|
|
Kaannos suomeksi
Tama artikkeli tai sen osa on kaannetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperainen artikkeli:
en:Henry I of England