Turkmenistan Turkmenistan
lippu vaakuna
Valtiomuoto	tasavalta
Presidentti	Serdar Berdimuhamedow [1]
Paakaupunki	A?gabat (763 537 as.) 37°58′N , 58°20′E
Muita kaupunkeja	Turkmenabat (232 158 as.), Da?oguz (209 087 as.)
Pinta-ala
– yhteensa	488 100 km² [2]  ( sijalla 52 )
– josta sisavesia	ei merkittavasti
Vakiluku (2022)	5 636 011 [3] ( sijalla 115 )
–  vaestotiheys	9,4
– vaestonkasvu	0,99 % [3] (2022)
Viralliset kielet	turkmeeni
Valuutta	manat ( TMT )
BKT (2019)
– yhteensa	92 330 milj. USD [3]  ( sijalla 93 )
– per asukas	15 500 USD
HDI (2019)	0,715 [4] ( sijalla 111 )
Elinkeinorakenne (BKT:sta)
–  maatalous	7,5 % [3]
–  teollisuus	44,9 % [3]
–  palvelut	47,7 % [3]
Aikavyohyke	UTC+5
– kesaaika	ei kaytossa
Itsenaisyys  ? Neuvostoliitosta	27. lokakuuta 1991
Lyhenne	TM
–  ajoneuvot :	TM
–  lentokoneet :	EZ
Kansainvalinen suuntanumero	+993
Tunnuslause	ei ole
Kansallislaulu	” Gara?syz, Bitarap, Turkmenistany? Dowlet Gimni ”
Edeltaja(t)	Turkmenistanin sosialistinen neuvostotasavalta
Infobox OK Nimi-testi OK

Turkmenistan ( turkmeeniksi Turkmenistan , ' turkmeenien maa', kaytetaan joskus epavirallista muotoa Turkmenia ) on valtio Keski-Aasiassa .

Valtaosa Turkmenistanista on aavikkoa . Siella on kuitenkin kasvatettu puuvillaa ja vehnaa keinokastelun turvin. Maassa on oljya ja maakaasua , jonka viennin Iraniin ja Kiinaan uusia kaasuputkia pitkin toivotaan parantavan taloustilannetta.

Turkmenistan on yksi maailman eristaytyneimmista maista, ja se tunnetaan etenkin heikosta ihmisoikeustilanteestaan . Kun vuonna 2006 maan elinikainen presidentti Saparmurat Nijazov kuoli, henkilokultti ja eristyneisyys ovat vahentyneet, mutta silti maassa on yha ankaria rajoituksia etenkin uskonnon - ja lehdistonvapaudessa .

Maan 5,6 miljoonasta asukkaasta lahes 89 prosenttia on islaminuskoisia .

Maantiede [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Turkmenistanin rajanaapurit ovat Afganistan , Iran , Kazakstan ja Uzbekistan . Turkmenistanilla on lisaksi rantaviivaa Kaspianmerelle .

Kara Kumin autiomaa peittaa 90 % Turkmenistanista. Maan keskiosia hallitsevat Turanin painauma ja Karakumin aavikko. Etelarajalla Kopetdagin vuorijono nousee 2 912 metrin korkeuteen. Balkanvuoret ja Kugitang maan lansiosissa on toiset merkittavat vuoristot. Suuria jokia ovat 2 540 km pitka Amudarja seka Tejen (1 124 km); Murgab (852 km) ja Atrek (660 km). Amudarjan patoaminen ja kaytto kasteluvesiksi ovat vaikuttaneet Araljarven kuivumiseen. ^[5] Jarvi on kutistunut 1960-luvulta asti. Sen pinta-ala on kutistunut 60 prosenttia ja vesimaara 80 prosenttia. Veden suolaisuus on samalla lisaantynyt 45 grammaan litrassa entisesta 10 grammasta litrassa. Tama on luonut valtavan ymparistoongelman. ^[6] Jarvi on jakautunut kahtia, ja Kazakstanin puolella Pohjois-Aral on pelastettu padon avulla. Uzbekistanin puoli eli Etela-Aral jatkaa kutistumistaan. ^[7]

Ilmasto on subtrooppinen mannerilmasto, jossa sademaarat jaavat vahaisiksi. Talvet ovat leudot ja kuivat, suurin osa sateesta saadaan tammikuun ja toukokuun valilla. ^[8]

Turkmenistanissa kasvaa yli 2 900 putkilokasvilajia, joihin kuuluu 47 puulajia. Metsia on hyvin vahan. Luonnon monimuotoisuus on erityisen suurta Kopetdagin alueella, josta on loydetty yli kolmesataa kotoperaista kasvilajia. Vuorilta kerataan monia laakeyrtteja ja rohdoskasveja. Varimatarasta saadaan punaista variainetta mattojen varjaamiseen. Kaikkiaan noin neljasataa lajia, raparperista lakritsijuureen, lasketaan hyotykasveihin. ^[9]

Historia [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Paaartikkeli: Turkmenistanin historia

Turkmenistanista on loydetty hyvin vanhoja merkkeja jokivarsien ja jokisuiston keidasviljelyn kehityksesta. Murgabjoen suistossa on merkkeja viljelysta yli seitsemantuhannen vuoden takaa ja pronssikautinen hautausmaa ajalta kolmetuhatta vuotta eaa. A?gabatin lahistolla on merkittavia arkeologisia kohteita, ja esimerkiksi Anewssa on jaanteita pronssikauden Anaun kulttuurista . Nisasta ovat loytyneet Parthian kuninkaanlinnan rauniot noin ajalta 200 eaa. ^[10] Muinainen Mervin miljoonakaupunki naytteli tarkeaa roolia arabivallan aikana.

Turkmenistan kuului 500-luvulla persialaiseen sassanidien valtakuntaan. Sen romahtaessa 600-luvun alussa valta siirtyi arabeille , joiden valtapiirin keskukseksi muodostui ensin sadan vuoden ajaksi Syyrian Damaskos. Turkmeenit saapuivat vasta 1000-luvulla. ^[11] T?ingis-kaani valtasi alueen 1200-luvulla. Turkmenistan on osa laajaa historiallista turkinsukuisten kansojen asuttamaa Turkestanin aluetta Keski-Aasiassa. ^[12] Mongolien levittaytyessa alueelle turkinsukuiset kansat joutuivat siirtymaan, ja nain syntyi uusia heimoja ja ryhmittymia. ^[13]

Uzbekkien ja persialaisten kronikoiden mukaan 1500-luvulta 1700-luvulle turkmeenit tekivat ryostoretkia naapuriheimojen alueille ja sekaantuivat naiden poliittisiin vehkeilyihin. Suurin osa turkmeeneista oli kahden uzbekkien kaanikunnan, Hivan ja Buharan alaisia. Kaanit ja uzbekkiruhtinaat varvasivat turkmeenisotilaita keskinaisiin kiistoihinsa. Niinpa turkmeenit asettuivat vahitellen asumaan lahemmas kaanikuntien keskuspaikkoja. ^[13]

Turkmenistan liitettiin Venajan keisarikuntaan vuosien 1865 ja 1885 valilla. Alueesta muodostettiin Turkmenistanin sosialistinen neuvostotasavalta vuonna 1924, ja se liittyi Neuvostoliittoon seuraavana vuonna. Neuvostoaikana turkmeenit luopuivat paimentolaiselamasta, ja paikallisia tapoja ja kulttuuria yritettiin muuttaa yleisneuvostoliittolaisempaan suuntaan. Teollistuminen alkoi, ja paljon venalaisia muutti alueen kaupunkeihin. ^[14] Neuvostoliiton hajotessa Turkmenistan itsenaistyi 27. lokakuuta 1991. ^[15]

Itsenaista Turkmenistania hallitsi yli 15 vuotta Saparmurat Nijazov, joka tunnettiin omalaatuisena diktaattorina. Han aloitti uransa neuvostotasavallan puoluejohtajana 1985 ja oli maan presidentti vuodesta 1991 kuolemaansa 2006 asti. Turkmeenien isan, Turkmenba?y , arvonimen ottanut Nijazov piti maassa absoluuttista valtaa, eika oppositiota hyvaksytty. Presidentin ymparille on luotu henkilokultti , ja hanen kasvonsa loytyvat kaikkialta Turkmenistanista, seteleista vodkapullojen etiketteihin. Parlamentti julisti hanet 2002 elinikaiseksi presidentiksi. Nijazov kuoli 21. joulukuuta 2006 sydankohtaukseen nimittamatta itselleen seuraajaa. Perustuslain mukainen presidentin sijainen, Khalk Maskhalatin varapuhemies Owezgeldi Atayew pidatettiin ja maan valiaikaiseksi presidentiksi nimitettiin varapaaministeri Gurbanguly Berdimuhamedow , joka voitti presidentinvaalit helmikuussa 2007. Vaaleissa ei ollut opposition ehdokkaita. ^[16]

Politiikka [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Turkmenistan on presidentillinen tasavalta , jossa presidentilla on rajaton paatosvalta. Maassa on myos paaministerin virka. Nijazovin aikaan Turkmenistaniin syntyi kaksi parlamenttia. Korkeimmaksi valtaelimeksi tuli kansanneuvosto Khalk Maskhalat, jossa on 2 507 jasenta, jotka edustivat maan uskontoja ja alueita. Edustajia ei valittu. Sen elinikaisena puhemiehena oli presidentti Nijazov. Maassa on myos vaaleilla valittu parlamentti Mejlis , joka oli aiemmin 50-jaseninen ja jonka valta oli Khalk Maskhalatia pienempi. ^[17] Vaaleilla valitut ehdokkaat kuuluvat Turkmenistanin demokraattiseen puolueeseen .

Nijazovin jalkeen Khalk Maskhalat lakkautettiin syyskuun 2007 perustuslailla ja parlamentti sai valtaansa takaisin ja sen paikkoja lisattiin 125:een. Syksylla 2008 laadittu uusi perustuslaki otti maassa kayttoon monipuoluejarjestelman ja markkinatalouden seka laajensi parlamenttia. Ensimmaiset vaalit uutta parlamenttia varten jarjestettiin 14. joulukuuta 2008. Vaaliin osallistui myos valtapuolueeseen kuulumattomia, ja sita tarkkaili ulkomaisia tarkkailijoita. ^{[18] [19]}

Vuoden 2012 presidentinvaaleissa Berdimuhamedow valittiin toiselle kaudelle. Han sai 97 % aanista, mutta vastaehdokkaita on kuvattu naennaisehdokkaiksi. ^[16] Kansanneuvosto maan korkeimpana valtaelimena otettiin maassa uudelleen kayttoon vuonna 2018. Vaalit ovat Turkmenistanissa yha valtion tiukan valvonnan alaisia, ja kaikki aidot oppositioryhmat toimivat joko laittomasti tai maanpaossa. Maan puoluejarjestelmaa hallitsee lahinna Turkmenistanin demokraattinen puolue, tosin presidentti Berdimuhamedow perusti vuosina 2012 ja 2014 kaksi uutta puoluetta: Yrittajien ja teollisuuden puolueen ja Maatalouden puolueen. Maatalouden puolue voitti ensimmaiset parlamentin edustajanpaikkansa vuonna 2018. ^[20]

Vuonna 2022 Serdar Berdimuhamedow seurasi isaansa presidenttina. ^[21]

Ihmisoikeudet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Paaartikkeli: Ihmisoikeudet Turkmenistanissa

Turkmenistan on yksi maailman autoritaarisimmista maista. Lehdistonvapaus on erittain heikko, ja valtio kontrolloi lahes kaikkia tiedotusvalineita. Muun muassa riippumattomia uutisia tai oppositioon suuntautunutta sisaltoa tarjoavia verkkosivuja sensuroidaan. Myos satelliittitelevisioiden kayttoa rajoitetaan. Maan poliittisen jarjestelman arvostelu on rikos, ja viranomaiset valvovat ankarasti kansalaisten valista viestintaa muun muassa nauhureiden ja kameroiden avulla. ^[20]

Uskonnonvapaus on Turkmenistanissa ankarasti rajoitettu: maassa vainotaan uskonnollisia vahemmistoja seka niita muslimeja, jotka eivat noudata islamin virallisesti hyvaksymaa tulkintaa. Hallitus myos rajoittaa etnisten vahemmistojen koulutus- ja tyollistymismahdollisuuksia, ja laki kieltaa miesten valisen homoseksuaalisen kanssakaymisen. Perinteiset sosiaaliset ja uskonnolliset normit edesauttavat rajoittamaan naisten koulutus- ja tyomahdollisuuksia seka lisaavat heidan riskiaan joutua seksuaalisen vaarinkayton kohteeksi. ^[20]

Liikkumisvapautta on niin ikaan rajoitettu ankarasti. Yli 30 000 turkmeenia on kielletty matkustamasta ulkomaille vuodesta 2018, seka sisaiset passit ja oleskelulupajarjestelmat estavat myos matkustamista maan sisalla. Useita ulkomailla asuneita Turkmenistanin kansalaisia on painostettu palaamaan kotimaahansa ja sen jalkeen asetettu matkustuskieltoihin ja/tai tuomittu pitkiin vankeusrangaistuksiin. Lisaksi hallitus maaraa vuosittain tuhansia ihmisia puuvillaviljelmille pakkotyohon , josta palkkaa maksetaan vahan tai ei lainkaan. ^[20]

Mielivaltaiset pidatykset ja uhkailut ovat yleisia etenkin toisinajattelijoille, hyvaksymattomien uskonnollisten ryhmien jasenille, aktivisteille ja toimittajille, jotka tyoskentelevat ulkomaisten organisaatioiden kanssa. Olosuhteet maan vankiloissa ovat aarimmaisen ankarat, ja turvallisuusjoukot kayttavat rutiininomaisesti kidutusta , mika voi johtaa vankien kuolemaan. ^[20]

Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeuskomitean vaatimuksista huolimatta Turkmenistan ei tarjoa mahdollisuutta asepalvelusta korvaavaan palvelukseen ^[22] . Nuorten miesten asepalvelus kestaa keskimaarin 2 vuotta ja artikla 58 vuoden 2016 perustuslaista kuvaa puolustuksen "pyhaksi velvollisuudeksi" kaikille ^[23] ja toteaa asepalveluksen olevan pakollinen miehille. Vuonna 2019 Turkmenistanissa tiedetaan olevan vangittuna 7 aseistakieltaytyjaa, jotka ovat kaikki Jehovan todistajia ^[24] .

Osat [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Turkmenistan on jaettu viiteen maakuntaan (welayat, mon. welayatlar):

1. Ahalin maakunta , turkm. Ahal welayaty (paakaupunki Anew )
2. Balkanin maakunta , turkm. Balkan welayaty (paakaupunki Balkanabat , entinen Nebitdag)
3. Da?oguzin maakunta , turkm. Da?oguz welayaty (paakaupunki Da?oguz )
4. Lebapin maakunta , turkm. Lebap welayaty (paakaupunki Turkmenabat , entinen Charjew)
5. Maryn maakunta , turkm. Mary welayaty (paakaupunki Mary )

Lisaksi paakaupunki A?gabat muodostaa oman hallintoalueensa.

Talous [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Paaosin aavikkoa Turkmenistanin maatalous perustuu keinokasteluun, ja tuottaa puuvillaa vientiin ja vehnaa kotimaiseen kulutukseen. Maatalous tuottaa 8 % bruttokansantuotteesta, mutta tyollistaa jopa puolet tyovoimasta. ^[3] Vuonna 2020 maassa tuotettiin 1,25 miljoonaa tonnia puuvillaa. ^[25] Sadonkorjuuseen liittyy pakkotyota, ja monet yritykset boikotoivat turkmenistanilaistta puuvillaa. ^{[26] [27]}

Maalla on myos huomattavat maakaasuvarat ja oljyvaranto. Maakaasun myynti Kiinaan tuo 35 % maan vientituloista. Kaasuputkia on suunniteltu vedettaviksi myos Eurooppaan ja Intiaan. ^{[3] [28] [29]}

Turkmenistan suhtautuu varovaisesti talousuudistuksiin ja toivoo viennin pitavan ylla sen tehotonta taloutta. Maataloudessa pyritaan omavaraisuuteen, minka takia viljelykasveiksi on valikoitunut myos lajeja, joiden kasvatus tassa ilmastossa on vaikeaa, kuten vehna ja puuvilla. ^[30]

Vaesto [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Suurimmat etniset ryhmat vuonna 2003 olivat turkmeenit 85 prosenttia, uzbekit 5 prosenttia ja venalaiset 4 prosenttia. Muihin ryhmiin kuului 6 prosenttia vaestosta. ^[3]

Turkmenistanissa puhutut kielet aidinkielisten puhujien mukaan jarjestettyna ovat turkmeeni 72 prosenttia, venaja 12 prosenttia, uzbekki 9 prosenttia, muita 7 prosenttia. ^[2] Vahemmistokielista balot?in puhujia on noin 28 000 ja kurdin puhujia noin 20 000. Molemmat vahemmistojen arviot ovat vuosikymmenten takaa. ^[31]

Vuonna 2015 turkmenistanilaisista 99,7 prosenttia oli lukutaitoisia. ^[3] Koulunkaynti on pakollista ylakoulun loppuun eli kymmenen vuoden ajan. ^[30]

Uskonto [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Uskonnot ovat jasenmaaran mukaan islam 93 prosenttia, kristinusko 6,4 prosenttia, muut ryhmat kukin alle yksi prosentti. ^[3] Vuonna 2004 lakia uskonnollisista yhteisoista muutettiin, ja sen jalkeen rekisteroityjen uskonnollisten ryhmien maara on kasvanut kahdesta yhteentoista. ^[30]

Open Doors -jarjeston World Watch -listauksen mukaan kristityt kokevat Turkmenistanissa hyvin korkeaa vainoa . Jarjeston mukaan islamilainen hallitus asettaa monia rajoituksia kirkolliselamalle. Erityisesti rekisteroimattomat kirkot ovat alttiita poliisin ratsioille, uhkauksille, pidatyksille ja sakoille. Myos kristillisen materiaalin painamista ja maahantuontia on rajoitettu. Muslimitaustaiset kaannynnaiset kokevat yhteisonsa taholta voimakasta painostusta kieltaa uskonsa. ^{[32] [33]}

Kulttuuri [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Turkmeenin kielta on perinteisesti kirjoitettu kyrillisilla tai arabian aakkosilla, mutta maan itsenaistymisen jalkeen siina on siirrytty laajennettuun latinalaiseen aakkostoon. ^[34] Islamia edeltaneen ajan merkkiteoksia ovat kansalliseepos Oguz-nameh ja paimentolaiselamasta kertova eeppinen runoelma Kitabi Dede Korkud . Islamin myota arabialainen kirjaimisto levisi kayttoon, mutta turkmeenit kayttivat sita t?agatain kielen kirjoittamiseen. 1800-luvun alussa runoutta uudistivat Makhtumkuli ja hanen seuraajansa Seitnazar Seyidi (1775?1836) ja Kurbandurdy Zelili (1780?1836). Venalaisvallan kaudella vallitsevaksi kirjallisuuden lajiksi nousi poliittinen ja sosiaalinen satiiri. Neuvostoajan merkittavimpiin kirjailijoihin kuului Berdi Kerbabayew . ^[35]

Akhal-teke-hevosrotu on Turkmenistanin ylpeys ja kansallinen symboli. Hevonen lahes havisi Neuvostoliiton aikana, ^[36] jolloin niita oli jaljella vain 2 000. Hevosia kaytetaan lahjoina diplomaattisissa yhteyksissa. ^[37]

Turkmenistanissa valmistetuissa itamaisissa matoissa on samanlainen punainen kuvio kuin valtion lipussa. ^[38]

Turkmenistanissa valmistetaan paljon jogurtteja ja muita hapanmaitotuotteita kamelin, lehman, vuohen ja lampaan maidosta. Samojen elainten lihaa kaytetaan monissa turkmeenien perinteisissa ruokalajeissa. Liha leivotaan taikinakuoren sisaan tai keitetaan. Keitto ja lihapiirakat ovat tyypillinen ateria. ^[39]

Urheilu [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Turkmenistan on osallistunut kesaolympialaisiin vuodesta 1996 alkaen 7?10 urheilijan joukkueella. Se ei ole saanut yhtaan mitalia. ^[40]

Turkmenistanin jalkapallomaajoukkue ei ole osallistunut MM-kisoihin kertaakaan. Aasian kisoissa se paasi ensimmaiselle kierrokselle vuonna 2004. Fifan rankingissa se oli lokakuussa 2010 sijalla 142. Maassa on 15 jalkapalloseuraa ja niissa 1 415 rekisteroitya pelaajaa. ^[41]

Lahteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Aiheesta muualla [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Turkmenistan Wikimedia Commonsissa

n k m Aasian valtiot Itsenaiset valtiot Afganistan Armenia 1 Azerbaid?an 1 Bahrain Bangladesh Bhutan Brunei Etela-Korea Filippiinit Georgia 1 Indonesia Intia Irak Iran Israel Ita-Timor Japani Jemen Jordania Kambod?a Kazakstan 1 Kiina Kirgisia Kuwait Kypros 1 Laos Libanon Malediivit Malesia Mongolia Myanmar Nepal Oman Pakistan Pohjois-Korea Qatar Saudi-Arabia Syyria Singapore Sri Lanka Tad?ikistan Thaimaa Turkki 1 Turkmenistan Uzbekistan Venaja 1 Vietnam Yhdistyneet arabiemiirikunnat Kiistanalaiset valtiot Abhasia 1 Etela-Ossetia 1 Palestiina Pohjois-Kypros 1 Vuoristo-Karabah 1 Taiwan Erityisalueet Akrotiri ja Dekeleia Brittilainen Intian valtameren alue Hongkong Joulusaari Kookossaaret Macao 1 Lasketaan kuuluvaksi myos Eurooppaan .

n k m Islamilainen yhteistyojarjesto Jasenet Afganistan Albania Algeria Azerbaid?an Bahrain Bangladesh Benin Burkina Faso Brunei Djibouti Egypti Gabon Gambia Guinea Guinea-Bissau Guyana Indonesia Irak Iran Jemen Jordania Kamerun Kazakstan Kirgisia Komorit Kuwait Libanon Libya Malediivit Malesia Mali Marokko Mauritania Mosambik Niger Nigeria Norsunluurannikko Oman Pakistan Palestiina Qatar Saudi-Arabia Senegal Sierra Leone Somalia Sudan Suriname Tad?ikistan Togo Turkki Turkmenistan Tunisia T?ad Uganda Uzbekistan Yhdistyneet arabiemiirikunnat Jaadytetty Syyria Tarkkailijat Bosnia ja Hertsegovina Keski-Afrikka Pohjois-Kypros Venaja Thaimaa