Stepan Razin.
Stepan (Stenka) Timofejevit? Razin
(
ven.
Степа?н (Сте?нька) Тимофе?евич Ра?зин
,
1630
?
16. kesakuuta
1671
Moskova
) oli
Donin kasakoiden
johtaja, joka johti kasakoiden hyokkaysretkea
Persiaan
ja myohemmin naiden kansannousua Venajan hallitusta vastaan vuosina 1670?1671. Stepan Razinista kaytetaan usein muotoa
Stenka Razin
. Stenka on
deminutiivi
nimesta Stepan
[1]
.
Ensimmainen historiallinen merkinta Stenka Razinista on vuodelta 1661, kun han oli neuvottelemassa kalmukkitataarien luona. Pitkat sodat
Ruotsin
ja
Puolan
kanssa johtivat veronkorotuksiin ja vaenottoihin. Monet talonpojat pakenivat etelaan kasakoiden luo, jossa elama oli vapaampaa.
Stenka Razin (
Vasili Surikov
)
Tyytymaton vakijoukko liikehti aluksi ilman johtajaa, kunnes 1667 Razin otti sen johtoonsa. Han oli kokenut kasakkasoturi ja diplomaatti. Loppuvuodesta 1668 kasakat purjehtivat
Kaspianmerella
Derbendista
Bakuun
ryostellen ja tuhoten. Kauppapaikkana toiminut
Ra?t
havitettiin ja ihmiset teurastettiin. Heinakuussa 1669 Razinin lotjat tuhosivat Iranin laivaston, joka oli lahetetty tuhoamaan heidat. Palatessaan
Astrahaniin
Razin sai ja otti vastaan
tsaarin
virallisen armahduksen.
[2]
Kasakat valtasivat nopeasti
T?erkasskin
,
Tsaritsynin
ja Astrahanin. Astrahanissa seuranneen yleisen veriloylyn ja ryoston jalkeen julistettiin kasakoiden tasavalta. Kasakka-armeija jatkoi pohjoiseen ja valtasi
Saratovin
ja
Samaran
. Lahettilaiden valityksella kansa alkoi napista jopa
Novgorodissa
ja
Moskovassa
asti. Talonpojat, joilla ei ollut mitaan oikeuksia, oli helppo saada kapinoimaan lupauksilla tasa-arvosta.
Kapina kesti yli vuoden. Kapinalliset taytyi lyoda taistelussa kahdeksan kertaa. Lopulta kapina hajosi kapinallisten keskeisiin ristiriitoihin. Stenka Razin ja hanen veljensa Frol vangittiin vuonna 1671 viimeisessa linnakkeessaan
Kagalnikissa
. Keisarille uskolliset rikkaat kasakat luovuttivat haavoittuneen kapinapaallikon hallituksen joukoille.
[3]
Heidat vietiin Moskovaan, heita kidutettiin raa'asti, ja lopulta Stepan Razin revittiin kappaleiksi
Punaisella torilla
.
Boris Kustodijev
,
Stenka Razin
, 1918.
Neuvostoajan taiteessa ja kirjallisuudessa Stenka Razin oli suosittu hahmo. Eraassa romaanissa hanet kuvataan suoraselkaiseksi mutta epaonniseksi vapaussankariksi, joka joutui omiensa pettamaksi.
Aleksandr Glazunov
on saveltanyt sinfonisen runoelman
Stenka Razin
(1885) ja
Dmitri ?ostakovit?
kantaatin
Stepan Razinin teloitus
, sanat
Jevgeni Jevtu?enko
(1964).
Kansansavelma
Stenka Razinin
on sanoittanut
Dmitri Nikolajevit? Sadovnikov
. Hanen sanoituksensa mukaan donilainen
atamaani
Stepan Razin pitaa miestensa arvonantoa tarkeampana kuin juuri vaimoksi ottamaansa persialaista prinsessaa ja heittaa taman siksi
Volgaan
hukkumaan.
Suomeksi laulun yksi kertosakeista kertookin Volgasta; ”Volga, Volga, aiti armas...”. Suomennetut sanat alkavat ”Uivat venhot virran uomaa”. Laulu tunnetaan Suomessa juomalauluna sanoilla ”katon rajass' kulkee hauki” seka ”vodka vodka jag vill dricka”. Lauluun ovat lisaksi laatineen suomenkieliset omat sanoituksensa muun muassa
Jukka Kuoppamaki
,
Urpo Jokinen
ja
Saukki
.
[4]
Viktor Klimenko
julkaisi
Stenka Razinin
ja muita venalaisia lauluja albumilla
Stenka Rasin
vuonna 1970. Laulaja
Frederik
on Suomessa levyttanyt vauhdikkaan iskelmakappaleen
Stenka Rasin
vuonna 1981.
Raul Reimanin
sanoitus perustuu alkuperaisen kansanlaulun sanoitukseen, mutta
Jori Sivosen
savelma on kokonaan uusi ja huomattavasti alkuperaista nopeatempoisempi.
|
|---|
| | Kansainvaliset
| |
|---|
| | Kansalliset
| |
|---|
| | Henkilot
| |
|---|
| | Muut
| |
|---|
|