Soul (kaupunki)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Soul
(서울 特別市)
서울市
Namdaemun, Myeongdongin katedraali, Cheongyecheon, Gyeongbokgung Geunjeongjeon, 63 Building, N Seoul Tower
Namdaemun, Myeongdongin katedraali, Cheongyecheon, Gyeongbokgung Geunjeongjeon, 63 Building, N Seoul Tower
Logo
Logo

Soul

Koordinaatit: 37°34′08″N , 126°58′36″E

Valtio Korean tasavalta
Hallinto
 ? Kaupunginjohtaja
Pinta-ala
 ? Kokonaispinta-ala 605,21 km²
Korkeus 38 m
Vakiluku (2011) 10 581 728
 ?  Vaestotiheys 17 484 as./km²
 ? Metropolialue 25 500 000 [1]
Aikavyohyke UTC+9
Lahteet: [2] = Pinta-ala ja vakiluku








Soul ( kor. 서울 , Seoul Ko-Seoul.ogg  [s?ul]   (ohje) ; aik. suom. Soul ) [3] on Korean tasavallan eli Etela-Korean paakaupunki . Soul on nykyisin erityiskaupungin asemassa selvenna . Kaupunki sijaitsee maan luoteisosissa, demilitarisoidun alueen etelapuolella, Hanjoella . Kaupungin vakiluku on yli 10 miljoonaa [2] ja Soulin metropolialueella asuu noin 25,5 miljoonaa ihmista eli noin puolet Korean tasavallan vaestosta. [1]

Maantiede [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Cheonggyecheonjoki.

Soul sijaitsee Hanjoen varrella, ja joella on ollut kauppareittina suuri merkitys kaupungin historiassa. Kaupungin keskusta sijaitsee noin 60 km:n paassa paikasta, jossa joki laskee Keltaiseenmereen. [4] Varsinaisen kaupungin pinta-ala on noin 600 km 2 , ja se muodostaa pyoreahkon alueen, jonka sade on noin 15 km ja jonka joki jakaa etela- ja pohjoisosaan.

Soul jaetaan 25 kaupunginosaan, joista yksitoista on joen etelapuolella. Vakiluvultaan suurimmat ovat Nowon-gu, Songpa-gu, Gangseo-gu, Gwanak-gu ja Gangnam -gu, joissa on yli puoli miljoonaa asukasta kussakin. [5]

Kaupungin historiallinen keskusta on Jung-gun kaupunginosassa joen pohjoispuolella. Sen halki virtaa Hanjoen sivujoki nimeltaan Cheonggyecheon . Cheonggyecheon oli vuosia betonikansien alla mutta on avattu 2000-luvulla keskustan keskeiseksi vesiaiheeksi, jossa on monia putouksia ja puronvarsi-istutuksia. Joenvarsi muodostaa Soulin keskuspuiston. Hanjoessa sijaitsevalla Yeouido-saarella sijaitsevat mm. parlamenttitalo, televisiokeskus ja paljon toimistoja. Olympiastadion on Songpa-gussa joen etelapuolella. Gangnam-gu taas on kaupan ja liike-elaman sydan, ja siella jarjestetaan monet kaupungin messuista.

Ilmasto [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Soulissa on meren laheisyydesta huolimatta varsin mantereinen ilmasto: kesan kuumin kuukausi on elokuu, jolloin lampotila kay lahella 30 astetta, kylmimpia joulu?helmikuu, jolloin on usein pakkasta. Lunta on maassa keskimaarin 28 paivana vuodessa. Suurimmat sademaarat kertyvat kuitenkin kesalla: heina-ja elokuussa sataa yhteensa yli 600 mm. [6]

Soulin ilmastotilastoa
tammi helmi maalis huhti touko kesa heina elo syys loka marras joulu
Vrk:n ka. ylin lampotila ( °C ) 1,6 4,1 10,2 17,6 22,8 26,9 28,8 29,5 25,6 19,7 11,5 4,2 ka. 16,9
Vrk:n ka. alin lampotila ( °C ) ?6,1 ?4,1 1,1 7,3 12,6 17,8 21,8 22,1 16,7 9,8 2,9 ?3,4 ka. 8,2
Sademaara ( mm ) 21,6 23,6 45,8 77,0 102,2 133,3 327,9 348,0 137,6 49,3 53,0 24,9 Σ 1 344,2
Sadepaivat ( d ) 7,1 6,0 6,8 8,0 8,8 10,0 15,5 13,8 8,7 6,6 9,0 7,3 Σ 107,6
L
a
m
p
o
t
i
l
a
1,6
?6,1
4,1
?4,1
10,2
1,1
17,6
7,3
22,8
12,6
26,9
17,8
28,8
21,8
29,5
22,1
25,6
16,7
19,7
9,8
11,5
2,9
4,2
?3,4
S
a
d
a
n
t
a 		21,6
23,6
45,8
77,0
102,2
133,3
327,9
348,0
137,6
49,3
53,0
24,9


Lahde: Weather Information for Seoul World Weather Information Service . World Meteorological Organization. Viitattu 10.7.2009.

Historia [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Gwanghwamun , Gyeonbokin palatsin paaportti noin vuonna 1900.
Keij?n kartta vuodelta 1930.
Korean sodan aiheuttamia tuhoja Soulissa vuonna 1950.

Soulin alueelta Hanjoen varrelta on loydetty jaanteita ihmisasutuksesta 4 000 vuotta ennen ajanlaskun alkua. Keskuspaikaksi Soul nousi jo varhain. Ensimmainen historiallinen maininta paikkakunnasta on ensimmaiselta vuosisadalta eaa. Kolmen kuningaskunnan aikakaudella Soul sijaitsi Baekjen , Sillan ja Goguryeon strategisella raja-alueella, josta valtiot kamppailivat. Baekjen paakaupunki Wiryeseong rakennettiin alun perin nykyisen Soulin koillisosaan, mutta siirrettiin pian Hanjoen etelapuolelle. Talta paikalta on loydetty kaupungin jaanteita, kuten maavalleja ja hautakammioita. [4] [7]

Merkittava asutuskeskus nykyisen Soulin paikalle syntyi kuitenkin vasta 1000-luvun loppupuolella, kun Goryeon kuningas Munjong rakennutti sinne kesapalatsinsa. Kun Joseon -dynastia perustettiin vuonna 1394, Soulista tuli sen paakaupunki. Joseon-kaudella kaupunki tunnettiin nimella ”Hanyang” ( kor. 漢陽 , hanja 漢陽) tai ”Hanseong” ( kor. 漢城 , hanja 漢城) ja se kasvoi nopeasti. Kaupunki ymparoitiin muureilla, ja Joseon-kuninkaiden hallintopalatsina vuoteen 1592 saakka toimineen Gyeongbokin rakennustyot aloitettiin jo vuonna 1392. Myohemmin hallintopaikaksi vaihtuivat Deoksun palatsi (vuosina 1593?1611) ja Changdeokin palatsi (1611?1872), minka jalkeen kuningas muutti takaisin Gyeonbokiin. [4] [7]

1800-luvun lopulla Joseon-dynastia ei enaa kestanyt lansimaiden aiheuttamaa painetta avautua: diplomaattisuhteet lansimaihin solmittiin lopulta vuonna 1876. Soul alkoi vahitellen modernisoitua: sinne rakennettiin raitioteita, lansimaisia kouluja, puhelinlinjoja ja rautatie. Ensimmainen nykyaikainen sairaala avautui vuonna 1885. Korea joutui kuitenkin asteittain Japanin siirtomaaksi vuosina 1905?1910. Japanilaiskaudella kaupungin nimeksi vaihtui ”Gyeongseong” ( kor. 京城 , jap. 京城 , Keij? ) ja sen rajoja muutettiin, mutta se toimi edelleen maan hallintokeskuksena. Kaupunkia modernisoitiin voimakkaasti: sen katuja paallystettiin, raitiotieverkostoa laajennettiin, vanhoja muureja purettiin ja sinne rakennettiin uusia lansimaalaistyylisia rakennuksia. [4] [7]

Kun kaupunki vapautui japanilaismiehityksesta, sen nimeksi muutettiin Soul 15. elokuuta 1945. Siita tehtiin erityisasemassa oleva kaupunki, joka oli suoraan maan keskushallinnon alaisuudessa. Paakaupunki siita tehtiin virallisesti vuonna 1948. Vuonna 1950 alkaneessa Korean sodassa kaupunki tuhoutui kuitenkin pahoin, ja paakaupunkitoiminnot piti siirtaa vuosiksi 1951?1953 etelaan Busaniin . Sodan jalkeen Soul jai Etela-Korean paakaupungiksi. Kaupungin aluetta laajennettiin Hanjoen etelapuolelle vuonna 1963 sen kasvun mahdollistamiseksi, ja uusia alueita kehitettiin 1970-luvulla voimakkaasti. Vahitellen sodan runtelemasta kaupungista kasvoi moderni metropoli. [4] [7]

Etela-Korean voimakasta talouskasvua sodan jalkeen kutsuttiin " Hanjoen ihmeeksi ": maa teollistui nopeasti 30?40 vuoden kuluessa. Myos paakaupunki kasvoi voimakkaasti, mika aiheutti suuria haasteita kaupunkisuunnittelulle. Etela-Korean talous laajeni kuitenkin tarpeeksi ripeasti, jotta kaupungin perustarpeet kyettiin tayttamaan. Vuonna 1988 kaupungissa jarjestettiin kesaolympialaiset , minka jalkeen sen kansainvalinen profiili on noussut. 600-vuotisjuhliaan Soul vietti vuonna 1994. Etela-Korea on kehityspolitiikallaan keskittynyt houkuttelemaan kaupunkiin kansainvalista yritystoimintaa ja korkeateknologian yrityksia, jotta Soul nousisi merkittavaksi liikenteen, politiikan, talouden ja kulttuurin kansainvaliseksi keskukseksi. [4] [7]

Vuonna 2002 Soulissa pidettiin jalkapallon maailmanmestaruuskilpailujen otteluita, ja suuret punaisiin vaatteisiin pukeutuneet kannattajajoukot keraantyivat tukemaan kaupungin aukioille maan jalkapallomaajoukkuetta. Vuonna 2010 Soul toimi maailman designpaakaupunkina . [7]

Politiikka ja hallinto [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Kaupunginjohtaja [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Kaupunginjohtaja Park Won-soon loytyi kuolleena 9. heinakuuta 2020, sen jalkeen kun hanen entinen sihteerinsa oli tehnyt rikosilmoituksen seksuaalisesta hairinnasta. [8] Virkaatekevana kaupunginjohtajana toimii Seo Jung-hyup [9] .

Aluejako [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Soul jakautuu 25 suuralueeseen ( kor. 區 , gu , hanja 區). Niilla on itsehallinto virkamiehineen ja omat pormestarit, jotka valitaan nelivuotiskausiksi. Suuralueet jakautuvat yhteensa 423 kaupunginosaan tai naapurustoon ( kor. 桐 , dong , hanja 洞), jotka tarjoavat hallinnon palveluita asukkailleen. Vakirikkaimmilla suuralueilla on yli 600 000 asukasta; naapurustojen maara vaihtelee 10:sta yli 20:een. Seuraavassa taulukossa on esitetty suuralueiden vakiluvut ja pinta-alat: [4] [10]

Soulin suuralueet kartalla.
Soulin suuralueet
Nimi Koreaksi Vakiluku Pinta-ala (km²)
Dobong 道峰區; 道峰區 364 454 20,7
Dongdaemun 東大門區; 東大門區 375 683 14,2
Dongjak 銅雀區; 銅雀區 416 268 16,35
Eunpyeong 恩平區; 恩平區 505 902 29,69
Gangbuk 江北區; 江北區 346 493 23,61
Gangdong 江東區; 江東區 492 728 24,58
Gangnam 江南區; 江南區 569 997 39,51
Gangseo 江西區; 江西區 573 794 41,43
Geumcheon 衿川區; 衿川區 260 734 13
Guro 九老區; 九老區 454 478 20,12
Gwanak 冠岳區; 冠岳區 540 520 29,57
Gwangjin 廣津區; 廣津區 384 269 17,06
Jongno 鍾路區; 鍾路區 173 148 23,91
Jung 中區; 中區 140 807 9,96
Jungnang 中浪區; 中浪區 423 655 18,5
Mapo 麻浦區; 麻浦區 393 576 23,88
Nowon 蘆原區; 蘆原區 609 829 35,44
Seocho 瑞草區; 瑞草區 439 998 47
Seodaemun 西大門區; 西大門區 324 733 17,6
Seongbuk 城北區; 城北區 490 639 24,56
Seondong 城東區; 城東區 306 868 16,85
Songpa 松坡區; 松坡區 680 150 33,88
Yangcheon 陽川區; 陽川區 500 533 17,4
Yeondeungpo 永登浦區; 永登浦區 426 876 24,57
Yongsan 龍山區; 龍山區 255 294 21,87

Talous [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Suuria korealaisia yrityksia, joiden paakonttori on Soulissa, ovat LG Group , Hyundai , Kia ja SK Group . [11] Samsungilla on laajat tuotantolaitokset noin 20 km Soulin etelapuolella. [12]

Liikenne [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Soulia palvelee kaksi kansainvalista lentoasemaa. Incheonin kansainvalinen lentoasema on Etela-Korean suurin ja yksi Aasian suurimmista lentoasemista. Se sijaitsee Incheonin kaupunkiin kuuluvalla saarella, noin 50 kilometria Soulista lanteen. [13] Vanha Gimpon lentoasema 1960-luvulta oli maan paalentoasema vuoteen 2001. [14] Se palvelee nykyisin lahinna kotimaanlentoja, mutta sielta on yhteydet myos Tokioon ja Shanghaihin . [15]

Kaupungista on rautatieyhteydet kaikkiin muihin Korean suuriin kaupunkeihin. Soulin metrolla on kolmetoista linjaa, joilla paasee kaupunginosista toisiin. Metroa kayttaa paivittain yli kahdeksan miljoonaa matkustajaa. [16]

Koulutus [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Soulissa on kaytossa ”6?3?3?4”-muotoinen koulutusjarjestelma, joka jakautuu peruskouluun, keskiasteen kouluun, lukioon ja korkea-asteen koulutukseen. Perusasteen koulujen rinnalla toimii erilaisia ammatti-, teknillis- ja erityiskouluja. Kouluvuosi jakautuu kahteen lukukauteen, joista ensimmainen kestaa maaliskuun alusta elokuun loppuun ja toinen syyskuusta helmikuuhun. [17] Ennen perusasteen koulua kaupunki tarjoaa 3?5-vuotiaille lapsille lastentarhoja: Soulin yli 870 lastentarhassa kay noin 79 000 lasta. Peruskoulu alkaa 6 vuoden iassa. Soulissa on yli 587 peruskoulua, joissa opiskelee 566 200 lasta. [18] Erityiskouluja Soulissa on 29 kappaletta, ja niissa opiskelee noin 5 000 lasta. [19] Lisaksi kaupunki tarjoaa lukuisissa kouluissa erityisen ohjelman lahjakkaille lapsille. [20]

Noin puolet Etela-Korean tarkeimmista yliopistoista ja tutkimuslaitoksista sijaitsee Soulissa. [4] Merkittavimpiin yliopistoihin lukeutuvat esimerkiksi Soulin valtionyliopisto , Yonsei-yliopisto , Korean yliopisto , Kyung Hee -yliopisto , Sunkyunkwan-yliopisto , Hanyang-yliopisto , Ewhan naisten yliopisto , Sogang-yliopisto , Inha-yliopisto ja Chung-Ang-yliopisto . Soulin kansallinen yliopisto on kansainvalisissa vertailuissa Korean parhaiten sijoittunut yliopisto; kaupungin yliopistoista 10 muuta on top 300:ssa. Opiskelijakaupunkina Soul tunnetaan vilkkaasta yoelamastaan. [21]

Kulttuuri [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Puutarha, Changdokkung.

Soulin suurkaupunkialueella on viisi Unescon maailmanperintokohdetta: Changdokkungin palatsiryhma, Chongmyon temppeli, Joseon-dynastian kuninkaalliset haudat , Hwasongin linnoitus ja Namhansanseong . [22]

Kaupungissa on yli sata museota. Usein parhaimpina pidetaan Korean kansallismuseota, Leeum - Samung taidemusota, Korean kansatieteellista museota, Sotamuistomerkkia, Palatsimuseota ja Soulin historiallista museota. [23]

Lotte World on maailman suurin sisahuvipuisto. [24]

Soulin alueella ei tuoteta juurikaan maataloustuotteita, joten soulilainen keittio muodostuu raaka-aineista, joita tuodaan eri puolilta maata. Soulin keittio kuuluukin Korean paikalliskeittioiden monipuolisimpiin. Soul oli Joeson-dynastian paakaupunki lahes 500 vuoden ajan ja paikallinen keittio on sailyttanyt monia dynastian aikana omaksuttuja tapoja. Paikallinen ruoka ei esimerkiksi ole erityisen tulisesti maustettua tai suolattua. Suuri painotus on ruuan esillepanolla. Paikallisia ruokalajeja ovat esimerkiksi Sinseollo , gujeolpan , seolleontang , yukgaejang ja galbi jjim . [25]

Soulissa sijaitsee maailman suurimpana megakirkkona pidetty Yoido Full Gospel Church . Seurakunnalla on noin 489 000 jasenta. [26]

Urheilu [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Taekwondo on Korean kansallisurheilua, ja maailman Taekwondoliiton (WT) paamaja Kukkiwon on Soulissa. Kaupungissa on kolme paasarjan baseballjoukkuetta ja yksi ammattimainen jalkapallojoukkue, FC Seoul , joka pelaa K-liigassa.

Soulissa jarjestettiin Aasian kisat 1986, kesaolympialaiset vuonna 1988 ja jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut vuonna 2002.

Kansainvalinen yhteistyo [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Soulilla on yhteensa 23 ystavyyskaupunkia eri puolilla maailmaa. Ensimmainen ystavyyskaupunkisuhde solmittiin Taipein kanssa vuonna 1968. Lisaksi Soul on solminut 18 muun kaupungin kanssa yhteistyosopimuksen. Ystavyyskaupunkisopimus Soulilla on seuraavien kaupunkien kanssa: [27]

Lahteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

  1. ↑ a b Roland Hummer: Seoul, the gap between confucianism & consumption Itchy Feet . Viitattu 3.10.2017.
  2. ↑ a b Facts (html) Hi Seoul, Soul of Asia . Seoul Metropolitan Government. Arkistoitu 10.7.2012. Viitattu 10.7.2009. (englanniksi)
  3. ↑ Soul Eksonyymit . 18.2.2020. Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 10.7.2020.
  4. ↑ a b c d e f g h Seoul Encyclopedia Britannica . Viitattu 3.10.2017.
  5. ↑ Citypopulation.de
  6. ↑ Climate Charts.com ( Arkistoitu ? Internet Archive)
  7. ↑ a b c d e f History Seoul Metropolitan Government. Arkistoitu 3.12.2012. Viitattu 26.10.2013.
  8. ↑ Markus Heikkila: Soulin pormestari loytyi kuolleena Yle.fi, uutiset . 10.7.2020. Viitattu 10.7.2020.
  9. ↑ Five-day funeral planned for Seoul mayor, Korean Herald 10.7.2020}, viitattu 10.7.2020} (englanniksi)
  10. ↑ City Hall: Administrative Districts Seoul Metropolitan Government. Arkistoitu 2.1.2014. Viitattu 27.10.2013.
  11. ↑ Companies in Seoul, Seoul-t'ukpyolsi, South Korea (1,474) Crunchbase . Viitattu 3.10.2017.
  12. ↑ 20 Things You Didn’t Know about Samsung’s Headquarters in Suwon Samsung . Viitattu 3.10.2017.
  13. ↑ Incheonin lentoaseman kotisivut
  14. ↑ Life in Korea
  15. ↑ ASEM 2008 [ vanhentunut linkki ]
  16. ↑ Transportation ( Arkistoitu ? Internet Archive) Seoul City
  17. ↑ Education System Seoul Metropolitan Office of Education. Arkistoitu 18.6.2014. Viitattu 6.11.2013.
  18. ↑ Primary Education Seoul Metropolitan Office of Education. Arkistoitu 18.6.2014. Viitattu 6.11.2013.
  19. ↑ Special Education Seoul Metropolitan Office of Education. Arkistoitu 18.6.2014. Viitattu 6.11.2013.
  20. ↑ Gifted Education Seoul Metropolitan Office of Education. Arkistoitu 18.6.2014. Viitattu 6.11.2013.
  21. ↑ Seoul Top Universities. Viitattu 6.11.2013.
  22. ↑ Properties inscribed on the World Heritage List (12) SRepublic of Korea Unesco World Heritage . Viitattu 2.10.2017.
  23. ↑ Seoul's best museums: 6 you'll want to see CNN . 2017. Viitattu 2.10.2017.
  24. ↑ Lotte World Visit Korea . Viitattu 2.10.2017.
  25. ↑ Robert Koehler et al.:  Traditional Food: A Taste of Korean Life , s. 63. Seoul Selection, 2010. ISBN 978-1-62412-036-7 . (englanniksi)
  26. ↑ Korealainen megaseurakunta on "hengellista tehometsataloutta" Kotimaa . Viitattu 13.12.2020.
  27. ↑ Sister Cities Seoul Metropolitan Government. Arkistoitu 5.7.2017. Viitattu 5.5.2019. (englanniksi)

Aiheesta muualla [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

  • Matkaopas aiheesta Soul Wikimatkoissa
  • 서울特別市 Soulin kaupunkialueen hallitus. (koreaksi) (englanniksi) (japaniksi) (kiinaksi) (espanjaksi) (ranskaksi)
  • Seoul Highlights Tour2Korea ? Korea Tourism Organization. Arkistoitu 26.3.2006. Viitattu 11.8.2006. (englanniksi)
Etelä-Korea
Korean tasavallan hallinnollinen jako
Paakaupunki

Soul

Suurkaupungit
Provinssit
Kansainvaliset
Kansalliset
Maantieteelliset
Henkilot
Muut
Noudettu kohteesta ” https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Soul_(kaupunki)&oldid=22235510 ”