Ruotsin sosiaalidemokraattinen tyovaenpuolue
Sveriges socialdemokratiska arbetareparti
Perustettu	1889
Puheenjohtaja	Magdalena Andersson
Puoluesihteeri	Lena Radstrom Baastad
Ideologia	sosiaalidemokratia [1]
Poliittinen kirjo	keskusta-vasemmisto
Toimisto	Sveavagen 68, Tukholma
Jasenmaara	n. 89 000 (2017)
Valtiopaivat [2]	107 / 349 ( 2022 )
Euroopan parlamentti [3]	5 / 20 ( 2019 )
Kansainvaliset jasenyydet	? PES ? Progressive Alliance
Naisjarjesto	Sveriges socialdemokratiska kvinnoforbund
Nuorisojarjesto	Sveriges socialdemokratiska ungdomsforbund
Opiskelijajarjesto	Socialdemokratiska studentforbundet
HLBT -jarjesto	HBT-Socialdemokraterna [4]
Uskonnollinen jarjesto	Socialdemokrater for tro och solidaritet [5]
Kotisivu	www .socialdemokraterna .se
Infobox OK Nimi-testi OK

Ruotsin sosiaalidemokraattinen tyovaenpuolue ( ruots. Sveriges socialdemokratiska arbetareparti , lyh. SAP tai Socialdemokraterna , lyh. s ) on ruotsalainen sosiaalidemokraattinen puolue , joka on perustettu vuonna 1889. Vuodesta 1917 lahtien se on ollut Ruotsin suurin puolue kaikissa maassa jarjestetyissa valtakunnallisissa vaaleissa. Puolueella on ollut suuri merkitys pohjoismaalaisen hyvinvointivaltion, " Kansankodin " ( ruots. Folkhemmet" ) kehittamisessa ja rakentamisessa. Puolueen pisin yhtajaksoinen hallituskausi vuodesta 1932?1973 on pisin aika, minka sosialidemokraattinen puolue on pysynyt vallassa minkaan demokraattisen valtion historiassa.

Puolueen puheenjohtaja on Magdalena Andersson , joka valittiin Stefan Lofvenin seuraajaksi 4. marraskuuta 2021. ^[6] Ruotsin sosiaalidemokraattinen tyovaenpuolue on Euroopan sosialidemokraattisen puolueen jasen.

Jasenmaara [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Vuonna 1990 Ruotsin sosiaalidemokraattisella tyovaenpuolueella oli noin miljoona jasenta. Suuri jasenmaara johtui siita, etta puolueella ja ammattijarjesto LO:lla oli vuosina 1987?1991 yhteisjasenyys eli LO:n jasen oli automaattisesti myos sosiaalidemokraattien jasen. Yhteisjasenyys paattyi vuoden 1992 alussa, minka seurauksena puolueen jasenmaara laski jyrkasti.

Historia [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Puolue perustettiin 23. huhtikuuta 1889, mutta vasta vuonna 1897 hyvaksyttiin ensimmainen puolueohjelma, joka oli laadittu nimenomaan Ruotsissa; aikaisempi versio oli kaannos Saksan sosiaalidemokraattisen puolueen ohjelmasta. Hjalmar Branting valittiin ensimmaisena sosiaalidemokraattina Ruotsin valtiopaiville vuonna 1896 Tukholman liberaalien tuella.

Vuonna 1911 sosiaalidemokraattien ohjelmaan lisattiin vaatimus valtiomuodon muuttamisesta monarkiasta tasavallaksi ^[7] .Tama kohta sisaltyy periaateohjelmaan myos nykyisin. ^[8]

Puolueen oppositio erosi vuonna 1917 omaksi ryhmakseen ja perusti Ruotsin sosiaalidemokraattisen vasemmistopuolueen. Syyna eroon oli se, etta puolueen vasemmisto-oppositio halusi seurata Venajalla tapahtuneen bol?evikkien tekeman niin sanotun lokakuun vallankumouksen esimerkkia. Sosiaalidemokraattien enemmiston mielesta sellainen olisi johtanut katastrofaalisiin seurauksiin. Vuonna 1921 Sosiaalidemokraattinen Vasemmistopuolue muutti nimensa Ruotsin kommunistiseksi puolueeksi .

Vuonna 1920 sosiaalidemokraatit muodostivat ensimmaista kertaa hallituksen yksin. Branting nimitettiin paaministeriksi .

Tosin ollessaan hallituksessa puolue ei ole halunnut jakaa ministerien tehtavia muiden puolueiden edustajille, vaan se on ollut yksin hallituksessa riippumatta siita, onko heilla enemmisto valtiopaivilla vai ei. Toisin kuin esimerkiksi Saksassa, Ruotsissa sosiaalidemokraatit eivat ole koskaan muodostaneet suurta koalitiota vastaavaa sinipunahallitusta kaksin kokoomuksen kanssa ja vain harvoin apupuolueen kanssa. Sosiaalidemokraatit olivat yksin hallituspuolueena pitkaan lyhytta kokoomuksen, liberaalien , keskustan ja kristillisdemokraattien 1990-luvulla muodostaman oikeistohallituksen murtamaa katkoa lukuun ottamatta. Sosiaalidemokraateilla on vielakin ylivoimainen asema Ruotsin kunnallis- ja valtiopaivapolitiikassa. Vuodesta 1998 alkaen puolue alkoi tehda yhteistyota Vasemmistopuolueen ja Ymparistopuolue Vihreiden kanssa, etupaassa liittoutunutta oikeistoa vastaan. Yhteistyo paattyi vuoden 2010 valtiopaivavaalien jalkeen, jossa keskusta-oikeisto voitti. ^[9]

Vuoden 1921 valtiopaivavaaleista alkaen (ensimmaiset valtiopaivavaalit, joissa oli yleinen aanioikeus ) sosiaalidemokraatit ovat olleet Ruotsin suurin puolue. Puolue on ollut viime vuosikymmenien aikana oppositiossa alle kymmenen vuotta, viimeksi vuosina 1991?1994 seka syyskuusta 2006 lahtien. Vuonna 2010 valtiopaivavaalit johtivat jalleen oikeiston voittoon, joka joutui muodostamaan kuitenkin vahemmistohallituksen. Sosiaalidemokraatit ovat valtiopaivien suurin puolue, joten myos hankala vastavoima hallitukselle. Sosiaalidemokraatit on saanut valtiopaivavaaleissa kaksi kertaa enemmiston aanista ( 1968 50,1 % ja 1940 53,8 %).

Ideologia [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Paaartikkeli: Sosiaalidemokratia

Ruotsin sosialidemokraattisen puolueen ideologia keskiossa on ajatus pohjoismaisesta hyvinvointivaltiosta, johon kuuluvat progressiivinen verotus , kayttajilleen edulliset tai maksuttomat julkiset palvelut, alhainen tyottomyys ja korkea sosiaaliturva. Puolue tukee myos ammattiliittojen aktiivista roolia tyomarkkinoilla.

Puolueen periaateohjelman mukaan sen ideologia on demokraattinen sosialismi, joka on puolueen mielesta synonyymi termille sosiaalidemokratia. Puolue hyvaksyy markkinatalouden , mutta kannattaa sen saantelya negatiivisten ilmioiden torjumiseksi ja korostaa julkisen vallan roolia muun muassa tyopaikkojen luonnissa. Puolueen talousajattelua hallitsi pitkaan keynesilainen talousteoria an perustunut ns. Rehnin-Meidnerin malli , jonka muotoilivat 1950-luvulla ruotsalaisekonomistien Gosta Rehn ja Rudolf Meidner . Tassa mallissa tavoitteina olivat alhainen inflaatio, korkea talouskasvu, taystyollisyys ja taloudellinen tasa-arvo. Olof Palmeen kuoleman jalkeen 1983 puolue alkoi lahentya monien lansieurooppalaisten sosialidemokraattien tapaan uusliberalistista talouspolitiikkaa. Tasta huolimatta se ei koskaan hylannyt hyvinvointivaltioihannetta samaan tapaan kuin esimerkiksi Britannian Labour-puolue Tony Blairin johdolla.

Ulkopolitiikassa puolue on historiallisesti tukenut Ruotsin puolueettomuuspolitiikkaa . Sosiaalidemokraattien johtama Ruotsi ei osallistunut yhtena harvoista Euroopan valtioista lainkaan toiseen maailmansotaan ja pyrki pitamaan diplomaattiset valit sodan molempiin osapuoliin. Kylman sodan aikana puolue halusi Ruotsin toimivan sovittelijana idan ja lannen valissa. Kuitenkin Ruotsi on sosialidemokraattien johdolla uskaltanut myos kritisoida Yhdysvaltoja ja tuominnut virallisesti muun muassa Vietnamin ja Irakin sodat . Puolue on myos puhunut avoimesti palestiinalaisten puolesta Israelin-Palestiinan konfliktissa . Puolue vastusti Ruotsin Nato -jasenyytta aina Ukrainan sodan syttymiseen saakka.

Puolue on 2000-luvulla muiden lansieurooppalaisten vasemmistoliikkeiden tapaan ryhtynyt toimimaan ilmastonmuutoksen aiheuttamaan tarpeeseen ekologisesti kestavammasta yhteiskunnasta. Paaministeri Goran Persson lanseerasi puheenjohtajakaudellaan termin vihrea kansankoti laajentaakseen ekologista ulottuvuutta sosiaalidemokraattiseen yhteiskuntakasitykseen. Tosin keskustelua on kayty siita, onko uusi kasite saanut puolueen ideologiassa todellisista jalansijaa.

Tarkeita henkiloita puolueen ideologian kehittajina ovat olleet Axel Daniellson, Hjalmar Branting , Vilhelm Lundsted, Nils Karleby, Osten Unden, Ernst Wigforss, Gustav Moller, Per Albin Hansson, Gunnar Myrdal, Rudolf Meidner, Gosta Rehn ja Olof Palme.

Puoluejohto [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Vaalimenestys [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Seuraava kuvaaja esittaa Ruotsin sosiaalidemokraattisen tyovaenpuolueen aaniosuutta valtiopaivavaaleissa vuodesta 1911 lahtien.

Valtiopaivavaalit [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Vuosi Edustajia Osuus 1944 115 46,5 % 1948 112 46,1 % 1952 110 46,0 % 1956 106 44,6 % 1958 111 46,2 % 1960 114 47,8 % 1964 113 47,3 % 1968 125 50,1 % 1970 163 45,3 % 1973 156 43,6 % 1976 152 42,7 % 1979 154 43,2 %

Vuosi Edustajia Osuus 1982 166 / 349 45,6 % 1985 159 / 349 44,7 % 1988 156 / 349 43,2 % 1991 138 / 349 37,6 % 1994 161 / 349 45,3 % 1998 131 / 349 36,4 % 2002 144 / 349 39,9 % 2006 130 / 349 35,0 % 2010 112 / 349 30,7 % 2014 113 / 349 31,0 % 2018 100 / 349 28,3 % 2022 107 / 349 30,3 %

Europarlamenttivaalit [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Vuosi	Edustajia	Osuus
1995	7 / 22	28,1 %
1999	6 / 22	26,0 %
2004	5 / 19	24,6 %
2009	5 / 18 6 / 20	24,4 %
2014	5 / 20	24,2 %
2019	5 / 20	23,5 %

Kunnallisvaalit 2010 [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Vuoden 2010 kunnallisvaaleissa Ruotsin sosiaalidemokraattinen tyovaenpuolue sai suhteellisesti eniten aania Smedjebackenin kunnassa , jossa puolueen aaniosuus oli 59,4 %. Yli 50 % ylittyi 24 kunnassa, jotka Smedjebackenin lisaksi olivat Arjeplogin kunta , Boxholmin kunta , Bracken kunta , Forshagan kunta , Grumsin kunta , Jallivaaran kunta , Hagforsin kunta , Hallstahammarin kunta , Haaparannan kunta , Luulajan kunta , Munkforsin kunta , Norsjon kunta , Olofstromin kunta , Pajalan kunta , Piitimen kunta , Ragundan kunta , Skelleftean kunta , Storforsin kunta , Trollhattanin kunta , Vilhelminan kunta , Angen kunta , Ornskoldsvikin kunta ja Ylikainuun kunta . Pieninta kannatus oli Danderydin kunnassa , jossa puolue sai 6,7 % aanista. Kannatus jai alle 15 %:iin viidessa kunnassa, jotka Danderydin ohella olivat Ekeron kunta , Lidingon kunta , Tabyn kunta ja Vellingen kunta . ^[10]

Lahteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Aiheesta muualla [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ruotsin sosiaalidemokraattinen tyovaenpuolue Wikimedia Commonsissa

• Ruotsin sosiaalidemokraattisen tyovaenpuolueen kotisivu (ruotsiksi)

n k m Ruotsin puolueet Valtiopaivat (349 paikkaa) Ruotsin sosiaalidemokraattinen tyovaenpuolue (107) Ruotsidemokraatit (73) Maltillinen kokoomus (68) Vasemmistopuolue (24) Keskustapuolue (24) Kristillisdemokraatit (19) Ymparistopuolue Vihreat (18) Liberaalit (16) Euroopan parlamentti (20 paikkaa 751:sta) S&D Ruotsin sosiaalidemokraattinen tyovaenpuolue (5) EPP Maltillinen kokoomus (4) Kristillisdemokraatit (2) G/EFA Ymparistopuolue Vihreat (2) RE Keskustapuolue (2) Liberaalit (1) ECR Ruotsidemokraatit (3) GUE/NGL Vasemmistopuolue (1) Ruotsin poliittinen jarjestelma Luettelo Ruotsin puolueista

n k m Euroopan sosiaalidemokraattinen puolue (PES) Parlamenttiryhma: Euroopan parlamentin sosialistien ja demokraattien ryhma Puolueet Jasenpuolueet PvdA PS , Vooruit BSP PSOE LP PD , PSI OSP PASOK SDP EDEK SDPS LSDP LSAP PL AP PS SLD , UP PS PSD S SPD SMER SD SDP A ?SSD MSZP SDE LP , SDLP Liitannaisjasenet PS SDP PBSD S PDM DPS , SDP SDSM DS SP CHP , HDP Tarkkailijajasenet PS ARF ESDP GD HaAvoda , Meretz , Fatah CTP LSDSP USFP   PSD FDTL Puolueen puheenjohtajat Wilhelm Droscher Robert Pontillon Joop den Uyl Vitor Constancio Guy Spitaels Willy Claes Rudolf Scharping Robin Cook Poul Nyrup Rasmussen Sergei Stani?ev Europarlamentin ryhmapuheenjohtajat Guy Mollet Hendrik Fayat Pierre Lapie Willi Birkelbach Kate Strobel Francis Vals Georges Spenale Ludwig Spenale Ernest Glinne Rudi Arndt Jean-Pierre Cot Pauline Green Enrique Baron Crespo Martin Schulz Hannes Swoboda Gianni Pittella Udo Bullmann Iratxe Garcia katso Euroopan parlamentti Komissaarit Frans Timmermans Josep Borrell Maro? ?ef?ovi? Nicolas Schmit Paolo Gentiloni Elisa Ferreira Helena Dalli Ylva Johansson Jutta Urpilainen katso Von der Leyenin komissio Hallitusten paamiehet Eurooppa-neuvostossa Pedro Sanchez (Espanja) Robert Abela (Malta) Antonio Costa (Portugali) Olaf Scholz (Saksa) Sanna Marin (Suomi) Mette Frederiksen (Tanska)

n k m Toinen internationaali (1889?1916) Kansainvaliset jarjestot International Socialist Bureau International Federation of Socialist Young People's Organizations Women's International Council of Socialist and Labour Organizations Jasenet Saksan sosiaalidemokraattinen puolue Tyovaenpuolue (Yhdistynyt kuningaskunta) Tyovaeninternationaalin ranskalainen osasto Italian sosialistinen puolue Italian tyovaenpuolue Espanjan sosialistinen tyovaenpuolue Venajan sosiaalidemokraattinen tyovaenpuolue Sosialistivallankumouksellinen puolue Bol?evikit Men?evikit Liettuan, Puolan ja Venajan juutalaisten Yleinen Tyovaenliitto Sionistinen tyovaenpuolue Sveitsin sosiaalidemokraattinen puolue Belgian tyovaenpuolue Puolan sosialistipuolue Bulgarian sosiaalidemokraattinen puolue Luxemburgin sosialistinen tyovaenpuolue Amerikan sosialistinen tyovaenpuolue Ruotsin sosiaalidemokraattinen tyovaenpuolue Norjan tyovaen puolue Sosiaalidemokraatit (Tanska) Suomen sosialidemokraattinen puolue Itavallan sosiaalidemokraattinen puolue