Raute Oyj
Yritysmuoto	julkinen osakeyhtio
Osake	OMXH : RAUTE
Markkina-arvo	84,4 milj. € (31.12.2021) [1]
Toimitusjohtaja	Mika Saariaho
Puheenjohtaja	Laura Raitio
Kotipaikka	Lahti , Suomi
Liikevaihto	142 milj. € (2021) [1]
Liikevoitto	-2,2 milj. € (2021) [1]
Tilikauden tulos	-1,8 milj. € (2021) [1]
Henkilosto	802 (31.12.2021) [1]
Tytaryhtiot	Suomessa: RWS-Engineering Oy, Raute WPM Oy, Hiottu Oy, Muualla:Raute Canada Ltd., Delta, B.C., Kanada; Raute US, Inc., Monroe, Louisiana, USA; Raute Group Asia Pte Ltd., Singapore; Raute Chile Ltda., Santiago, Chile; Raute Service LLC, Pietari, Venaja; Raute (Shanghai) Machinery Co., Ltd, Shanghai, Kiina; Raute (Changzhou) MAchinery Co., Ltd, Changzhou, Kiina, Metriguard Technologies, Inc., Pullman, Washington, USA [2]
Kotisivu	www.raute.fi
Infobox OK Virheellinen NIMI-arvo

Raute Oyj on maailmanlaajuisesti toimivan viilun , vanerin seka viilupuun ja -palkkien valmistuslaitteistoja rakentavan Raute-konsernin emoyhtio ^[2] . Vanerin ja viilupuun tehdaskokonaisuuksien toimittajana Raute on ollut markkina-arvioiden mukaan maailman suurin jo vuosia ja sita myos vuonna 2019. ^{[3] [4]} Rauten edeltaja Lahden Rauta- ja Metalliteollisuustehdas perustettiin vuonna 1908, ja nykyisen nimensa se sai vuonna 1983. Rauten paaomistaja on Mustakallion suku, joka on ollut yhtion toiminnassa lahes alusta saakka. Yhtiota ovat johtaneet muun muassa Henrik Schwartzberg ja hanen poikansa Aarne ja Heikki Mustakallio . Tapani Kiiski valittiin toimitusjohtajaksi vuonna 2004, ja yhtion kotipaikka on Lahdessa .

Tehtailija P. Kuivalainen perusti vuonna 1908 Lahden Vesijarvenkadun varrelle entiseen splinttitehtaaseen konepajan, jossa korjattiin koneita ja valmistettiin rautasankyja. ^{[5] [6]} Lahden Rauta- ja Metalliteollisuustehdas Oy:n alkuajat olivat hankalat. Vaikeudet aiheutti neljan sisavesilaivan (Kaila, Aallotar, Paijanne ja Vehoniemi) valmistaminen ja vuonna 1911 yhtio joutui rahoittajana toimineen Kansallis-Osake-Pankin haltuun. Pankki kutsui yhtion tekniseen johtoon laivanrakennusinsinoori Henrik Schwartzbergin ja isannoitsijaksi Edvin Kauppisen. Schwartzberg lopetti ensi toikseen laivanrakennuksen, koska ei nahnyt siina kasvun mahdollisuuksia. ^{[7] [8]}

Schwartzbergin johdolla konepajasta tuli kannattava. ^[9] Kun puusangyt syrjayttivat Suomessa rautasangyt, yritys alkoi valmistaa vaakoja vuonna 1914. ^[5] Lahden Vaaka -tehdas valmisti kymmenys- ja poytavaakoja kotitalouksille ja kaupalle. Konepajassa tehtiin sisavesilaivoja , hoyrykattiloita seka -koneita .

Ensimmaiset ulkomaankaupat tehtiin ns. omilla sisamarkkinoilla vuosina 1914-1917, kun metallisorveja ja puunjalostuskoneita myytiin Venajalle. ^[7] Itsenaisyyden alkuvuosina Schwartzberg perheineen sai haltuunsa yhtion osake-enemmiston. ^[9]

1930-luvulla yritys alkoi valmistaa kehasahoja , vaakoja ja vanerikoneita. Ensimmainen viilusorvi valmistui vuonna 1931. ^[7]

1930-luvun lopulla Aarne Mustakallio ja hanen veljensa Pauli Mustakallio jatkoivat Lahden Rautateollisuus Oy:n johdossa isansa Henrik Schwartzbergin jalkeen. Paulista tuli teknillinen johtaja vuonna 1937 ja kun Henrik luopui toimitusjohtajuudesta seuraavana vuonna, Aarne Mustakalliosta tuli isannoitsija ja toimitusjohtaja. Yritys luokiteltiin jo ennen talvisodan puhkeamista suurteollisuudeksi ja merkittava osa sen tuotannosta meni vientiin. ^[9]

Aarne Mustakallion johdolla yhtiosta tuli sotavuosien ja niita seuranneen sotakorvaustuotannon jalkeen menestyva vientiyritys, joka tunnettiin erityisesti mekaanisen puunjalostuksen koneiden ja tehtaiden laadukkaana valmistajana. ^[9] 1940-luvulla yritys palveli sotatarviketeollisuutta. Tuotanto oli niin laajaa, etta Mustakalliot perustivat erillisen yhtion, Mustakallio Oy:n, hoitamaan sotatarviketilauksia. Koska Lahden Rautateollisuuden tuotanto oli sodankaynnin kannalta merkittavaa, esimerkiksi noin 60 prosenttia Suomen armeijan tykiston ammuskuorista, ^[7] suuri osa tehtaan vakituisesta tyovaestosta vapautettiin asepalveluksesta. ^[9] Lahden Rautateollisuuden tuotevalikoimiin oli jo pitkaan kuuluneet vaa’at, ja naiden valmistuksen edistamiseksi perustettiin 1943 tytaryhtio Lahden Vaaka Oy. ^{[9] [10]}

Sodan jalkeen Lahden Rautateollisuus osallistui sotakorvaustuotantoon , ja Aarne Mustakallio toimi oman toimensa ohella Sotevan (Sotakorvausteollisuuden valtuuskunta) teknillisena johtajana 1945?1946. Vuonna 1951 yritys tyollisti 430 henkiloa. ^[7] Raute toimitti vuoteen 1952 mennessa 1 200 konetta sotakorvauksina Neuvostoliittoon . ^[9]

Sotakorvaustoimitusten jalkeen Neuvostoliitto teki isoja tilauksia ja solmi yhtion kanssa pitkia sopimuksia. Taman ansiosta toimitusjohtaja Mustakallio saattoi kehittaa tehtaidensa tuotantoa ja palauttaa sotaa edeltaneita vientiyhteyksia muuhunkin maailmaan. 1950-luvulla Lahden Rautateollisuuden tuotannosta noin kolmasosa meni vientiin. ^[9] 1950-luvulla perustettiin Sopekaluste Oy markkinoimaan huonekaluja.

Mustakalliot olivat rakentaneet 1940- ja 1950-luvulla Lahden Rautateollisuuden ymparille konserninomaisen ryhman yrityksia, joilla oli samat omistajat ja johtajat, mutta muuten oma hallinto. Vuonna 1959 jarjestely purettiin ja Lahden Vaaka Oy, Sopenkorpi Oy ja Mustakallio Oy fuusioitiin emoyhtio Lahden Rautateollisuuteen. Lahden Vaaka ja Sopenkorpi jatkoivat konsernin sisalla omina tulosyksikkoinaan ja Aarne Mustakallio jatkoi konsernin toimitusjohtajana. ^[9]

Yritys panosti verrattain varhain automaatioon, jo 1960-luvulla, jolloin ensimmaiset automaattiset tuotantolinjat tehtiin, muun muassa Pelloksen vaneritehtaalle Ristiinaan . ^[7]

Lahden Rautateollisuus oli aloittanut toimintansa Vesijarvenkadulla lahella Lahden keskustaa ja hankkinut sodan jalkeen teollisuustontin myos Lahden Sopenkorvesta . Kun tila loppui kesken, Nastolasta ostettiin kymmenen hehtaarin maa-alue, jonne valmistui ensimmainen tehdas- ja varastokiinteisto vuonna 1968. Uuden alueen myota yritys otti tuotanto-ohjelmaansa vaneri- ja lastulevypuristinlinjat. ^[10] Aarne Mustakallio toimi yhtion toimitusjohtajana kuolemaansa asti, jolloin hanen seuraajakseen nimitettiin Aarnen nuorempi veli Heikki Mustakallio , joka oli toiminut muun muassa Lahden Vaaka Oy:n johtajana. ^{[9] [10]}

Kokonaisten tehtaiden toimittaminen pohjustettiin 1960-70-luvuilla, jolloin aiemmin yksittaisia koneita ja konelinjoja valmistanut perinteikas sorvintekija muutti strategiaansa. Ensimmaisia suurkauppoja oli vuonna 1970 valmistunut Bratskin vaneritehdas Neuvostoliitossa. ^[7]

Lahden Rautateollisuus teki vuonna 1975 kaksi yrityskauppaa. Nastolalainen Oy Infor Ab:n valmisti levytehtaiden tuotantolinjojen loppupaan laitteita, mika taydensi yhtion omaa tuotantoa. Lahtelainen Enwe Oy:n fuusioitiin yhtioon ja samalla Enwe Oy:n Nastolassa sijainnut huonekalutehdas yhdistettiin Mustakallioiden Sopenkorpi-huonekalutehtaaseen. ^[10]

Vuonna 1983 Lahden Rautateollisuus Oy:sta tuli Raute Oy. ^[11] 1990-luvulla puunjalostuskonetoimialan koko tuotanto siirtyi Nastolaan ja tuotannollinen toiminta Lahden Vesijarvenkadun tehtaalla lopetettiin.

Heikki Mustakallio panosti yrityksen markkinointiin, tuotekehitykseen ja vientiin ja loi siita koko maailmassa keskeisen vaneri- ja levyteollisuuden koneiden ja tuotantolinjojen valmistajan. ^{[9] [10]} Edistaakseen yhtion asemaa maailmanmarkkinoilla, Mustakallio toimi aktiivisesti metalliteollisuuden vientijarjestossa Metexissa , perusti tytaryhtioita Pohjois- ja Etela-Amerikkaan ja loi tarkeimpiin vientimaihin oman edustajaverkoston. ^[10] Hanen johdollaan Raute Oy osallistui myos laajasti hyvantekevaisyyteen ja tuki useita kulttuuri- ja sotaveteraanien jarjestoja ja laitoksia. ^[10] Heikki Mustakallion toimitusjohtajakausi kesti vuodesta 1970 vuoteen 1985, jolloin han siirtyi paatoimiseksi hallituksen puheenjohtajaksi. Tama oli ensimmainen kerta lahes 75 vuoteen, kun Lahden Rautateollisuudetta johti suvun ulkopuolinen toimitusjohtaja. ^[10] Vuonna 1987 Mustakallio siirtyi hallintoneuvoston puheenjohtajaksi, jossa tehtavassa han toimi vuoteen 1992 asti. ^[10]

Neuvostoliiton hajoaminen oli yritykselle vaikea paikka: Nastolaan jai 76 miljoonan markan arvosta koneita, joita ei oltu maksettu. ^[7] Vienti Venajalle ja entisiin neuvostotasavaltoihin saatiin kuitenkin palautettua muutamassa vuodessa. ^[10] Tilanteesta selviydyttiin rankan saneerauksen avulla ja vuonna 1992 Raute Oy yhtioitettiin uudelleen. Yhtioon kuuluivat Raute Oy, Raute Wood Processing Machinery Oy ja Raute Precision Oy (entinen Lahden Vaaka) seka konsernin kotimainen tytaryhtio RWS-Engineering Oy. Huonekaluja valmistanut Sope/Sopenkorpi Oy lakkautettiin vuonna 1994 ^[7] . Samana vuonna Raute listautui porssiin. ^{[12] [13]}

Rauten suuria asiakkaita 1990-luvulla olivat muun muassa maailman suurin lasinvalmistaja Saint-Gobain , jonka tehtaisiin Intiaan, Englantiin, Puolaan ja T?ekkiin Raute Precision toimitti raaka-ainejarjestelmat ^[14] seka oregonilainen Roseburg Forest Productions -yhtio, jolle Raute Wood valmisti puupalkkitehtaan eli niin sanotun LVL-tuotantolinjan, jolla tehdaan puupalkkeja sorvatusta viilusta liimaamalla. ^[15]

Vuonna 1995 toimitusjohtajaksi nimitettiin yhtion hallituksen puheenjohtaja Juha-Pekka Keskiaho , joka kuului Mustakallion sukuun aitinsa puolelta. ^[16] Keskiaho jatkoi yhtion kansainvalistamista, rationalisoi sen liiketoimintoja ja keksi uutta kayttoa yhtion suurelle kiinteistoomaisuudelle, joka oli jaanyt tarpeettomaksi. ^[17]

Vuonna 1998 konsernin liikevaihto oli 688 miljoonaa markkaa ja voitto 38 miljoonaa. Punnituslaitteita valmistava Raute-Precision teki kauppoja muun muassa Pohjois- ja Etela-Amerikassa. ^[18] Rauten toimitusjohtajana aloitti Risto Makitalo. ^[19]

Vuonna 2003 Raute Precision kuului maailman kahden johtavan lasiteollisuuden raaka-ainelaitostoimittajan joukkoon ja oli kolmanneksi suurin laasti- ja tasoiteteollisuuden tehdastoimittaja. Suomessa se oli johtava punnitusalan yritys. Helmikuussa 2004 Raute-konserni myi Raute Precision ( Lahti Precision Oy vuodesta 2007 lahtien) -liiketoiminnan paaomasijoitusyhtio Eqvitec Partners Oy:lle ja Raute Precisionin toimivalle johdolle. Kaupasta saatu noin kahden miljoonan euron voitto kaytettiin Raute Wood -liiketoimintaryhman kehittamiseen. ^{[12] [5]}

Rauten toimitusjohtajaksi valittiin vuonna 2004 Tapani Kiiski. ^[20] Mecano Group Oy siirtyi vuonna 2005 kokonaan Rauten omistukseen. ^{[21] [22]}

Vuonna 2007 maailman viilupuutuotannosta (LVL) noin puolet tehtiin Rauten koneilla. ^[23]

Vuoden 2008 finanssikriisi aiheutti yhtion tilauskannassa romahduksen, ja yhtion liikevaihto pieneni lahes 100 miljoonasta eurosta 37 miljoonaan euroon, ja tulos oli tappiollinen. Raute selvisi huonoista vuosista vahvan taseensa ansiosta ja henkilostojarjestelyilla, kuten lomautuksilla . Suurilta irtisanomisilta valtyttiin, kun vahennykset kohdistuivat alihankintaan. ^[6]

Rauten suurimpia tilauksia 2010-luvun alkupuolella olivat muun muassa 12 miljoonan euron arvoinen tuotantolinjojen uudistus venalaisen vaneriyhtio Brjanskij Fanernyi Kombinatin tehtaassa kesalla 2010 ^{[24] [25]} , 16 miljoonan euron arvoiset viilunsorvauslinja ja vanerin liimaus- ja puristuslinjat, jotka se toimitti CMPC:lle Maderasille Chileen vuonna 2012. ^[26] , 14 miljoonan euron arvoinen tilaus Pollmeier Furnierwerkstoffelle Creuzburgiin rakentamalle LVL-tehtaalle vuonna 2012 ^[27] . Vuonna 2012 Raute sai kaikkien aikojen suurimman tilauksensa, kun chilelaisen Paneles Araucon vaneritehdas Nueva Aldeassa paloi ja se piti rakentaa uudelleen. Kaupan arvo oli yli 50 miljoonaa euroa. ^[28]

Vuonna 2014 Raute sai 23 miljoonan euron arvoisen kone- ja laitetilauksen Steico Spolkan uudelle viilupalkkitehtaalle Czarna Wodaan . ^[29] Viennin osuus tuotannosta oli noin 94 prosenttia, liikevaihto oli 94 miljoonaa euroa ja tyontekijoita 600, joista 400 tyoskenteli Suomessa. ^[3]

Siina missa muulla puutuoteteollisuudella ei mennyt kovin hyvin vuonna 2015, Raute joutui siirtymaan Nastolan tehtaallaan kahdesta vuorosta kolmeen, jotta sai kaikki tilauksensa toimitettua. Se oli saanut alkuvuonna ennatysmaaran uusia tilauksia, viisinkertaisen maaran edelliseen vuoteen verrattuna. Esimerkiksi Stora Enso tilasi Rautelta 30 miljoonan euron arvoisen viilupalkkilinjan Varkauteen ^[30] , Latvijas Finieris 31 miljoonan euron viilutehtaan laajennuksen Viroon ^[31] ja UPM Plywood 13 miljoonan euron tilauksen tehtaalleen Otepaahan Viroon. ^[3]

Vuonna 2016 Raute sai Metsa Woodilta 25 miljoonan euron arvoisen kone- ja laitetilauksen puuviilua valmistaviin tuotantolaitoksiinsa Lohjalla ja Aanekoskella ^[32] . Venalaisen Vyatskiy Fanernyi Kombinat taas teki 32 miljoonan euron arvoisen tilauksen Kirovin seudulla sijaitsevan tehtaansa laajennukseen. ^[33]

Kevaalla 2017 Raute osti Metriguard -yhtion Yhdysvalloista Pullmanin kaupungista. Metriguard toimitti mittalaitteistoja viilu- ja vaneriteollisuudelle. ^[34] Lokakuussa UPM teki 21 miljoonan euron arvoisen tilauksen Chudovossa sijaitsevan koivuvaneritehtaansa laajennukseen ^[35] ja Yhdysvalloissa Oregonin osavaltion Rosenburgissa sijaitseva Roseburg Forest Products tilasi yli 11 miljoonan euron arvoisen viilupalkin ladontalinjan. ^[36]

Tammikuussa 2018 Metsa Group tilasi 23 miljoonan eurolla Punkaharjun viilupalkkitehtaansa laajennukseen liittyen linjat ja niihin liittyvat palvelut. ^[37] Raute teki historiansa suurimman liikevaihdon, 181 miljoonan euroa, josta liikevoittoa oli 15 miljoonaa euroa. ^[4] Tyontekijoita se palkitsi tyoehtosopimusta suuremmilla palkankorotuksilla ja viikon lisapalkalla. ^[38] Yritys oli valitellut tyovoimapulaa ^[39] ja tyontekijoiden palkitsemisella haluttiin vaikuttaa tyonantajakuvaan. ^[38]

Syyskuussa 2019 Raute uudisti johtamismalliaan vastaamaan paremmin sen asiakastarpeita. ^[40] Lokakuussa Raute kertoi saaneensa historiansa suurimman yksittaisen tilauksen. Venalainen Segezha Group tilasi Kostroman seudulle Galichin kylaan tulevalle uudelle vaneritehtaalleen kaikki koneet ja laitteet. Kaupan arvo oli 58 miljoonaa euroa. ^[41]

Yrityksen nimi on vuosien varrella lyhentynyt ja muuttunut seuraavasti: ^[11]

• 30.04.1908?15.03.1912 Lahden Rauta- ja Metalliteollisuustehdas Osakeyhtio
• 16.03.1912?26.11.1942 Lahden Rautateollisuus Osakeyhtio
• 27.11.1942?14.09.1983 Lahden Rautateollisuus Oy
• 15.09.1983?21.06.1998 Raute Oy
• 22.06.1998?Raute Oyj ^[42]

Rauten asiakastoimialoja ovat vaneri -, viilu - ja LVL -teollisuus. Vanerin ja viilupuun tehdaskokonaisuuksien toimittajana Raute on markkinajohtaja. ^{[3] [4]} Se on maailman ainoa yritys, joka pystyy myymaan kokonaisen vaneritehtaan, aina tukkien kasittelysta levyjen jatkokasittelyyn. Yrityksen kilpailijat ovat yrityskooltaan pienempia ja alueellisia toimijoita, jotka ovat erikoistuneet vain johonkin prosessin osaan. Esimerkiksi japanilainen Hashimoto on Rautea suurempi viilunsaumauksessa. ^[7] Rauten suurin kilpailija on japanilainen Meinan , jonka liikevaihto oli vuonna 2014 alle puolet Rauten liikevaihdosta. ^[3] Yrityksen liiketoiminta on poikkeuksellisen suhdanneherkkaa, ^[38] mita selittanee esimerkiksi se, etta vanerin globaali tuotanto nousi 85 prosenttia vuodesta 2000 vuoteen 2017 ja LVL:n tuotanto lisaantyi vuosien 2011?2017 valilla 57 prosenttia. ^[43] Vuonna 2019 maailman viilupuutuotannosta (LVL) noin puolet tehtiin Rauten valmistamilla koneilla. ^[44]

Raute toimittaa projektitoimituksina kokonaisten tehtaiden ja tuotantolinjojen lisaksi myos yksittaisia koneita ja niiden automaatioratkaisuja, konenakosovelluksia ja mittausteknologiaa. Rauten teknologiapalveluihin kuuluvat laitteiden kunnossapito, modernisointi ja varaosat, koulutus, asiakkaan liiketoiminnan kehittaminen seka digitaaliset palvelut. ^{[4] [38]} Sen automaatiotuotteisiin kuuluvat esimerkiksi kuten ohjelmoitavat logiikat, laserin hyodyntaminen ja ultraaanimittaus. ^[7] Rauten tavoitteena on eri tavoin vahentaa asiakkaiden puukustannuksia. Esimerkiksi Smartmill-tuotekonseptin avulla Rauten asiakkaat ovat saastaneet 15 prosenttia puukustannuksissaan. ^{[7] [45]}

Rauten liikevaihto oli vuonna 2019 noin 151,3 miljoonaa euroa. Sen suurimmat markkinat olivat Euroopassa (34 %), Venajalla (31 %) ja Pohjois-Amerikassa (18 %). Etela-Amerikan osuus oli yhdeksan prosenttia ja Aasian ja Tyynenmeren alueen kahdeksan prosenttia. ^[46] Kiina on maailman suurin vanerin tuottaja, LVL-markkinoita hallitsee USA. ^[43]

Suomalainen Raute Oyj on Raute-konsernin emoyhtio. Siihen kuuluvat paatoimipiste Lahden Nastolassa ja Kajaanissa sijaitseva konenako- ja kosteusmittausteknologiaan erikoistunut valmistus- ja suunnitteluyksikko. ^[3] Vuonna 2019 emoyhtio Raute Oyj:n osuus konsernin liikevaihdosta oli 80 prosenttia. ^[46] Vuonna 2019 Rautella oli henkilostoa kokoaikaisiksi tyontekijoiksi muunnettuna keskimaarin 778. ^[46]

Vuonna 2018 konserniin kuului kahdeksan ulkomaista tytaryhtiota: ^{[47] [3]}

• tuotantoyksikot sijaitsevat
  • Kanadassa ( Vancouverin alueella),
  • Kiinassa (Chagzhoun alueella) ja
  • Yhdysvalloissa Pullmanissa , Washingtonin osavaltiossa
• asiakas- ja huoltopalveluita tarjotaan myos mm.
  • Venajalla
  • Chilessa ja
  • Singaporessa .

Naiden lisaksi yhtiolla on myos agenttiverkostoja ja paikallisia palvelupisteita. ^[47]

Vuonna 2019 projektitoimitusten osuus liikevaihdosta oli 57 prosenttia ja teknologiapalveluiden osuus 43 prosenttia. Vaneriteollisuuden osuus projektitoimitusten liikevaihdosta oli 85 prosenttia ja LVL-teollisuuden 15 prosenttia. ^[46]

Rauten paaomistaja on Mustakallion suku, joka on ollut mukana yhtion toiminnassa yli sata vuotta, ja jonka osuus aanivallasta on yli puolet. ^[6] 1950-luvulla yhtion omistus jakautui alle kymmenen suvun jasenen kesken. Konsernin yhtiojarjestyksessa on lunastuspykala, jonka mukaan Henrik Schwarzbergin jalkelaiset ovat etuoikeutettuja omistajia. 1970-luvun lopulla yhtiolla oli alle 30 omistajaa. ^[10] Nykyaan sukuomistajia, joilla on kantasarjan osakkeita, on yli viisikymmenta. ^{[7] [2] [12]}

Yhtion A-osake on noteerattu Helsingin porssissa . Suurimmat omistajat 30.4.2020 olivat ^[48] (% osakkeista):

1. Goran Sundholm (11,7 %)
2. Mandatum Henkivakuutusosakeyhtio Unit-Linked (3,2 %)
3. Mikko Laakkonen (2,8 %)
4. Pekka Suominen (2,6 %)
5. Osku Siivonen (2,4 %)

Timo Sandberg on kertonut Rauten tarinaa kirjoissaan, esimerkiksi Mustamaessa. ^[7] Rautesta on kirjoitettu myos kaksi historiikkia, Laura Visapaan vuonna 1997 kirjoittama Tarinoita Rautesta ^[49] seka Sinikka Mustakallion ja Brian Flemingin vuonna 1998 julkaistu Raute 1908-1998 ^[50] .

• Yrityksen verkkosivu