Ordovikikausi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ordovikikauden jako
kausi epookki vaihe ika (mvs)
Siluuri Llandovery Rhuddan nuorempi
Ordoviki myohais Hirnant 443,7?445,6
Katy 445,6?455,8
Sandby 455,8?460,9
keski Darriwil 460,9?468,1
Daping 468,1?471,8
varhais Flo 471,8?478,6
Tremadoc 478,6?488,3
Kambri Furong 10. vaihe vanhempi
Ordovikikauden jako ICS:n mukaan. [1]

Ordovikikausi eli ordoviikkikausi [2] oli geologinen ajanjakso ja toinen paleotsooisen maailmankauden kuudesta kaudesta. Ordovikikausi oli selkarangattomien valtakautta. Se alkoi pienella joukkotuholla noin 490 miljoonaa vuotta sitten ja paattyi ordovikin-siluurin jaakauden aiheuttamaan suurempaan joukkotuhoon 443,5 miljoonaa vuotta sitten. Kausi kesti eri tutkijoiden mukaan 50?80 miljoonaa vuotta. Kaudelle oli tyypillista merielainten runsaslajisuus ja nopea kehittyminen. Merissa eli muun muassa mustekaloja muistuttaneita kuorellisia nilviaisia oikosarvia seka meduusoja . Sienielaimet kehittyivat ja ensimmaiset varsinaiset selkarankaiset, leuattomat panssarikalat ilmestyivat ordovikikaudella. Maalle ilmestyi alkeellisia levia ja vedessa eli putkilokasveja .

Nimen tausta

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Ordovikikausi on saanut nimensa nimensa nykyisen Walesin alueella elaneen ordovikien ( lat. ordovices ) kelttiheimon mukaan. Englantilainen geologi Adam Sedgwick nimesi vuonna 1835 Walesin ja Englannin rajaseudulla tutkimansa kivikerroksen kambriseksi ( engl. Cambrian ) systeemiksi Walesin latinankielisen nimen Cambria mukaan, ja samalla seudulla tyoskennellyt skotlantilainen geologi Roderick Murchison nimesi samana vuonna toisen kerroksen siluurisysteemiksi walesilaisen siluurien kelttiheimon mukaan. Systeemien mukaan nimettiin myos kaudet, joiden aikana ne ovat syntyneet. Sedgwick ja Murchison kuitenkin laajensivat kambri- ja siluurisysteemien rajauksia kunnes ne menivat osin paallekkain, eika kiistaa saatu ratkaistua heidan elinaikanaan. Englantilainen geologi Charles Lapworth ehdotti vuonna 1879 kiistanalaisen osan nimeamista erilliseksi ordovikisysteemiksi ordovikien mukaan. [3] [4] Lapworthin ehdotus heratti Britanniassa vastustusta 1890-luvulle saakka mutta hyvaksyttiin lopulta. Virallisesti nimi vahvistettiin vuonna 1960. [3]

Mantereet ja ilmasto

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Ordovikikauden alkupuolella maan ilmakehan korkea, nykyiseen verrattuna yli kymmenkertainen hiilidioksidipitoisuus piti ylla voimakasta kasvihuoneilmiota . [5] Kaudella vallinnut ilmasto oli nykyista lampimampi, vaihtelevampi ja kosteampi. Etelanavalla oli kauden alkuvaiheessa viileanlauhkea ilmasto. [6] Pohjoisella pallonpuoliskolla oli valtava valtameri Panthalassa , jossa sijaitsivat 30. leveysasteella melko lahekkain Laurentia , Barentsia , Siperia , [7] Kazakstan ja Avalonia . Pohjoisnavan ymparilla kiersi kylma merivirta ja paivantasaajan seutuvilla lammin. [7] Keskisella ordovikikaudella etelanavan ymparilla oli suuri manner Gondwana , johon kuuluivat nykyinen Etela-Amerikka , Afrikka ja Australia . Kauden loppukolmanneksella ilmasto viileni ja varsinkin kuivui nopeasti. Se lienee johtunut mannerliikunnoista , jotka siirsivat Gondwanan lahelle paivantasaajaa. [8] Nain Maata lammittava, trooppisilla alueilla planeetan kiertava lammin paivantasaajan suuntainen merivirta estyi.

Kauden aikana syntyi jaakausi , joka ei tosin ollut pleistoseenin jaakausien kaltainen. Jaa peitti suuria alueita Etela-Amerikasta ja Afrikasta. Kylma ilmasto vallitsi etelassa 60.?30. leveysasteella. Lahella paivantasaajaa oli kuivaa. [9] Saharan autiomaa jaatikoityi osin, silla se oli Gondwanan etelaosissa melko lahella napoja. [10] Myohaisella ordovikikaudella alkanut Ordovikin-siluurin jaakausi kesti 8?10 miljoonaa vuotta, jolloin merenpinta laski noin 100 metrilla. Tremadoc- ja Llanvir-vaiheiden lopulla tapahtui luultavasti mannerliikunnoista johtuneita lajien joukkotuhoja.

Kauden alussa oli ensin viileaa mutta myohemmin huippuja, joissa lampotila nousi nykyista korkeammaksi. Noin 460 miljoonaa vuotta sitten lampotila muuttui nykyista kylmemmaksi. Noin 450 miljoonaa vuotta sitten hiilidioksidia oli 17-kertaisesti nykyiseen verrattuna. [11]

Kasvillisuus

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Maalle ilmestyi alkeellisia kasveja ehka jo 500-440 miljoonaa vuotta sitten. [5] [12] [13] [14] Argentiinasta on loydetty noin 470 miljoonaa vuotta vanhoja itioita. [13] Omanista loydetty fossiileja , jotka saattavat todistaa Katy-kaudella elaneen maakasveja. [13] Ensimmaiset ordovikikauden varhais- ja keskivaiheen maakasvit muistuttivat luultavasti sammalia ja maksasammalia , joten kyse ei ollut putkilokasveista . Ensimmaisilla maakasveilla ei ollut varsinaisia juuria , vartta ja lehtia . Maakasveja esiintyi enemman vasta seuraavan kauden, siluurikauden loppupuolella. Maakasvit lienevat kehittyneet vuorovesirannoilla kasvaneista levista. Vuorovesiranta on valilla kuiva ja valilla veden peittama. Joillakin levilla tiedetaan olevan paksu nahkea pinta, juuria seka erilainen varsi, ja joidenkin levien muodot muistuttavat etaisesti haarasanikkaisia seka kortteita , jotka olivat myos ensimmaisia maakasveja.

Elaimisto

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]
Rekonstruoitua merenpohjaa museonayttelyssa. Kuvassa esiintyy muun muassa oikosarvia .
Muun muassa lonkerojalkaisia kasittavia fossiileja Ohiosta kaivetussa hiekkakivessa .
Helmiveneille sukua ollut oikosarvi Orthoceras .

Ordovikikauden elaimistoon lukeutui muun muassa koralleja , meritahtia , merisiileja ja lonkerojalkaisia , jotka olivat simpukoita muistuttaneita kuorellisia, litteita otuksia. Trilobiitteja oli kuollut runsaasti kambrikauden lopussa, jolloin muiden merielainten lajiutumiselle jai enemman tilaa. Uusia lonkerojalkaislajeja syntyi paljon. Korallimaisia sammalelaimia ja merililjoja ilmestyi aikakauden trooppisiin meriin. Myos trilobiitteja kehittyi lisaa. Helmiveneet lajiutuivat merkittavasti ordovikikauden alkupuolella. Graptoliitteja ilmestyi Tremadoc-vaiheen aikana. Ne olivat aluksi planktonin kaltaisia, kunnes niista kehittyi korallimaisia yhdyskuntia kauden lopussa.

Noin 470 miljoonaa vuotta sitten ordovikikauden keskivaiheilla ilmestyivat mustekalamaiset, kuorelliset elaimet oikosarvet , joiden kuori muistutti pitkaa jaatelototteroa . Myos nahkiaisen kaltaiset leuattomat kalat ja panssaroidut alkukalat ilmestyivat kauden aikana. Alkukalojen paan ja eturuumiin peittanyt panssari suojasi niita luultavasti meriskorpioneilta . Alkukalat kerasivat ravintoa pohjamudasta polynimurin tapaan. Australiasta on loydetty varhaisella ordovikikaudella elaneiden kalojen fossiileja.

Myohaisella ordovikikaudella tapahtui merielainten joukkotuho, joka johtui luultavasti jaakauden alkamisesta.

Uusia elainryhmia ordovikikaudella

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Ordovikikauden jako

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Ordovikikausi jaetaan usein kolmeen epookkiin , jotka ovat:

Epookkien tarkemmasta jaosta on eri versioita. Artikkelin alussa oleva taulukko perustuu ICS:n jakoon. [1]

Lahteet

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]
  • Luhr, James F.:  Maapallo . Suomentanut Tikkanen, Matti & Heikkila, Pasi. Helsinki: Karttakeskus, 2007. ISBN 9789515930408 .

Viitteet

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]
  1. ↑ a b Gradstein, F.M.; Ogg, J.G. & Smith, A.G.; 2004: A Geologic Time Scale 2004 , Cambridge University Press.
  2. ↑ ordoviikki | ordoviikkikausi Tieteen termipankki. Viitattu 24.11.2022.
  3. ↑ a b Ordovician Period (englanniksi) Encyclopædia Britannica Online . Viitattu 24.11.2022.
  4. ↑ Cambrian Period (englanniksi) Encyclopædia Britannica Online . Viitattu 24.11.2022.
  5. ↑ a b Luhr, James F., 2007, s. 30?.
  6. ↑ Scotese, Christopher R.: Early Ordovician Climate, ( 480 million years ago) Climate History ? Paleomap Project . Viitattu 9.12.2019. (englanniksi)
  7. ↑ a b Britannica Britannica [ vanhentunut linkki ]
  8. ↑ Late Ordovician map (kuva kartasta) Jan.ucc.nau.edu . Viitattu 9.12.2019. (englanniksi)
  9. ↑ Scotese, Christopher R.: Middle & Late Ordovician Climate, (440 million years ago) Climate History ? Paleomap Project . Viitattu 9.12.2019. (englanniksi)
  10. ↑ Scotese, Christopher R.: Ancient Oceans Separate the Continents  Climate History ? Paleomap Project . Viitattu 9.12.2019. (englanniksi)
  11. ↑ Luhr, James F., 2007, s. 30.
  12. ↑
    1. author.fullName}: First land plants plunged Earth into ice age New Scientist . Viitattu 3.1.2022. (englanniksi)
  13. ↑ a b c Mariusz A. Salamon, Philippe Gerrienne, Philippe Steemans, Przemysław Gorzelak, Paweł Filipiak, Alain Le Herisse: Putative Late Ordovician land plants. New Phytologist , 2018, nro 218, s. 1305?1309. doi : 10.1111/nph.15091 . ISSN 1469-8137 . Artikkelin verkkoversio . en
  14. ↑ Thomas Servais, Borja Cascales-Minana, Christopher J. Cleal, Philippe Gerrienne, David A. T. Harper, Mareike Neumann: Revisiting the Great Ordovician Diversification of land plants: Recent data and perspectives. Palaeogeography, Palaeoclimatology, Palaeoecology , 15.11.2019, nro 534, s. 109280. doi : 10.1016/j.palaeo.2019.109280 . ISSN 0031-0182 . Artikkelin verkkoversio . en


Maapallon geologinen historia
Prekambri (4 567?541 miljoonaa vuotta sitten)
Hadeeinen aioni (4 567?4 000 mvs)

 

Arkeeinen aioni (4 000?2 500 mvs)

eoarkeeinen (4 000?3 600 mvs) • paleoarkeeinen (3 600?3 200 mvs) • mesoarkeeinen (3 200?2 800 mvs) • neoarkeeinen (2 800?2 500 mvs)

Proterotsooinen aioni (2 500?541 mvs)

paleoproterotsooinen (2 500?1 600 mvs) • mesoproterotsooinen (1 600?1 000 mvs) • neoproterotsooinen (1 000?541 mvs)

541 miljoonaa vuotta sitten ? nykyaika
Fanerotsooinen aioni (541 mvs ? nykyaika)
paleotsooinen (541?252,17 mvs): kambrikausi  • ordovikikausi  • siluurikausi  • devonikausi  • kivihiilikausi  • permikausi
mesotsooinen (252,17?66,0 mvs): triaskausi  • jurakausi  • liitukausi
kenotsooinen (66,0 mvs ? nykyaan): paleogeenikausi  • neogeenikausi  • kvartaarikausi
Noudettu kohteesta ” https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Ordovikikausi&oldid=21043383 ”