Vasemmalla ylarivissa Roosevelt allekirjoittaa osan New Deal -laista 18. toukokuuta 1933. Oikealla presidentti Roosevelt virallisessa kuvassaan (27. joulukuuta 1933). Alhaalla ohjelman kautta tyollistyneen taiteilijan seinamaalaus (1939).
New Deal
(
suom.
uusi sopimus
tai
uusi ohjelma
) oli joukko
Yhdysvaltain
presidentin
Franklin D. Rooseveltin
vuosina 1933?1937 toimeenpanemia lainsaadannollisia uudistuksia, joiden tarkoitus oli pelastaa Yhdysvallat ja
sen talous
1920-luvun lopulla alkaneen
suuren laman
kourista.
Uudistusten tarkoituksena oli helpottaa tyottomien ja koyhien asemaa, eheyttaa lamassa rapistunutta yhteiskuntaa ja uudistaa Yhdysvaltojen taloutta uusien talouslamojen valttamiseksi. Valittomien taloushyotyjen ohella New Deal kasvatti
sosiaalista koheesiota
ja luottamusta liittovaltion hallitukseen.
[1]
New Dealin myota Yhdysvaltojen talous elpyi ja tyottomyys kaantyi laskuun. Toimenpiteisiin on kohdistettu kuitenkin myos kritiikkia, ja joidenkin mielesta Yhdysvaltojen talous sai kaivatun piristysruiskeen vasta
toisen maailmansodan
sotaponnistuksessa.
[2]
Kansalaisten liittovaltion hallitusta kohtaan kokema luottamus kantoi 1960-luvulle asti.
[1]
New Deal -ohjelman perusta oli niin sanottu ”Kolme arraa” eli helpotusta ja avustusta tyottomille (
relieve
), talouden elvytys (
recovery
) ja talousjarjestelman uudistamista (
reform
).
[3]
Kaytannossa New Deal tarkoitti
keynesilaista talouspolitiikkaa
, jossa liittovaltio pyrki luomaan talouskasvua tukemalla tyollistymista julkisilla investoinneilla. Investoinnit rahoitettiin paaasiassa
velkarahalla
. Liittovaltio myonsi 500 miljoonan
dollarin
(nykyrahassa noin 9,25 miljardia) helpotuspaketin osavaltioiden ja kaupunkien tyollisyysohjelmiin.
Valttaakseen uusia lamoja Rooseveltin hallinto lisasi merkittavasti talouden saantelya, etenkin pankkisektorin saantelya. Naista kuuluisin oli niin sanottu
Glass?Steagall-laki
(
Glass?Steagall Act
), joka kielsi pankkeja riskeeraamasta asiakkaiden talletuksia porssissa.
New Deal koostui kahdesta lainsaadantopaketista, joista ensimmainen keskittyi taloudellisiin investointeihin ja toinen sosiaalisiin uudistuksiin. Toisen New Dealin keskeisinta sisaltoa oli tyovaeston jarjestaytyneisyyden lisaaminen ja
ammattiyhdistysten
toiminnan helpottaminen. Koyhyytta pyrittiin suitsemaan
sosiaaliturvan
kayttoonotolla, pakollisella tyottomyysvakuutuksella ja
minimipalkan
kayttoonotolla.
New Dealin myota Yhdysvaltojen talous elpyi ja tyottomyys kaantyi laskuun. Rooseveltille New Deal merkitsi vakiintunutta kansansuosiota ja han pysyi maan presidenttina aina kuolemaansa saakka. Roosevelt valittiin presidentiksi ennatykselliset nelja kertaa. New Deal -ohjelmat myos paransi ammattiliittojen ja valtion suhdetta toisiinsa, vaikka ammattiliitot aluksi vastustivatkin New Deal -ohjelmia.
[4]
New Deal myos paransi yhteiskuntarauhaa ja Rooseveltin hyvaksyma
Social Security Act
onnistui alentamaan elakelaiskoyhyytta jopa 20 %:lla.
[5]
New Deal maaritteli Yhdysvaltojen talous- ja sosiaalipolitiikkaa pitkalle 1900-lukua ja monet sen aikaisista ohjelmista ovat kaytossa vielakin, joskin useat tunnetaan nykyaan eri nimella.
Rooseveltin kuoleman jalkeen presidentti
Harry S. Truman
jatkoi New Deal -ohjelmaa omalla termillaan
Fair Deal
, joka muun muassa lisasi 10 miljoonaa elakelaista ja pienituloista sosiaaliturvaan ja pyrki nostamaan minimipalkkaa.
[6]
Trumanin seuraaja
Dwight D. Eisenhower
jatti New Dealin suurimmilta osin voimaan ja lisasi valtion roolia taloudessa esimerkiksi kunnianhimoisella
Interstate Highway
-projektilla.
[7]
[8]
1960-luvulla
Lyndon B. Johnsonin
Great Society
-ohjelma perustui suurilta osin New Dealin esimerkkiin. Vasta 1970-luvulla
Richard Nixonin
ollessa presidenttina talouden saantelya alettiin merkittavissa maarin purkaa. Kuitenkin jopa
Ronald Reagan
ja
George H. W. Bush
pitivat osaltaan kiinni joistain New Dealin pankkisaantelya koskevista saadoksista ja nain ollen kaksiportainen pankkijarjestelma purettiin vasta kun Glass?Steagall-laki kumottiin
republikaanien
aloitteesta ja lopulta
Bill Clintonin
hallinnon toimesta 1999.
Taloustieteilijoiden keskuudessa on vahemmisto, joka uskoo, etta elvytystoimet pahensivat lamaa.
[9]
Talouden heikon ja pitkaan kestaneen toipumisen taustalla nahdaan olevan valtion toimet. Osa taloustieteilijoista uskoo, etta ilman New Dealin tuomia valtion toimia, kuten sosiaaliturvaa, tyottomyysvakuutusta, pakollista
minimipalkkaa
ja erityisia valtion myontamia etuoikeuksia ammattiyhdistyksille, liikeyritykset olisivat pystyneet palkkaamaan enemman tyontekijoita, jolloin New Dealin vuosien tyottomyysprosentti olisi ollut 6,7 % sen sijaan etta se oli 17,2 %.
[10]
Nakokulma ei kuitenkaan ota huomioon toimenpiteilla saavutettua positiivista yhteiskunnallisen yhteenkuuluvuuden parantumista eli
sosiaalista koheesiota
.
[11]
Vaitetaan myos, etta 1940-luvulla alkanut voimakas taloudellinen toipuminen johtui joidenkin New Dealin aikaisten politiikkojen hylkaamisesta 1940-luvulle tultaessa.
[12]
Todennakoisempana syyna 1940-luvun taloudelliselle kasvulle pidetaan kuitenkin sotateollisuuden tuomaa merkittavan laajaa kysyntaa tuotteille ja tyovoimalle.
[11]
- ↑
a
b
The Hundred Days and Beyond: What Did the New Deal Accomplish?
12.4.2012. The Gilder Lehrman Institute of American History. Viitattu 31.8.2023.
(englanniksi)
- ↑
The New Deal
Khan Academy
. Viitattu 31.8.2023.
(englanniksi)
- ↑
What were the three R's of FDR's New Deal?
Socratic
. Viitattu 11.12.2020.
(englanniksi)
- ↑
Brands, Henry William:
Traitor to His Class: The Privileged Life and Radical Presidency of Franklin Delano Roosevelt
, s. 387?389. 2009 painos. Anchorbooks, 2008.
(englanniksi)
- ↑
Romig, Kathleen:
Social Security Lifts More Americans Above Poverty Than Any Other Program
Center on Budget and Policy Priorities
. 25.10.2013. Viitattu 11.12.2020.
(englanniksi)
- ↑
Fair Deal
Encyclopedia Britannica
. Viitattu 11.12.2020.
(englanniksi)
- ↑
The Interstate Highway System
HISTORY
. Viitattu 11.12.2020.
(englanniksi)
- ↑
History of the Interstate Highway System - 50th Anniversary - Interstate System - Highway History
Federal Highway Administration. Viitattu 11.12.2020.
(englanniksi)
- ↑
Smiley, Gene:
Great Depression
Econlib
. Viitattu 31.8.2023.
(englanniksi)
- ↑
Gallaway, Lowell E. & Vedder, Richard K.:
Out of Work: Unemployment and Government in Twentieth-Century America
. New York University Press, heinakuu 1997.
(englanniksi)
- ↑
a
b
Varoufakis, Yanis:
And the Weak Suffer What They Must?: Europe, Austerity and the Threat to Global Stability
. Bodley Head, 2016.
ISBN 978-1847924032
.
(englanniksi)
- ↑
Cole, Harold L. & Ohanian, Lee E.:
New Deal Policies and the Persistence of the Great Depression: A General Equilibrium Analysis
, 2004.