Charles John Huffam Dickens
(
7. helmikuuta
1812
Portsmouth
?
9. kesakuuta
1870
Higham
,
Kent
) oli
englantilainen
kirjailija. Han oli aikansa tuotteliaimpia kirjailijoita, ja hanta pidetaan yleisesti
viktoriaanisen kauden
suurimpana romaanikirjailijana.
[1]
Charles Dickens syntyi Portsmouthissa vuonna 1812 John ja Elizabeth Dickensin toiseksi lapseksi. Hanen isansa oli laivaston virkamies, joka siirrettiin takaisin
Lontooseen
kun Charles oli kolmevuotias.
[2]
Lontoosta Dickensit muuttivat
Chathamiin
, jossa Charles Dickens kavi koulua ja menestyi siina hyvin. 12-vuotiaana hanet laitettiin muutamaksi kuukaudeksi toihin kengankiillotustehtaaseen, kun perheenpaa oli velkavankeudessa. Lopulta velka maksettiin isoaidin perinnolla. Dickens kaytti kokemuksiaan tehdastyosta romaanissaan
Pikku Dorrit
.
[3]
Vuosina 1824?1827 Dickens saattoi jatkaa jalleen opintojaan. 1827 han paasi toihin lakitoimistoon, ja sen jalkeen
pikakirjoittajaksi
siviilioikeuteen (Doctor's Commons). Han hankki lukuoikeiden
British Museumiin
, ja perehtyi siella
Shakespearen
tuotantoon ja historiateoksiin. Pian han alkoi kirjoittaa lehtiin.
[3]
Dickens meni vuonna 1836 naimisiin toimittajatoverinsa tyttaren Catharine Hogartin kanssa. He saivat kymmenen lasta. Kaksi Catharinen sisarista asuivat perheen kanssa, ja on spekuloitu Dickensin olleen heihin rakastunut. Dickensit erosivat vuonna 1858.
[3]
Dickensista on olemassa pienikokoinen nuoruudenaikainen muotokuva, jonka on maalannut
Margaret Gillies
. Se oli pitkaan kadoksissa mutta ilmeni etta se on tavalla tai toisella paatynyt Etela-Afrikkaan. Nykyisin se on Charles Dickensin museossa.
[4]
Dickensin teokset julkaistiin yleensa
aikakauslehdissa
jatkosarjoina, joita seurattiin kuin nykyajan
saippuaoopperaa
. Julkaisumuodosta lienee johtunut, etta ne laajenivat valtaviksi tiiliskiviksi. Kustantajien kitsauden vuoksi Dickens joutui elattamaan itseaan myos lukukiertueilla, joilla han luki teoksiaan aaneen. Tyon rasittamana han lopulta menehtyi
halvauskohtaukseen
.
lahde?
Dickensin romaaneille ovat ominaisia
parodiset
, miltei
surrealistisen
hopsot ja juuri siksi mieleenpainuvat henkilohahmot, esimerkiksi
Pickwick-kerhon
homelot herrasmiehet, seka suuret tunteet, jollaisia ei yleensa yhdisteta englantilaiseen kulttuuriin. Viktoriaanisen maailman kuvaus on tarkkaa ja maanlaheista huolimatta
satiirisesta
liioittelusta. Juonten yksinkertaisuus hukkuu yksityiskohtien paljouteen ja mehevan nokkelaan, puhekielen kliseita irvailevaan ja sanoilla leikittelevaan kieleen. Realistisimmillaan Dickens on kuvatessaan lasten maailmaa ja sen julmuutta. Koska han itse joutui rutikoyhan pikkuvirkamiehen poikana monien muiden viktoriaanisen kauden lasten tavoin menemaan toihin elattaakseen perhetta, hanen kirjoissaan kuvataan mukaansatempaavasti myos aikakauden elaman synkkia puolia.
Dickensin kuuluisimpia romaaneita ovat
Pickwick-kerhon jalkeenjaaneet paperit
(1836?1837),
Oliver Twist
(1837?1839),
Nicholas Nicklebyn elama ja seikkailut
(1838?1839),
David Copperfield
(1849),
Kolea talo
(1852?1853),
Kaksi kaupunkia
(1859) ja
Loistava tulevaisuus
(Suuria odotuksia, 1861). Tunnettu on myos hanen joulukertomuksensa saituri Scroogesta,
Joululaulu
(1843). Selvimmin omaelamakerrallinen on David Copperfieldin tarina, kun taas
Kahdessa kaupungissa
Dickens uskaltautuu kuvaamaan
Ranskan vallankumouksen
tapahtumia.
Dickensia pidetaan laajalti Englannin ja englantilaisuuden tunnuskuvana. Satiiri ja
yhteiskuntakritiikki
olivat hanen teoksissaan keskeisella sijalla. Esimerkiksi romaani
Kolea talo
alkaa kuvauksella mielettomiin mittoihin venyneesta oikeusjutusta ”Jarndyce vastaan Jarndyce”, jonka nimikin on sanaleikki (
Jarndyce
aannetaan kuten
jaundice
,
keltatauti
). Hanen yhteiskuntakritiikkinsa oli ennen muuta moraalista
lahde?
, ei poliittista laatua, ja vallankumouksellisiin ja
sosialistisiin
pyrintoihin han suhtautui epaluuloisesti, kuten nakyy teoksesta
Kaksi kaupunkia
, jossa massaillaan kuvauksilla rahvaan vakivaltaisuudesta.
Lontoossa toimii Charles Dickens -museo talossa, jossa Dickens asui 1837?1839.
[5]
Myos hanen synnyinpaikkansa Porthsmouthissa on museo.
[2]
Alkuteoksen nimi
|
Suomenkielinen nimi
|
Julkaisuvuosi
|
Julkaistu
suomeksi
|
The Posthumous Papers of the Pickwick Club
|
Pickwick-kerhon jalkeenjaaneet paperit
|
1836?1837
|
WSOY, 1932
Karisto, 1978
|
The Adventures of Oliver Twist
|
Oliver Twist
|
1837?1838
|
Otava, 1954
|
The Life and Adventures of Nicholas Nickleby
|
Nicholas Nicklebyn elama ja seikkailut
|
1838?1839
|
WSOY, 1992
|
The Old Curiosity Shop
|
|
1840?1841
|
|
Barnaby Rudge
|
|
1841
|
|
A Christmas Carol
|
Joulukertomus
|
1843
|
useita vuodesta
1878 alkaen
|
Martin Chuzzlewit
|
|
1843?1844
|
|
The Chimes
|
Uudenvuoden kellot
|
1844
|
Karisto, 1933
|
The Cricket on the Hearth
|
Kotisirkka
|
1845
|
Karisto, 1934
Delfiini, 2008
|
The Battle of Life
|
|
1846
|
|
Dombey and Son
|
Dombey ja poika
|
1846?1848
|
Karisto, 1925
|
The Haunted Man and the Ghost's Bargain
|
|
1848
|
|
David Copperfield
|
David Copperfield
|
1849?1850
|
WSOY, 1924
|
Bleak House
|
Kolea talo
|
1852?1853
|
Tammi, 2006
|
Hard Times
|
|
1854
|
|
Little Dorrit
|
Pikku Dorrit
|
1855?1857
|
Karisto, 1926
|
A Tale of Two Cities
|
Kaksi kaupunkia
|
1859
|
WSOY, 1945
|
Great Expectations
|
Loistava tulevaisuus
(
Suuria odotuksia
)
|
1860?1861
|
Karisto, 1934
Otava, 1960
|
Our Mutual Friend
|
|
1864?1865
|
|
The Mystery of Edwin Drood
|
Edwin Droodin arvoitus
|
1870
|
Karisto, 1973
|
|
---|
| Kansainvaliset
| |
---|
| Kansalliset
| |
---|
| Tieteilijat
| |
---|
| Taiteenala
| |
---|
| Henkilot
| |
---|
| Muut
| |
---|
|