Joseph Brodsky
(alun perin
Iosif Aleksandrovit? Brodski
,
[1]
ven.
Ио?сиф Алекса?ндрович Бро?дский
);
(24. toukokuuta
1940
Leningrad
,
Neuvostoliitto
?
28. tammikuuta
1996
New York
,
Yhdysvallat
) oli
venalaissyntyinen
yhdysvaltalainen
runoilija
ja
esseisti
.
Brodsky julkaisi tuotantonsa paaosan englanniksi.
[2]
Hanelle myonnettiin
Nobelin kirjallisuuspalkinto
vuonna 1987.
[3]
Brodsky syntyi
Leningradissa
juutalaisperheeseen
. Hanen isansa oli valokuvaaja ja aiti kirjanpitaja. 15-vuotiaana Brodsky lopetti koulunkaynnin ja tyoskenteli vuosina 1956?1962 yli kymmenessa tyopaikassa. 16-vuotiaana han luki
Saadin
Gulistanin
, mika oli koulukirjojen jalkeen hanen ensikosketuksensa runouteen.
[2]
Brodsky opetteli itsekseen
englantia
ja
puolaa
.
[4]
18-vuotiaana han alkoi kirjoittaa runoja.
[5]
Vuonna 1961 Brodsky tutustui
Anna Ahmatovaan
.
[2]
Vuonna 1964 neuvostoviranomaiset syyttivat Brodskya tyhjantoimittamisesta, 'loisena elamisesta'. Runoilijan tyota ei hyvaksytty hanen ammatikseen, koska Brodskylla ei ollut siihen muodollista koulutusta. Brodsky tuomittiin viideksi vuodeksi pakkotyohon ja maansisaiseen karkotukseen ja lahetettiin
Arkangelin
alueelle.
[6]
Ennen karkotusta Brodskya pidettiin mielisairaalassa ja
Krestyn vankilassa
. Muun muassa saveltaja
Dmitri ?ostakovit?
arvosteli Brodskyn oikeudenkayntia laittomana.
[2]
Brodsky karsi tuomiotaan maaliskuusta 1964 marraskuuhun 1965.
[5]
Hanet armahdettiin vuonna 1965 kun muun muassa
Jean-Paul Sartre
ja Ahmatova protestoivat tuomiota vastaan.
[2]
Nelja Brodskyn runoa julkaistiin
antologioissa
Leningradissa vuosina 1966 ja 1967, mutta suurin osa hanen tuotannostaan ilmestyi vain lannessa. Han kaansi runoja englannista ja puolasta, muun muassa
Czesław Miłoszin
tuotantoa venajaksi.
[5]
Brodsky karkotettiin Neuvostoliitosta vuonna 1972 ja han muutti ensin
Wieniin
, mista runoilija
W. H. Auden
ja
Michiganin yliopiston
slaavilaisten kielten professori
Carl Ray Proffer
auttoivat hanet Yhdysvaltoihin.
[2]
Brodsky asui
Brooklynissa
ja
Massachusettsissa
. Hanen teoksensa ensimmainen englanninkielinen kaannos ilmestyi vuonna 1973. Brodsky opetti muun muassa
Columbian yliopistossa
ja Mount Holyoke Collegessa.
[4]
Han sai Yhdysvaltain kansalaisuuden vuonna 1977.
[2]
Brodsky julkaisi tuotantonsa paaosan englanniksi.
[2]
Tuotanto koostuu runoista ja esseista. Hanen runojaan on kaannetty useille kielille.
[5]
Brodsky sai
Nobelin kirjallisuuspalkinnon
vuonna 1987. Palkintoperusteluissa puhuttiin ”laaja-alaisesta, ajattelun teravyyden ja runollisen voiman leimaamasta kirjallisesta tuotannosta”.
[7]
Brodsky kuoli sydankohtaukseen kotonaan
Brooklynissa
New Yorkissa tammikuussa 1996.
[4]
Brodskyn runoudessa on paljon viittauksia antiikin mytologiaan ja muuhun lansimaiseen kulttuuriperintoon. 1900-luvun runoilijoista hanelle ovat laheisia muun muassa
Osip Mandel?tam
,
Marina Tsvetajeva
,
W. H. Auden
ja
T. S. Eliot
. Brodskya on luonnehdittu moderniksi klassistiksi ja hanen alkukieliset runonsa ovat yleensa mitallisia.
[7]
Brodskyn valittujen esseiden kokoelma
Less Than One
(1986) sai osakseen ylistysta.
[7]
Teoksen ensimmainen ja viimeinen essee suomennettiin teoksena
Ei oikein ihminenkaan
vuonna 1987. Kirja sisaltaa nimiesseen ja tekstin ”Puolitoista huonetta”, joissa Brodsky muistelee elamaa Neuvostoliitossa.
[8]
Toinen
Less Than Onesta
suomennettu artikkelikokoelma
Katastrofeja ilmassa
sisaltaa esseita kirjallisuudesta. Keskeinen teema on runous, jota Brodsky pitaa taiteenlajeista korkeimpana. Taide ja runous asettuvat Brodskylla raakaa pakkovaltaa vastaan, joskaan Brodsky ei pitanyt itseaan poliittisena
toisinajattelijana
vaan kirjallisena hahmona.
[7]
Brodskyn mukaan merkittava runous hylkaa kaavoittuneen kielen ja ajattelun, pyrkii uudistumaan ja arvostelemaan totunnaisia kasityksia. Tama tekee runoudesta
vallalle
vaarallisen. Kirjailijan ainoa yhteiskunnallinen velvollisuus on Brodskyn mukaan kirjoittaa hyvin. Idan kasite liittyy Brodskylla
hierarkiaan
ja alistamiseen,
ihmisarvon
ja pysyvien
moraalisten
periaatteiden kieltamiseen. Koska
pahuus
liittyy yhteisoihin, tehokkain vastarinnan muoto on Brodskyn mukaan
individualismi
, sellaiset asiat joita ei voi jaljitella tai vaaristaa.
[7]
Joseph Brodskyn nimea kantava
The Joseph Brodsky Fellowship Fund
-saatio oli kirjailijan oma toive ja perustettiin
Roomaan
American Academy In Rome'n
yhteyteen heti kirjailjan kuoleman jalkeen vuonna 1996. Saatio jakaa vuosittain apurahoja venajankielisille nykyrunoilijoille ja taiteilijoille.
[9]
Palkintoon kuuluu kolme kuukautta kestava majoittuminen Italiassa seka matkakustannukset.
[10]
Apurahan ovat saaneet runoilijat
?am?ad Abdullajev,
Jekaterina Sokolova, Igor Bulatovski,
Aleksandr Skidan
, Ivan Ahmetiev (vuonna 2019),
Mihail Aizenberg
, Nikolai Baitov,
Aleksandr Beljakov
,
Jelena Fanailova
, Linor Goralik,
Boris Hersonski
,
Timur Kibirov
,
Jelena ?varts
,
Maria Stepanova
, Sergei Stratanovski, Vladimir Strot?kov, Dmitri Vedeniapin, Mihail Jeremin ja Nikolai Zviangintsev.
[11]
- A Part of Speech
(1977)
- To Urania
(1984)
- So Forth
(1996)
- Collected Poems in English
(2000)
- Nativity Poems
(2001)
- Runoja
- Keskustelu taivaan asujaimen kanssa. Runoja
. Suomentanut ja valikoinut
Jukka Mallinen
. Venajankieliset alkuperaisrunot ovat ilmestyneet useissa eri valikoimissa ja aikakauskirjoissa. Helsinki: Tammi, 1995.
ISBN 951-31-0611-X
.
- Joulutahti. Runoja
. Suomentanut ja valikoinut Jukka Mallinen. Helsinki: Tammi, 1999.
ISBN 951-31-1263-2
.
- Esseita
- Ei oikein ihminenkaan
. (Less Than One. Selected Essays, 1986.) Suomentaneet
Kalevi Nyytaja
,
Eva Siikarla
. Keltainen kirjasto 213. Helsinki: Tammi, 1987.
ISBN 951-30-6912-5
.
- Katastrofeja ilmassa. Esseita
. (Less Than One. Selected Essays, 1986.) Suomentanut
Paavo Lehtonen
. Helsinki: Tammi, 1988.
ISBN 951-30-7019-0
.
- Veden peili
. (Watermark, 1992.) Suomentanut Marja Alopaeus. Helsinki: Tammi, 1994.
ISBN 951-31-0207-6
.
(kirja Italiasta)
- Kerailijan kappale
. (Valikoima alkuteoksesta On Grief and Reason. Essays, 1995.) Suomentanut Kalevi Nyytaja. Helsinki: Tammi, 1997.
ISBN 951-31-0825-2
.
- Mallinen, Jukka:
Seisahdus eramaassa. Elamakertaa ja kirjoituksia Joseph Brodskysta
. Turku: Savukeidas, 2010.
ISBN 978-952-5500-73-8
.
|
---|
| 1901?1925
| |
---|
| 1926?1950
| |
---|
| 1951?1975
| |
---|
| 1976?2000
| |
---|
| 2001?
| |
---|
|
|
---|
| Kansainvaliset
| |
---|
| Kansalliset
| |
---|
| Tieteilijat
| |
---|
| Taiteenala
| |
---|
| Henkilot
| |
---|
| Muut
| |
---|
|