Ahtari Etseri
vaakuna	sijainti
Ahtarin kaupungintalo
Sijainti	62°33′N , 024°04′E
Maakunta	Etela-Pohjanmaan maakunta
Seutukunta	Kuusiokuntien seutukunta
Kuntanumero	989
Hallinnollinen keskus	Ahtarin keskustaajama
Perustettu	1867
? kaupungiksi	1986
Kuntaliitokset	Osa Keuruusta ja Multiasta (1923)
Kokonaispinta-ala	910,87 km² 125:nneksi suurin 2022   [1]
? maa	805,82 km²
? sisavesi	105,05 km²
Vakiluku	5 316 162:nneksi suurin 31.12.2023   [2]
? vaestotiheys	6,60 as./km²  (31.12.2023)
Ikajakauma	2020  [3]
? 0–14-v.	13,4 %
? 15–64-v.	52,9 %
? yli 64-v.	33,7 %
Aidinkieli	2023  [4]
? suomenkielisia	97,1 %
? ruotsinkielisia	0,1 %
? muut	2,8 %
Kunnallisvero	10,10 % 22:nneksi suurin 2024   [5]
Tyottomyysaste	12,9 %  (2015)
Kaupunginjohtaja	Jarmo Pienimaki
Kaupunginvaltuusto	27 paikkaa
2021?2025 [6]  ? Kesk.  ? SDP  ? Kok.  ? PS  ? KD  ? Vas.	11 5 5 4 1 1
www.ahtari.fi
Infobox OK Nimi-testi OK

Ahtari , aik. Atsari ^[7] ( ruots. Etseri ) on Suomen kaupunki , joka sijaitsee Etela-Pohjanmaan maakunnassa . Kaupungissa asuu 5 316 ihmista ^[2] ja sen pinta-ala on 910,87 km², josta 105,05 km² on vesistoja. ^[1] Vaestotiheys on 6,60 asukasta/km². Kunnassa sijaitsee Ahtarin elainpuisto , johon tuotiin vuonna 2018 kaksi jattilaispandaa .

Ahtarin kaupunki sijaitsee Etela-Pohjanmaan kaakkoiskulmassa rajoittuen seka Keski-Suomen etta Pirkanmaan maakuntiin . Ahtarin naapurikunnat ovat Alajarvi , Alavus , Keuruu , Multia , Saarijarvi , Soini ja Virrat . Ahtarin entisia naapurikuntia ovat vuonna 2009 Alajarveen liitetty Lehtimaki , vuonna 1969 Keuruuseen liitetty Pihlajavesi , Saarijarveen vuonna 2009 liitetty Pylkonmaki seka Alavuteen vuonna 2013 liitetty Toysa .

Metsa-, jarvi- ja makimaisemineen Ahtari muistuttaa Keski-Suomea. Lannessa Ahtari rajoittuu Suomenselan vedenjakajaan . ^[8]

Ahtarin kalliopera on paaasiassa graniittia . Yleisin maalaji on moreeni , joka on paikoin varsin kivista. Savea on vahan, mutta turvetta on paljon etenkin Suomenselan alueella. Myos hiekkaa ja hietaa on varsin paljon. Kaupungin tunnetuimmat harjut ovat Soinin puolelle ulottuva valtakunnalliseen harjujensuojeluohjelmaan kuuluva Ison Koirajarven harju ja Peranteen Punkaharju. Punkaharju on osa katkonaista harjujaksoa , joka tulee Ahtarin puolelle etelasta Torakkakankaalle ja jatkuu Perannejarvelle sarkkana , jonka katkaisee vain kapea Kirkkosalmi. Peranneharjulta harju jatkuu Vaha Haapajarven kautta Toysan puoleiselle Liesjarvelle . ^[8]

Ahtarin pinnanmuodot ovat vaihtelevat. Erityisesti Suomenselan alueella Ahtarinjarven lansipuolella maasto on epatasaista. Jyrkkarinteiset, rotkomaisten laaksojen reunustamat maet kohoavat yli 200 metrin korkeuteen. Myos Ahtarinjarven ita- ja etelapuoliset alueet ovat ylavia ja vaihtelevia, vaikkakaan korkeuserot eivat ole niin huomattavia kuin lannessa. Ahtarin korkeimpia kohoumia ovat Ohranevaa ympyroivat maet ja Murtomaki pohjoisessa, Hiironmaki itarajalla seka Koiramaki lansirajalla. ^[8]

Metsat peittavat kolme neljasosaa kaupungin maa-alasta. Peltoa on vain runsaat kuusi prosenttia. Soita on eniten kaupungin itaosissa. Loukkusuo seka Iso ja Pieni Tupasuo kaakossa on otettu turvetuotantoon . ^[8]

Ahtarin paajarvi on pitkanomainen ja vahasaarinen Ahtarinjarvi . Ahtarinjarven vedet laskevat Valiveden kautta Hankaveteen , sielta koskista Inhanjokea pitkin Ouluveteen ja edelleen Peranne -jarven laskujoesta Pakarinjoesta Vahaan Vehkajarveen, joka kuuluu osittain Virtain puolella sijaitsevaan Isoon Vehkajarveen . Kaupungin itapuoliskon jarvista, kuten Kivijarvesta ja Niemisvesi-Pemusta tulevat vedet yhtyvat Ahtarin reittiin Hankavedella. Aivan Ahtarin etelarajalta vedet virtaavat paikoitellen Ahtarin reitista poiketen Pihlajaveteen . Eri puolilla kaupunkia on soiden reunustamia jarvia ja lampia . ^[8]

Ahtarin ilmastotilastoa tammi helmi maalis huhti touko kesa heina elo syys loka marras joulu Vrk:n ka. ylin lampotila ( °C ) ?4,1 ?3,6 1,2 7,6 14,7 19,1 21,6 19,6 13,8 6,4 1,1 ?2,1 ka. 7,9 Vrk:n ka. alin lampotila ( °C ) ?10,8 ?11,6 ?8,7 ?3,0 2,0 7,2 10,3 8,8 4,7 0,5 ?3,3 ?7,5 ka. ?0,9 Vrk:n keskilampotila ( °C ) ?7,0 ?7,4 ?3,6 2,3 9,0 14,0 16,8 14,7 9,5 3,7 ?0,7 ?4,4 ka. 3,9 Sademaara ( mm ) 47 35 36 34 47 65 81 74 58 63 55 53 Σ 648 Sadepaivat ( d ) 11 9 9 8 8 10 11 10 9 11 11 12 Σ 119 L a m p o t i l a ?4,1 ?10,8 ?3,6 ?11,6 1,2 ?8,7 7,6 ?3,0 14,7 2,0 19,1 7,2 21,6 10,3 19,6 8,8 13,8 4,7 6,4 0,5 1,1 ?3,3 ?2,1 ?7,5 S a d a n t a 47 35 36 34 47 65 81 74 58 63 55 53 Lahde: Tilastoja Suomen ilmastosta ja meresta 1991-2020

Hankola, Toro, Villela, Riihimaki, Leppavuori, Pellonpaa, Poyhonen, Tapio, Ostola ja Ouluvesi.

Alastaipale , Hankavesi, Inha , Inhan tehtaat , Ita-Ahtari, Kivijarvi, Kukkeenkyla, Liesjarvi, Myllymaki , Makikyla , Niemisvesi, Peranne, Ramala, Vehu, Vaarakoski, Ruha seka Ahtarinranta.

Vuoden 2017 lopussa Ahtarissa oli 5 906 asukasta, joista 3 654 asui taajamissa , 2 219 haja-asutusalueilla ja 33:n asuinpaikat eivat olleet tiedossa. Ahtarin taajama-aste on 62,2 %. ^[9] Ahtarin taajamavaesto jakautuu kahden eri taajaman kesken: ^[10]

#	Taajama	Vakiluku (31.12.2017)
1	Ahtarin keskustaajama	3 423
2	Myllymaki	231

Kaupungin keskustaajama on lihavoitu.

Paaartikkeli: Ahtarin historia

Ahtarin alueelta on loydetty kivikautisia asuinpaikkoja Lopetista ja Kivijarven Akkosaaresta. Ennen vuotta 2016 Museoviraston rekistereissa oli kaikkiaan 95 kohdetta Ahtarista, vuonna 2016 tehdyssa esiselvityksessa niita loytyi lisaa. ^[11]

Ahtari-nimi on todennakoisesti peraisin kivikauden ja eratalousaikaisen uudisasutuksen valilta. Tuolloin alueella vaelsi harva saamelaisvaesto , jolla onkin selva vaikutus ahtarilaiseen nimistoon. Suuren jarven ja sittemmin koko kunnan nimi ei kuitenkaan liene saamelaisperainen, vaikka Sodankylasta loytyykin sopivantuntuinen verrokki, Atsarijoki . Yksimielisyytta nimen alkuperasta ei ole saavutettu. Yhtymakohtia on nahty viron sanaan atsa ’kukka, kukinto’ (mista rentukka muistuttaa myos pitajan vaakunassa ) ja ruotsin sanaan ed ’taival’ (josta edsjo → Etseri ). Aanneyhteys on myos huomattu laatusanoihin akainen ja akeinen , joka yhteys tunnetaan myos Aetsasta . Mita tuo Atsajarvi, Atsari sitten onkin merkinnyt, Ahtari on joka tapauksessa alun perin vesiston nimi. ^[12]

Ahtarin seudulla ei ollut pysyvaa asutusta ennen myohaista keskiaikaa . Eramaat oli jaettu metsastysta, kalastusta ja kaskenpolttoa varten satakuntalaisille ja hamalaisille talonpojille. ^[13] He viljelivat kesalla maata kotiseudullaan, mutta tekivat talvella pyyntimatkoja naille eramaa-alueille. Jarjestelma purettiin vuonna 1552 annetulla erareduktiolla . Sen jalkeen myos karulle Suomenselalle alkoi tulla pysyvaa asutusta: pirkkalaisten eraoikeuksien omistajien lisaksi savolaisia ja viimeksi myos pohjalaisia . ^[12]

Ensimmainen maininta asutuksesta Ahtarissa on vuoden 1589 maantarkastuskirjassa. Alastaipaleella oli kylantapainen, lisaksi asutusta oli Peranteella, Ouluvedella ja Hankavedella seka Vehulla. Ahtarin asuttajat olivat maanviljelijoita, jotka raivasivat viljavat maat nopeasti pelloiksi. Kaskiviljely aloitettiin jo ennen alueen asutusta. Sen sijaan tervaa poltettiin vain kotitarpeiksi. Etela-Pohjanmaalla tarkea tervatalous vahvistui Ahtarissa vasta 1800-luvulla. ^[12]

Ahtari kuului Ruoveden vuonna 1565 perustettuun seurakuntaan. Matka kirkolle oli pitka. ^[13] Oman kirkon perustamisasiakirja on vuodelta 1651. Ensimmainen kappeli rakennettiin Hankolanmaelle, jossa seisoo myos nykyinen, jarjestyksessa neljas kirkkorakennus vuodelta 1937. ^[12]

Ahtarin kappelikuntaan kuului aluksi vain 27 taloa. Kappelikuntarajoja jarjesteltiin sen mukaan, miten kirkkovaki kulki vesireitteja pitkin. ^[12]

Ahtari pysyi erittain harvaanasuttuna koko sen ajan, jolloin se kuului Ruotsiin . Tahan vaikuttivat toistuvat katovuodet ja nalanhadat 1570-luvun kylma ajanjakso, jota kutsutaan pieneksi jaakaudeksi , vuosi 1601 joka muistetaan nimella suuri olkivuosi , 1700-luvun katovuodet 1633, 1648?1650, 1657 ja etenkin 1666?1668 ( Laurin hallavuodet ), jolloin koko maassa kuoli yli neljannesmiljoona ihmista ja viela 1697 ( suuri kuolovuosi ). ^[12]

Epavakautta aiheutti myos jatkuva sotiminen. Suurvalta Ruotsi hyokkasi milloin Saksaan, milloin Baltiaan. Kolmikymmenvuotinen sota kaytiin 1618?1648. Suuressa Pohjan sodassa , Ruotsin suurvalta-asema romahti. ^[12]

Kaarle XII:n karsittya tappion Pultavan taistelussa 1709 Venajan sotatoimet suuntautuivat Suomeen, ja venalaisvaara ylti Pohjanmaalle. Alkoi miehitysaika, isoviha . Ahtari oli syrjainen paikka merkittavien tieyhteyksien ulottumattomissa. Vuoden 1713 Palkaneen taistelun jalkeen, kun ruotsalaisjoukkojen pako alkoi, Ahtarissakin nakyi pakenevia sotilaita. Kostotoimet kuitenkin koskivat valillisesti myos Ahtaria. Vastarintaa tukahduttaakseen venalaiset vangitsivat lahes kaikki viranhaltijat. Koko laajaan seurakuntaan jai vain yksi pappi, Ahtarin kappalainen Johannes Collinus. ^[12]

Ahtarilaisia oli mukana myos 1700-luvun loppupuolen sodissa, mutta ne eivat olleet paikkakunnan kannalta kovin merkittavia. Sen sijaan Suomen sota 1808?1809 kosketti suoranaisesti myos Ahtaria. Kunnan alueella kaytiin Myllymaen sotakorven taistelu 20. elokuuta 1808. Myllymaen yhteenotto oli Alavuden taistelun (18. elokuuta) jalkinaytos. Alavudelta peraantyvat venalaiset pyrkivat Ahtarin ja Myllymaen kautta Keuruulle. Heidan peraansa lahetetty suomalaisosasto yhytti pakenijat ensin Inhassa, Naasin salmen kohdalla ja toistamiseen Myllymaen sotakorvessa. Sotakorven maastosta kerrotaan sittemmin loytyneen luurankoja, tykinkuulia ja pistimia, mutta varsinaisia kaivauksia alueella ei ole tehty. Keuruun talvitien varresta loytyi miekka, jota sailytetaan Ahtarin kotiseutumuseossa. ^[12]

Isojako , joka toteutettiin vuosina 1776?1822, merkitsi Ahtarissa lahinna uudistilojen syntymista, silla vanhojen tilojen maat eivat olleet olleet pirstoutuneita sarkajaonkaan aikana. ^[12]

Vuonna 1841 muodostetun uuden karajakunnan tuomarit Jacob Henrik Gadd, Erik Gustaf Roschier ja Walfrid Emanuel Walden ovat olleet merkittavia vaikuttajia Ahtarin kehitykselle. ^[12]

Vuoden 1865 paikallishallinnon uudistus pakotti perustamaan maallisia paikallishallintoyksikoita seurakuntien rinnalle. Ahtarissa kunnan perustamisesta paatettiin vuoden 1867 tapaninpaivana kirkonmenojen jalkeen talonpoikien Obadias Tempakan ja Heikki Ruhan johtamassa kuntakokouksessa ilman isompia juhlallisuuksia. ^[12]

Vuonna 1866 annetun kansakouluasetuksen jalkeen myos maaseudulle perustettiin kouluja: Niemisvedelle 1868 ja kunnallinen koulu kirkonkylaan 1883. Myllymaki sai oman koulun vasta 1892. ^[12]

Ahtarilaisilla oli ollut piirilaakari Turussa jo vuodesta 1754, mutta pitkan matkan takia sairaanhoito jai kaytannossa kotikonstien ja kansanparantajien varaan. Vuoden 1819 jalkeen laakarin paasi ensin Saarijarvella, sitten Kuortaneella ja lopulta Alavudella. Ensimmainen oma kunnanlaakari palkattiin vuonna 1912. ^[12]

Ahtarin asukasluvun kehitys

Vuosi	Asukasluku
1720	n. 240
1750	n. 370
1810	748
1850	2 112
1865	2 981
1870	2 917
1880	3 874
1890	4 956
1900	5 991
1910	7 108
1920	7 728
1930	7 745
1940	7 285
1950	8 507
1960	8 412
1970	7 601
1980	7 528
1990	7 400
2000	7 300
2005	6 885

Ahtarin asukasluku kasvoi 1800-luvun aikana lahes nelinkertaiseksi, itsehallinnon alun 748 hengesta lahelle 3 000:ta. Kasvu johtui suuresta syntyvyydesta, joka ylitti selvasti kuolleisuuden tautiepidemioista huolimatta. 1880-luvun alkuun asti Ahtarista muutti pois enemman ihmisia kuin Ahtariin, mutta elinkeinorakenteen monipuolistuessa ja varsinkin rautatien rakentamisen jalkeen Ahtariin muutti enemman kuin sielta pois. Noihin aikoihin kaski- ja tervatalous paattyivat, mutta metsatalous toi maaseudulle rahaa ja tyopaikkoja. ^[12]

Vuodet 1870?1930 olivat Pohjanmaalla ”suuren amerikansiirtolaisuuden aikaa”, kun suomalaisia kutsuttiin tayttamaan Pohjois-Amerikan tyovoimapulaa. Lahtijoista enemmisto oli nuoria, naimattomia miehia. ^[14] Vuoteen 1910 mennessa Ahtarista lahti 1 020 siirtolaista Amerikkaan, eniten heista 1900-luvun ensimmaisella vuosikymmenella. ^[12]

Rautatie kiinnosti ihmisia kaikkialla, niin myos Ahtarissa. 1872 naytti silta, etta poikittaisrata tulee Ahtariin, mutta pitkittaisradat tultaisiin vetamaan Ilmajoelle , jonne tulisi risteysasema . Liikenneyhteyksien tarkeys ymmarrettiin jo tuolloin: asian vauhdittamiseksi talolliset luovuttivat ilmaiseksi maata rautatien rakentamiseen kuntakokouksen paatoksella. Haapamaki?Seinajoki-radan linjaukset tehtiin vuosina 1877?1878 ja tyot aloitettiin vuonna 1879. Enimmillaan ratatoissa oli yli tuhat miesta. Ensimmainen juna kulki radan paasta paahan 27. lokakuuta 1882. Keskinopeus oli 27 km/h. Vuosisadan vaihteen jalkeen kiskot vaihdettiin jareammiksi, ja 1911 keskinopeus oli jo 50 km/h. ^[12]

Tarkein asema oli Myllymaki . Siella tyoskenteli 20 rautatielaista, mutta kulkuyhteydet houkuttivat kylaan kymmenittain kauppa- ja palveluyrittajia, myos teollisuutta. Vuonna 1883 saatiin toinen asema, Etseri (nyk. Inha). Ahtarin nykyisen keskustaajaman kohdalle perustettiin vaihde 1886, Albergin vekseli . Siita tuli varsinainen rautatieasema , Ostola 1896. ^[12]

Ahtarin kunnalle leimallinen piirre on ollut verrattain vahva teollistuminen. Ahtarilla on ruukkipitajan maine. Alueen ensimmaisia teollisia yrittajia olivat Erik Roschier ja Peter Malm , jotka perustivat vesisahan Inhajoen Vaarakoskeen . Saha sai oikeudet 23. marraskuuta 1833. Alueelle rakennettiin saha, mylly ja paja. Syntyi yhdyskunta, jossa asui vuonna 1835 jo 41 ihmista. ^[12]

Inhan rautaruukki perustettiin alueelle hieman myohemmin, vasta vuonna 1841. Toimintaan tyytymaton Roschier myi liiketoimintaoikeutensa Gustav Wasastjernalle 1842. Ruukissa kaytettiin paikkakunnan omaa jarvimalmia , minka vuoksi tuotettu rautakin oli heikkolaatuista. Omistajat vaihtuvat monta kertaa, ja valilla harkkohytti - ja kankirautapaja seisahtui kokonaan 1776?1881. Rautatien tullessa 1883 ruukki tyollisti vain yhdeksan henkea. ^[12]

Ruukin todellinen kehittaja oli patruuna August Nilsson Keirkner (1856?1917) ^[15] . Han alkoi tuoda rautamalmia Ruotsista ja romurautaa Suomesta. Perustettiin pultti - ja niittinaulatehdas. Vesisahan tilalle rakennettiin hoyryvoimasaha . Yhdyskunta kasvoi. Oma koulu rakennettiin 1889, ja uusgoottilainen patruunan linna, Pytinki , 1898?1899. Ruukki siirtyi Fiskars Oy:n omistukseen vuonna 1918.

Muu teollisuus kasvoi ruukin rinnalla. Rautatie oli ratkaiseva tekija monen teollisuusyrityksen perustamisessa. Johan Johansson ja Kustaa Emil Lonnqvist perustivat Ostolan hoyrysahan 1898. Se toimitti puuta Englantiin. Ahtarissa toimi myos kaksi paperitehdasta: Ryoton paperitehdas (J. A. Johansson 1896) ja Vaarakosken kartonkitehdas (G. A. Lonnqvist 1900). ^[12]

Kunnan todellinen teollisuus- ja etenkin kauppakeskittyma oli kuitenkin Myllymaki. Siella sijaitsivat kaksi terva- ja tarpattitehdasta (Hagertin ja Myllymaen), sahkoosakeyhtio (1912) seka toistakymmenta erikois- ja vahittaistavarakauppaa, muun muassa suuri leipomo ja kaksi suutarinliiketta. Tukkumyyntia harjoitti useampikin liike (Finnila, Wiri, Lassila & Tikanoja, myoh. myos Osuuskauppa). Myllymaella oli myos katuvalot ja valaistu luistinrata. ^[12]

Ahtarin matkailun ensimmainen aalto koettiin vuosisadan vaihteen molemmin puolin. Ahtari oli yksi niista kunnista, joihin Suomen taiteen nationalismin kultakauden edustajat suuntasivat hakemaan innoitusta ja lomailemaan. Taiteilijat majoittuivat maatiloille, enimmakseen Peranteelle, mutta osin myos Niemisvedelle ja Ahtarinrannalle. Jarnefeltit viettivat kesiaan Suihkossa ja Sibelius Jaakkolassa. Jaakkolassa myos Eugen Schauman harjoitteli pistooliammuntaa ladon seinaan. Peranteen Sarkola jai Hugo Simbergin kuolinpaikaksi. Oppineita vieraita oli myos Ahtarinrannan Ohraniemessa, Mannikossa ja Niemisveden Kauppalassa. Wilho Sjostrom tallensi ahtarilaismaisemia erityisesti Inhassa. Siella eli myos merkittava taiteenkeraaja, ruukin patruuna Keirkner. ^[12]

Suomen itsehallinnon ajan kehitys katkesi vuosisadan vaihteen sortokausiin . Ensimmainen sortokausi kutsuntalakkoineen nakyi myos Ahtarissa. Toinen sortokausi jatti maisemassakin nakyvia jalkia: vallitustyot, joita tehtiin 1916?1917. Ne rakennettiin Pietarin puolustuksen tueksi. Tehtiin kolme kehanmuotoista linnoitusketjua, joista yksi kulkee Ahtarin kohdalla. ^[12]

Linnoitushanke oli koko maailmanmittakaavassakin huomattava. Pelkastaan Ahtarissa se tyollisti satoja rakentajia. Esimiehina oli upseereita, kaivajina sotilaita mutta myos siviilityomiehia. Aluksi kaivettiin juoksuhaudat tarkeimpien kulkuvaylien laheisyyteen, myohemmin kaivauksia taydennettiin varsinaisella linnoittautumisella. Jaljet ovat edelleen nahtavissa monin puolin pitajaa, esimerkiksi pururadalla Toronmaessa ja ylaaste-lukion vieressa Kampinmaessa. Samanlaisia kaivauksia on muun muassa Peranteella, Vaarakoskella, Inhassa, Mekkokalliolla ja Ramalassa. Vallituksia ei koskaan kaytetty sotatoimissa. Vuoden 1917 vallankumoukset Venajalla lopettivat linnoitushankkeen. Sortokausi paattyi ja Suomi itsenaistyi Venajasta joulukuussa 1917. ^[12]

Itsenaistymisajan rajahdysherkka tilanne tuntui myos Ahtarissa. Pitajan teollinen perinne oli vahva. Inha, Myllymaki ja Ostola olivat tyovaen kylia. Myllymaelta oli lahtoisin maaratietoisena tunnettu sosialistijohtaja Edvard Valpas-Hanninen , SDP:n puheenjohtaja ja sanomalehtimies. Han omisti isansa asuttaman kiinteiston Myllymaella. SDP:lla oli myos oma ahtarilainen kansanedustaja, leipuri Emanuel Pohjavare . Inhassa oli Me vaadimme -ohjelman mukaisesti omalla lakolla jo siirrytty kahdeksantuntiseen tyopaivaan. Yleislakko 13. marraskuuta pyrki samaan koko maassa. ^[12]

Tarkea ahtarilainen erityispiirre on kuitenkin se, etteivat tyovaenliikkeen ilmeisesta valveutuneisuudesta huolimatta paikalliset tyovaenyhdistykset sittenkaan yhtyneet kapinallisiin, kun nama paasivat valtaan puolueessa. Tassa saattoi olla juuri Valpas-Hannisen vaikutusta ? hanen oma toimintansahan suuntautui vallankumousta vastaan. ^[12]

Tuomarniemen metsanvartijakoululla pidettiin suojeluskunnan perustava kokous 17. syyskuuta 1917. Suojeluskunta perustettiin myos Myllymaelle. Ahtarin tapahtumien kannalta keskeisessa roolissa oli kuitenkin Ahtarin Suojeluskunnan sihteeri, tuomarniemelainen Arvid Borg . Kun pohjalaiset aloittivat ulkomaalaisiksi muuttuneiden venalaisten aseistariisumisen 28. tammikuuta 1918 Ahtarin valkoiset pitivat vihollisinaan linnoitustoissa viela olleita 40 venalaista. Ahtarissa punaiset eivat ottaneet haltuunsa rautateita. Inhan ruukille oli kylla muodostettu tehtaalaisten suojelukaarti 4. marraskuuta 1917, mutta se pysyi toimettomana. Suojeluskunta sai rautateitse valineet venalaisten karkottamiseen ja karkotti myos joukon kiihkeimpia ahtarilaisia 30. tammikuuta 1918. ^[12]

Sodan alkuvaiheessa huomio kohdistui Haapamaen rataosuuteen . Vaikka Haapamaki on lahella, Ahtarissa ei kayty varsinaisia sotatoimia. Rauhallisuus ilmenee muun muassa siita, etta Ahtarissa kutsuntoihin osallistui Jyvaskylan sotilaspiirissa korkeat 6/7 asevelvollisista (vrt. esim. Jyvaskylassa ½). Toisin sanoen punakaarti osallistui kutsuntoihin yhdessa suojeluskunnan kanssa. Poissa olevistakin 75 oli jo rintamalla. Kapinallisia ei Ahtarissa ollut. Sittenkin jannitys kuumeni terroriteoiksi. ^[12]

Vaasan laanissa teloitetuista 67 punaisesta ahtarilaisia oli perati 32. Naista yhdeksan ammuttiin yhdella kertaa Juurikkakankaan veriloylyssa. Juurikkakankaalla teloitettiin kaikkiaan 12 punaista. Koko Jyvaskylan sotilaspiirissa teloitettuja oli enemman vain Keuruulla, joka olikin varsinaista sotatoimialuetta. Vuoden 1918 tapahtumat nayttavat olleen ahtarilaisten oma valienselvittely. Vain kaksi ahtarilaista teloitettiin Vaasan laanin ulkopuolella. Punaista terroria ei Ahtarissa ollut. Terrorin uhreina kaatuivat Heinolassa Ahtarin rovastin kaksi poikaa Karl ja Martti von Pfaler. Tama kuumensi tunteita Ahtarissa, vaikka paikallisilla tyovaenyhdistyksilla oli tapahtumaan tuskin minkaanlaista osaa. ^[12]

Suomen itsenaistyttya lainlaatijat valmistelivat keskeisia, perustavanlaatuisia lakeja vuosittain: torpparilaki , tyoaikalaki , verolaki , uusi asevelvollisuuslaki , alkoholin kieltava laki . Kunnallisia edistysaskeleitakin otettiin: kunnansairaala perustettiin maailmanhistorian suurimman sikainfluenssaepidemian pelastyttamana 1919, pitaja sahkoistettiin ja kansakouluverkko rakennettiin valmiiksi (17 koulupiiria). Elavien kylien Ahtari oli aidoimmillaan. ^[12]

Kuntakokous korvattiin vuonna 1917 pakollisella, vaaleilla valittavalla kunnanvaltuustolla . Valmistelevana ja taytantoon panevana elimena oli kunnallislautakunta (myoh. kunnanhallitus). 1918 joulukuussa pidettiin ensimmaiset vaalit. Ahtarille tyypillinen, mutta Etela-Pohjanmaalla hyvinkin poikkeuksellinen porvarillinen vaaliliitto voitti ja piti hallussaan valtuuston puheenjohtajan paikkaa aina vuoteen 1964. Ruukkipitajan perinne nakyi SDP:n hyvana vaalimenestyksena. Se oli suurin puolue yhtajaksoisesti toisen maailmansodan alkuun, ja vahvistui taas jalleenrakennuksen aikana. ^[12]

Vuonna 1921 Ahtarin kunnanvaltuuston puheenjohtajaksi valittiin Niini Hyrkki, ensimmaisena kunnanvaltuuston naispuolisena puheenjohtajana Suomessa. Kaikki Hyrkin seuraajat olivat 2000-luvun vaihteeseen asti miehia.

Syksylla 1939 Suomessa varauduttiin mahdolliseen sotaan ylimaaraisin kertausharjoituksin lokakuun alussa. Sotatila Neuvostoliiton kanssa julistettiin 30. marraskuuta. ^[12]

Talvisodan joukko-osastot muodostettiin paikkakunnittain. Varsinaiseksi ahtarilaisosastoksi voi taman mukaisesti nimeta II pataljoonan esikuntakomppanian Jalkavakirykmentti 30:ssa (EK/II/JR30; myoh. EK/II/JR21) seka kaksi konekivaarikomppaniaa samasta rykmentista (2.KKK/II/JR30 ja 3.KKK/III/JR30). Joukko-osastot osallistuivat taisteluihin Karjalankannaksella , ennen muuta Taipaleenjoella . Siella myos kaatui 70 sodan 103:sta ahtarilaisuhrista. ^[12]

Jatkosodassa joukko-osastoja ei enaa muodostettu kuntakohtaisesti. Muun muassa soinilaisten ns. Jylhan komppanian surkea kohtalo ^selvenna sai aikaan sen, etta saman seudun miehet pyrittiin jakamaan rykmentin sisalla eri pataljooniin. Ahtarilaiset sijoittuivat jatkosodassa Jalkavakirykmentti 16:een (JR 16), erityisesti III pataljoonaan, tykkipattereihin ja kranaatinheitinkomppanioihin. Uudelleensiirtojen jalkeen suuri osa JR 16:n ahtarilaisista soti Jalkavakirykmentti 58:ssa (JR 58), mutta myos monissa muissa osastoissa. Osa nuorimmista ikaluokista osallistui myos Lapin sotaan . Jatkosodassa kirjattiin 175 ahtarilaisuhria. Kannas oli tallakin kertaa ahtarilaisille tuhoisin rintamalohko. ^[12]

Sotatalous tuntui myos kotirintamalla. Elettiin saannostelytaloudessa, ja tyovoimasta oli kova pula. Sotavankeja sijoitettiin tyovelvollisiksi maataloihin. Kriisiaika toi armeijan tehtavia kaikille. Ilmavalvontaa tarvittiin paitsi siviilikohteiden myos kunnan alueella toimineen sotatarviketeollisuuden turvaksi (ampumatarvikevarikko, Fiskars, Ryotto). ^[12]

Sodan paattyessa Ahtarissa oleskeli tilapaisesti 2 000 evakkoa , mutta kevaalla 1946 enaa 949. Eniten oli vuoksenrantalaisia (805), joiden sijoitusalueeksi Ahtari oli sodan aikana nimetty. Uudistiloja luotaessa sijoitusalueita viela muutettiin, ja niinpa vuoden 1950 vaestonlaskennassa 5,6 prosenttia ahtarilaisista oli siirtovakea, tassa vaiheessa jo suurimpina ryhmina olivat jaakkimalaiset ja lumivaaralaiset , joiden sijoitusalueeksi Ahtari nimettiin. ^[12]

Koko itsenaisyyden ajan Ahtarissa on rakennettu voimakkaasti uusia palveluja, mutta erityisen vahva palvelurakenteen muutos vavisutti Ahtaria sotien ja jalleenrakentamisen aikana. Naista ensimmainen oli Ampumatarvikevarikko 8:n perustaminen Inhaan. Toiminta aloitettiin jo talvisodan aikana. Sotien jalkeen varikkojarjestelmaa muutettiin rauhanolojen tarpeita vastaavaksi, ja Inhan asevarikosta tuli keskusvarikko (sittemmin Asevarikko 7, Ahtarin Asevarikko ja edelleen Ahtarin Varikko). Nopea palaaminen rauhan ajan vahvuuteen aiheutti varikolla kiireita. Enimmillaan varikkoa rakentamassa, materiaalia luetteloimassa ja varastoimassa uurasti yli 400 henkiloa, mutta varikon normaalivahvuuskin on ollut 75?150 tyontekijaa. ^[12]

Toinen sodanaikainen rupeama oli vanhainkodin rakentaminen valirauhan aikana Kaijanniemeen Ouluveden rannalle. Heti sodan paatyttya alettiin suunnitella myos oman oppikoulun rakentamista. Yksityinen kannatusyhdistys perustettiin helmikuussa 1945, ja jo samana syksyna aloitettiin opinnot kahdella luokka-asteella. Oma koulurakennus valmistui 1950. ^[12]

Seuraavana vuonna otettiin kayttoon uusi kunnantalo, ja voimakas rakenteiden kehittaminen jatkui 1960-luvulla: vuonna 1962 aloitti toimintansa Ahtarin ammattikoulu, ja kun ammattikoulun uudisrakennus valmistui (1965), aloitettiin jo seuraavan suuren hankkeen, Ahtarin aluesairaalan, perustusten louhinta. Molemmissa hankkeissa kunnanjohtaja Vaino Jaakolan rauhallisen sitkea tyoskentely koitui Ahtarin eduksi. Ammattikoululle ja aluesairaalalle olisi lahikunnissa ollut muitakin ottajia. ^[12]

Jaakolan varsinainen kuningasajatus oli kuitenkin Ahtarin matkailun ideointi 1960-luvun lopussa. Tavoitteena oli pysayttaa vakiluvun lasku ja luoda Ahtariin uusia tyopaikkoja. Ensimmaisessa vaiheessa kuntaan haluttiin ravintola, sitten leirintaalue ja lopuksi hirvitarha ? ajatus, joka laajeni sittemmin kokonaiseksi elainpuistoksi ja lopulta matkailualueeksi. Ahtarin elainpuisto aloitti toimintansa 17. kesakuuta 1973. Matkailutoimi on laajentunut Hotelli Mesikammenen , Mini-Suomen ( Santerin seikkailumaa ) ja monien yksityisten matkailualanyrittajien ansiosta niin, etta ymparivuotisia tyopaikkoja on syntynyt Ahtariin lahes 200 (vuonna 1999). ^[12]

Samaan aikaan kunnassa tapahtui myos toisen aallon teollistuminen: 1900-luvun lopun suurimmat teolliset tyonantajat loivat uusia tyopaikkoja juuri 1970-luvulla ? samaan aikaan, kun hyvinvointisektori laajeni sairaalan, terveyskeskuksen, peruskoulun ja Ahtarissa myos matkailun alueilla. ^[12]

SDP:n hyva menestys jatkui kunnallispolitiikassa 1950-luvulle. Ei-sosialistisilla puolueilla on kuitenkin ollut enemmisto Ahtarin kunnanvaltuustossa kahta katkosta lukuun ottamatta. Vuonna 1945 SKDL nousi Paasikiven puheen saattelemana kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi, ja Ahtari oli vuoteen 1948 vasemmistoenemmistoinen. Toisen kerran niukka sosialistienemmisto tuli vuoden 1964 vaaleissa yhdeksi kaudeksi. ^[12]

Kunnanjohtaja valittiin ensimmaisen kerran vuonna 1961. Valituksi tuli Vaino Jaakola, joka viihtyi tehtavassa elakkeelle saakka. 1983 Jaakolan seuraajaksi valittiin Hannu Marttala ja 1992 Lea Tolonen.

1960-luvun puolivalia lukuun ottamatta puoluekentan virta on vienyt vasemmalta oikealle koko sotien jalkeisen ajan. Syyna on edella kuvattu elinkeinorakenteen muutos. Vuodesta 1951 suurin yksittainen puolue on ollut Maalaisliitto , nykyinen Keskustapuolue . Muutkin porvaripuolueet , kuten Kokoomus , ovat lisanneet kannatustaan 1970-luvulta alkaen, missa nakyy elinkeinoelaman monipuolistuminen ja palvelualojen vahvistuminen. Etela-Pohjanmaasta poikkeava puoluekentan voimakas heterogeenisyys on jatkuvasti ollut Ahtarille tyypillista. Yhdella poliittisella ryhmalla ei koskaan ole ollut enemmistoa kunnallispolitiikassa. Pienetkin poliittiset liikkeet ovat menestyneet Ahtarissa: IKL , liberaaliset Edistyspuolue ja LKP , SMP , TPSL , Kristilliset , Vihrea liike seka 2000-luvun uusi puolue Perussuomalaiset , kaikki ovat melko nopeasti vuorollaan saaneet edustajansa kunnanvaltuustoon. ^[12]

1960-luvun alussa Ahtarille ennustettiin synkkaa tulevaisuutta. Vuosituhannen vaihteessa muuttotappiokunnassa asuisi 6 000?6 500 asukasta. Ennuste ei ollut niin virheellinen, kuin milta se kuulostaa. Ilman sairaalan, ammattikoulun ja matkailuyhtion antamaa kasvusysaysta tappion profetia olisi toteutunut. Ahtarista tuli kaupunki 1986. Vuosituhannen vaihteessa Ahtarissa asui 7 300 asukasta ? se oli tuhat asukasta vahemman kuin vuonna 1960, mutta jokseenkin yhta paljon kuin 1980. ^[12]

Tama artikkeli tai osio on keskenerainen. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla sivua . Lisaa tietoa saattaa olla keskustelusivulla . Merkinnan syy: 2000-luku ?

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin vaestonkehitys viiden vuoden valein vuodesta 1980 lahtien. Kaytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Ahtarissa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat: ^[17]

• Ahtarin seurakunta

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Ahtarin alueella toimii Vaasan ortodoksinen seurakunta . ^[18]

Ahtarissa toimii myos helluntaiseurakunta ja Jehovan todistajat ^[19] . Ahtarin ja sen ympariston rauhanyhdistys halusi 1980-luvun lopulla rakentaa rukoushuoneensa Ahtariin, mutta kyllastyneena kunnan hitaaseen paatoksentekoon, jonka he ehka tulkitsivat suvaitsemattomuudeksi, rakensivat rukoushuoneen Toysan kunnan puolelle.

Lestadiolaisesta liikkeesta erotettu ahtarilainen saarnaaja Toivo Korpela vaikutti Pohjois-Ruotsissa nimeaan kantavan heratysliikkeen syntymiseen. Enimmakseen seuraajiensa johtaman korpelalaisen liikkeen kuuluisien sensaatiomaisten ylilyontien aikaan Korpela itse oli Ahtarissa. Niita on kasitellyt dokumentaaris-fiktiivisesti kirjailija Bengt Pohjanen . Sellaisiakin lehtikirjoituksia on, joissa korpelaisuuden tutkijat lahestyvat Ahtaria kuin pyhaa maata.

Vuosien 2015 ja 2016 konsernitilinpaatosten perusteella Ahtari tayttaa uuden kuntalain mukaiset kriisikuntakriteerit . ^[20] Helmikuussa 2017 kriisikuntamenettelyn mukainen arviointiryhma kuitenkin arvioi Ahtarin voivan jatkaa itsenaisena kuntana, ja Ahtarin kriisikunta-asema poistui. ^[21]

Vuonna 2016 eniten yhteisoveroa maksaneet yritykset olivat lujitemuoviovia valmistava Muovilami Oy, sailioita teollisuudelle tuottava Tankki Oy ja asfaltoitujen pintojen korjauksia ja paikkauksia tekeva Katutekno Oy. ^[22]

Merkittavimmat tyonantajat Ahtarissa vuonna 2016 (2015/2012) ^[23]

Tyonantaja	Toimiala	Tyontekijoiden lukumaara
Ahtarin kaupunki	julkiset palvelut	220 (320/320)
Inhan Tehtaat Oy Ab	veneiden valmistus	80 (135/190)
Kuusiolinna Terveys Oy (Ahtarin terveyskeskus)	terveydenhuoltopalvelut	194 (114/140)
Ahtarin varikko (osa Puolustusvoimien Logistiikkalaitosta)	puolustusvoimat	99 (99/130)
Tankki Oy	metallisailioiden valmistus	70 (70/70)
Sedu Koulutie	ammatillinen koulutus	50 (50/50)
Terhitec Oy , Silver-veneet	veneiden valmistus	45 (45/52)
Remu Oy	ymparistoteknologia	40 (40/41)
Muovilami Oy	muovituotteiden valmistus	39 (39/39)
Tuomarniemen metsaoppilaitos	ammatillinen koulutus	?? (50)
Seinajoen keskussairaalan Ahtarin sairaala	terveydenhuoltopalvelut	0 (100/100)

Ahtarin ensimmainen koulu oli vuonna 1868 kokeeksi rakennettu yksityinen Niemisveden koulu. 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa kouluja rakennettiin vuonna 1898 saadetyn piirijakoasetuksen ja vuonna 1921 saadetyn yleisen oppivelvollisuuslain takia useita. ^{[24] [25]}

Ahtarin kylakoulut [26] [25]
Nimi	Perustettu	Lakkautettu
Niemisvesi	1868	1960
Kirkonkyla	1879
Myllymaki	1892
Peranne	1895	2012
Ahtarinranta	1896	2006
Ruha	1903	1978
Inhan tehdas	1917	2016
Ramala	1919	1967
Katajamaki	1920	1970
Korsumaki	1921	1965
Vaarakoski	1921	1978
Sipila	1922	1966
Alastaipale	1926	2004
Huikuri	1926	1992
Makisalo	1927	1965
Vuorimaki	1936	1965
Tuhkio	1937	1968
Inhan asema	1945	2007

Lakkautettu
Palanut
Toiminnassa

Ahtarissa on yksi ylakoulu, joka sijaitsee keskustassa Pirkanlinnan vieressa. Ylakoulun ja lukion rehtorina toimii Anne Luodeslampi. Ahtarin lukio sijaitsee vaistotiloissa Ahtarin sairaalan vanhoissa leikkaussalitiloissa. Se on parjannyt hyvin STT:n lahtotason huomioivissa lukiovertailuissa ^lahde? .

Sedu Aikuiskoulutuksella on Ahtarissa kaksi kampusta:

• SEDU Koulutie:

1. Tekniikan ja liikenteen ala: ajoneuvoasentaja, koneistaja, levyseppahitsaaja, sahkoasentaja, puuseppa ja talonrakentaja
2. Matkailu-, ravitsemis- ja talousala: kodinhuoltaja, kokki ja matkailupalvelujen tuottaja
3. Sosiaali- ja terveysala: lahihoitaja
4. Valmentava koulutus: VALMA

• SEDU Tuomarniemi (metsaoppilaitos):

1. Luonnonvara- ja ymparistoala: metsuri- metsapalvelujen tuottaja, metsaenergian tuottaja ja metsakoneenkuljettaja

Ahtarin kulttuurikeskus Pirkanlinnassa on kirjasto ja lehtilukusali, elokuvanaytoksia, auditorio , muita kokous- ja opetustiloja seka nayttelytiloja aulassa. ^[27]

Pirkanpohjan taidekeskus on Ahtarissa toimiva taidemuseo, jonka on perustanut kuvanveistaja Eero Hiironen vuonna 1974. ^[28]

Ahtarin matkailualueella on elainpuisto , jonka uusimpia vetonauloja ovat vuonna 2018 Kiinasta saadut isopandat . Elainpuiston yhteydessa on kallioon rakennettu Hotelli Mesikammen .

Ahtarin nahtavyyksiin kuului aiemmin myos Mini-Suomi , jossa paasi tutustumaan Suomeen pienoiskoossa, muiden muassa Saabin tehtaisiin , ydinvoimalaan , Muumi -teatteriin, Kuopion toriin ja eduskuntataloon . Mini-Suomi toimi joitakin vuosia uudella nimella Santerin Seikkailumaa , kunnes se vuonna 2005 lopetettiin ja osa Seikkailumaan laitteista siirrettiin suoraan Ahtarin elainpuiston yhteyteen. Nykyisin alue kuuluu Ahtari Golfin kenttaalueeseen.

Vuonna 1987 elainpuiston, Mini-Suomen ja junapysakin lahelle avattiin Villin lannen kyla ? satametrinen kadunpatka, jota ymparoi lavastettu taajama, jossa oli ravintola, huvilaitteita, hevosia ja matkamuistomyyntia. 4?5 kertaa paivassa jarjestettiin yleisonaytoksena pankkiryosto lannenelokuvien tyyliin. Kylaa oli tarkoitus laajentaa toisella kadulla, mutta laman tultua suunnitelmat pantiin jaihin ja kyla suljettiin vuonna 1991. Nykyaan kylan jaanteet ovat autiot ja kasvillisuuden peittamat. ^{[29] [30]}

Ahtarin kirkko on 1935?1937 rakennettu arkkitehti Bertel Liljequistin suunnittelema tiilinen, rapattu pitkakirkko . Se rakennettiin 1935 salaman sytyttamassa tulipalossa tuhoutuneen 1846 valmistuneen puukirkon tilalle Hankolankankaalle.

Vaihtelevat maasto, eramaamaisemat ja pohjoisosan luonnontilaisena sailyneet vesistot ovat luoneet erinomaiset edellytykset retkeilylle . Ahtarin alueella onkin kolme opastettua vaellusreittia . Yksittaisia luonnonnahtavyyksia ovat muun muassa luonnonhoitometsa Iso-Arpaisen rannalla koillisrajalla, Sappion jarvet Suomenselan vedenjakajalla ja Tuomarniemen aarnialue . ^[8]

Ahtarin pitajaruoaksi nimettiin 1980-luvulla halakoperunat , sian ja mullin etuselasta ja perunoista keitetty muhennos . ^[31]

Ahtarilaisissa pidoissa ennen vanhaan tarjoiltiin ensin pullakahvit nisuransseineen ja pikkuleipineen . Vasta sitten aloitettiin juhlapaivallinen, johon saattoi sisaltya leipia ja limppuja , voita ja juustoa , kaljaa ja piimaa , suolakalaa kuten lahnaa , sallattia , alatoopia , sylttya, palvilihaa , kuivia lihoja, halkoperunat seka perunalaatikko ja muita laatikoita . Jalkiruokana oli ohraryynipuuroa rusina- tai sekahedelmasopan kera tai luumukreemia kermavaahdolla. ^[32]

Ahtarin kautta kulkevat Jyvaskylasta Vaasaan johtava valtatie 18 seka Virroilta Pietarsaareen johtava kantatie 68 . Matka-aika Helsingin ja Ahtarin valilla kestaa junalla nopeimmillaan nelja tuntia seka linja-auton suoralla pikavuorolla nelja tuntia ja 25 minuuttia. Ahtarista on vaihdottomia junayhteyksia Jyvaskylaan, Seinajoelle ja Tampereelle.

Lahimmat lentoasemat sijaitsevat Ahtarista noin 75 kilometrin etaisyydella Ilmajoella , noin 115 kilometrin paassa Jyvaskylassa ja noin 145 kilometrin etaisyydella Pirkkalassa .

Ahtarissa toimii Kuusiokuntien yhteinen avoin langaton lahiverkko freedom . Ahtari myos kuuluu verkko-osuuskunta Kuuskaistan , Kuusiokunnissa toimivan kaupallisen valokaapeliverkon toiminta-alueeseen.

Ahtarissa on useita yleisradiolahettimia:

Radioasema	taajuus	teho	sijainti	yleisradiolupa	yhtio	voimassaolo
City Pohjanmaa	89,1	1 000 W	24E0739 62N2617	BC1181904	Kevyt Kanava Oy	31.12.2019
Iskelma Pohjanmaa	97,8	1 000 W	24E0739 62N2617	BC1181904	Kevyt Kanava Oy	31.12.2019
KISS	106,9	3 000 W	24E0739 62N2617	BC1158127	Bauer Media Oy	31.12.2019
Loop	93,3	1 000 W	24E0739 62N2617	BC1162168	Sanoma Media Finland Oy	31.12.2019
Mesikammen Jaasprint	107,5	20 W	24E0739 62N2617	BC1218351	T:mi Tarkan Torvi	29.01.2017
NRJ	98,4	500 W	24E0739 62N2617	BC1161702	NRJ Finland Oy Ab	31.12.2019
Radio Aalto	105,5	300 W	24E0739 62N2617	BC1162168	Sanoma Media Finland Oy	31.12.2019
Radio Suomi	96,6	3 000 W	24E0739 62N2617	BC1113563	Yleisradio Oy	31.12.2021
Radio Suomipop	104,9	1 000 W	24E0739 62N2617	BC1162168	Sanoma Media Finland Oy	31.12.2019
Yle Puhe	102,9	3 000 W	24E0739 62N2617	BC1113563	Yleisradio Oy	31.12.2021
Yle Radio 1	91,9	3 000 W	24E0739 62N2617	BC1113563	Yleisradio Oy	31.12.2021
Yle X	94,6	3 000 W	24E0739 62N2617	BC1113563	Yleisradio Oy	31.12.2021

^{[33] [34]}

Ahtarin kaupunginjohtaja vuodesta 2012 on Alavudella syntynyt Jarmo Pienimaki . ^[35]

Kaupunginvaltuustossa on 27 paikkaa, joista yksitoista on keskustan hallussa kaudella 2021?2025. ^[6]

Tammikuussa 2017 kaupunginvaltuusto takasi Ahtarin elainpuiston pandatalon rakentamista varten ottaman 8,2 miljoonan euron lainan. Kaupungin asukas vei kiistan hallinto-oikeuteen, silla kuntalain mukaan kunta ei saa myontaa lainaa, takausta tai muuta vakuutta, jos siihen sisaltyy merkittava taloudellinen riski. Kaupunki havisi jutun korkeimmassa hallinto-oikeudessa. ^[36]

Annetut aanet viimeisimmissa kunnallisvaaleissa. ^[37] (lahde: YLE, Vaalitulospalvelu)

Vuosi	KESK		KOK		SDP		PS		KD		VAS		VIHR
	Aania	%	Aania	%	Aania	%	Aania	%	Aania	%	Aania	%	Aania	%
2017	1 193	41,8	512	18,0	686	24,1	60	2,1	245	8,6	112	3,9	43	1,5
2021	934	40,2	435	18,7	411	17,7	318	13,7	110	4,7	98	4,2	16	0,7

• Asarias Autio (1874?1920), metsa- ja kaivostyomies
• Asser Autio (1897?1981), veturinkuljettaja
• Anton Collin (1891?1973), talvi- ja kesaolympiaurheilija (hiihto, pyoraily) vuonna 1924, ”Holmenkollenin kukistaja”: ensimmainen ei-norjalainen Oslon hiihtokilpailun voittaja vuonna 1922
• Paavo E. S. Elo (1911?1963), opettaja, kirjallisuudentutkija
• Eero Hautojarvi (1908?1991), satamatyomies, SKP-aktiivi
• Eero Hiironen (1938?2018), kuvanveistaja, taiteilija
• Aki Hintsa (1958?2016), julkimolaakari
• Kari Hirvonen (s. 1982), tangokuningas (vuoden 2003 Seinajoen tangomarkkinat)
• Heikki Isomaki (1935?2012), laakari
• Toivo Korpela (1900?1963), vanhoillislestadiolainen lahkojohtaja
• Niko Korsumaki , snowcrossin MM-pronssimitalisti, moottorikelkka-enduron euroopanmestari ja enduron, sprintin ja snowcrossin moninkertainen suomenmestari
• Esa Latva-Aijo (s. 1965), nayttelija
• Veikko Mattila (1912?1983), kansanedustaja 1964?1970, Ahtarin kirkkoherra 1954?1974
• Harri Ohra-aho (s. 1959), neuvotteleva virkamies (Puolustusministerio), kenraalimajuri evp.
• Heikki Pakari (s. 1939), yritysjohtaja ja yrittaja, kauppaneuvos
• Matti Pekkanen (1925?2004), valtakunnansovittelija, Suomen metsateollisuuden keskusliiton toimitusjohtaja
• Pellervo Petays (1928?2017), laakari
• Emanuel Pohjavare (1875?1949), kansanedustaja
• Pekka Rokala (s. 1964), laulaja-lauluntekija
• Mikko Savola (s. 1981), kansanedustaja
• Topi Sorsakoski (1952?2011), muusikko ^[38]
• Antti Tammilehto (s. 1954), muusikko
• Seppo Tammilehto (s. 1952), muusikko
• Ilona Tomi (s. 1957), kirjailija
• Jouko Vainionpaa (1913?1989), yritysjohtaja, kauppaneuvos
• Edvard Valpas-Hanninen (1873?1937), SDP:n entinen puheenjohtaja

• Noumena , death metal -yhtye

• Audru , Viro
• Lycksele , Ruotsi ^[39]

• Ahtarinjarven Uutisnuotta
• Vekseli (maininta Albergin vekselista seka Ostolan rautatieasemasta)
• Ahtarin lukio
• Luettelo Ahtarin julkisista taideteoksista ja muistomerkeista

• Riukulehto, Sulevi: Eramaasta palvelukaupungiksi. Katsaus Ahtarin historiaan. Teoksessa Kotiseutumme Virrat ? Ahtari 2000 , 473?478. Botnia Foto, Vaasa 2000.

• Viertola, Juhani: Ahtarin historia 1865?1918. Ahtarin kaupunki, 1988. ISBN 952-90032-9-3 .
• Viertola, Juhani: Ahtarin historia 1918?1980. Ahtarin kaupunki, 1989. ISBN 952-90033-0-7 .

• Ahtarin kotisivut
• Tilastokeskus ? Ahtarin avainluvut
• Ahtari Ylen Elavassa arkistossa

n k m Ahtari Etela-Pohjanmaa Kuusiokunnat Historia Ahtarin historia Kylat ja kaupunginosat Kirkonkyla Alastaipale Hankavesi Inha Inhan tehtaat Ita-Ahtari Kivijarvi Kukkeenkyla Liesjarvi Myllymaki Makikyla Niemisvesi Peranne Ruha Ramala Vehu Vaarakoski Ahtarinranta Kulttuuri Kultainen kori Pirkanpohjan taidekeskus Valkeisen Loman poropuisto Villa Ursus Ahtarin kirjasto Ahtarin kotiseutumuseo Ahtari Zoo Taideteokset ja muistomerkit Seurakunnat Ahtarin seurakunta Ahtarin kirkko Ahtarin ja sen ymp. rauhanyhdistys Ahtarin helluntaiseurakunta Urheilu ja liikunta Urheiluseurat Ahtarin Kiekko-Haukat Ahtarin Pallohaukat Ahtarin Urheilijat Liikuntapaikat Honkiniemen kentta Liikuntahalli Mesikammen-kylpyla Mustikkajarven pallokentta Mustikkavuoren liikuntakeskus Otsonkoulun tekonurmi Ahtarin Golf Ahtari-halli Ahtarin liikuntahalli Ahtarin jaahalli Ahtarin pesapallokentta Ahtarin urheilukentta Koulutus Koulutuskeskus Sedu Myllymaen koulu Ollikulma Otsonkoulu Sinikello Tassula Tuomarniemen metsaoppilaitos Vilikkila Ahtarin lukio Ahtarin yhteiskoulu Muuta Ahtarin vaakuna Ahtarin varikko Ahtarinjarven Uutisnuotta

n k m Etela-Pohjanmaan maakunnan kunnat Nykyiset kunnat Alajarvi Alavus Evijarvi Ilmajoki Isojoki Isokyro Karijoki Kauhajoki Kauhava Kuortane Kurikka Lappajarvi Lapua Seinajoki Soini Teuva Vimpeli Ahtari Entiset kunnat Alaharma Jalasjarvi Jurva Kortesjarvi Lehtimaki Nurmo Peraseinajoki Seinajoen maalaiskunta Toysa Yliharma Ylistaro

Auktoriteettitunnisteet Kansainvaliset FAST ISNI VIAF Kansalliset Israel Suomi (KANTO) 2 Yhdysvallat Maantieteelliset MusicBrainz area Henkilot Yle Uppslagsverket Finland