Kuhmoinen
Kuhmois
|
|
|
vaakuna
|
sijainti
|
Venesatama Kuhmoisissa.
|
Sijainti
|
61°33′50″N
,
025°10′55″E
|
Maakunta
|
Pirkanmaan maakunta
|
Seutukunta
|
Tampereen seutukunta
|
Kuntanumero
|
291
|
Hallinnollinen keskus
|
Kuhmoisten kirkonkyla
|
Perustettu
|
1868
|
Kokonaispinta-ala
|
936,69 km²
122:nneksi suurin 2022
[1]
|
? maa
|
660,94 km²
|
? sisavesi
|
275,75 km²
|
Vakiluku
|
2 092
253:nneksi suurin 31.12.2023
[2]
|
?
vaestotiheys
|
3,17 as./km²
(31.12.2023)
|
Ikajakauma
|
2020
[3]
|
? 0–14-v.
|
8,1 %
|
? 15–64-v.
|
48,0 %
|
? yli 64-v.
|
43,9 %
|
Aidinkieli
|
2023
[4]
|
?
suomenkielisia
|
97,0 %
|
?
ruotsinkielisia
|
0,5 %
|
?
saamenkielisia
|
0,1 %
|
? muut
|
2,4 %
|
Kunnallisvero
|
9,10 %
106:nneksi suurin 2024
[5]
|
Kunnanjohtaja
|
Valtteri Vayrynen
[6]
|
Kunnanvaltuusto
|
21 paikkaa
|
2021?2025
[7]
?
Kok.
?
Kesk.
?
SDP
?
PS
?
KD
|
9
4
4
3
1
|
www.kuhmoinen.fi
|
Infobox OK
Nimi-testi OK
|
Kuhmoinen
(
ruots.
Kuhmois
) on
Suomen
kunta
, joka sijaitsee
Pirkanmaan maakunnassa
. Kunnassa asuu 2 092 ihmista,
[2]
ja sen pinta-ala on 936,69 km², josta 275,75 km² on vesistoja.
[1]
Vaestotiheys
on 3,17 asukasta/km².
Kuhmoinen on kesaasukkaiden suosima kunta: kunnan asukasluku kolminkertaistuu kesakuukausien aikana.
1. tammikuuta 2021 Kuhmoinen siirtyi
Keski-Suomen maakunnasta
osaksi Pirkanmaan maakuntaa.
[8]
Paijanteen
rannalla sijaitseva Kuhmoinen kuuluu
Tampereen seutukuntaan
. Kuhmoisten naapurikuntia ovat
Jamsa
,
Kangasala
,
Luhanka
,
Orivesi
,
Padasjoki
ja
Sysma
. Entisia naapurikuntia ovat Kangasalaan liitetty
Kuhmalahti
seka Jamsan ja Oriveden kesken jaettu
Langelmaki
.
Kuhmoisissa on kaikkiaan 316 jarvea, joista Paijanteen jalkeen suurimmat ovat Vehkajarvi ja Isojarvi.
[9]
Isojarven kansallispuisto
sijaitsee Kuhmoisissa. Sen metsaista maisemaa hallitsevat jyrkat maet ja syvat rotkolaaksot. Kansallispuiston korkein kohta on Vahtervuori 219 metrin korkeudella merenpinnasta. Kansallispuiston alueeseen kuuluu myos pienia lampia, joilla pesii eramaisissa ymparistoissa elava
kaakkuri
. Paaosa metsista on aiemmin metsatalouskaytossa olleita havumetsia. Puistoon sisaltyy myos hakkuilta saastyneita ja lajistoltaan arvokkaita
aarniometsia
, kuten lehtomainen Latokuusikon alue. Puistossa on myos tehty ennallistamistoimia, joiden tavoitteena on ollut nopeuttaa talousmetsien kehittymista jalleen luonnontilaisiksi. Kansallispuistossa elaa
kanadanmajavia
, joiden jalkia, kuten tulvien takia kuolleita metsia, on nahtavissa eri puolilla aluetta. Majava on myos kansallispuiston tunnuselain. Isojarven kansallispuisto on perustettu vuonna 1982, ja se on laajuudeltaan 22 neliokilometria.
[10]
Heretyn luontopolun varrella esitellaan myos metsien kayton historiaa
[11]
. Rakennetun kulttuuriympariston osalta kansallispuiston nahtavyyksia ovat metsatyomiesten majoituspaikaksi 1940-luvulla rakennettu Heretyn kamppa, 1700-luvulla perustetun Huhtalan torpan pihapiiri, syyskalastuksen tukikohdaksi vuonna 1833 rakennettu Luutsaaren kalapirtti seka metsatyomiesten majapaikaksi vuonna 1956 rakennettu
Lortikan
kamppa
[12]
. Kansallispuistossa yllapidetaan useita patikointiin tai maastopyorailyyn tarkoitettuja rengasreitteja seka muita retkeilyrakenteita, kuten tulenteko- ja yopymispaikkoja
[13]
.
Kunnan muita
Natura
-kohteita ovat vanhojen metsien alue Edessalo-Haukkasalo, arvokas kallioluontokohde Hertunvuori, monipuolinen korpisuokokonaisuus Hopeaharjunkorpi, Huhkainvuori jonka laelta avautuvat hienot nakymat Paijanteelle, Isojarvi-Arvajanreitti, Kaitajarvi, Kylaman lammet joka on arvokas
kaakkurin
pesimalampikeskittyma, monimuotoinen Karppajarven alue ja reheva Rajalan metsaalue.
[14]
Harjunsalmi
,
Harmoinen
,
Kirkonkyla
,
Kissakulma
,
Kylama
,
Patavesi
,
Pihlajakoski
,
Poikkijarvi
,
Puukkoinen
,
Paijala
,
Ruolahti
,
Sappee
ja
Tehi
.
Kuhmoisten alueella on liikkunut ihmisia jo tuhansien vuosien ajan, mista osaltaan todistavat kunnan alueelta loytyneet kalliomaalaukset ja muut muinaisjaannokset. Kuhmoisten Paijalassa on
linnavuori
, jota kaytettiin
rautakaudella
puolustusvarustuksena. Kuhmoisten
Papinsaaressa
on tehty keskiaikaisia loytoja, sielta on kaivettu esiin muun muassa
Kalevalakorunakin
tunnettu
Kuhmoisten kukot
.
Kuhmoisten nimi esiintyy asiakirjoissa ensimmaisen kerran vuonna 1483, jolloin se kuului kolmanneskuntana Padasjoen pitajaan ja oli kirkollisestikin taman emaseurakuntansa erottamaton osa. Kuhmoinen mainittiin Padasjoen kappelina vuonna 1540, ja liki sata vuotta myohemmin, 1639, Kuhmoisista tuli itsenainen kirkkoherrakunta, Vuonna 1741
tuomiokapituli
palautti Kuhmoisen Padasjoen kappeliksi, kunnes Kuhmoisista vuonna 1860 tuli lopullisesti itsenainen seurakunta.
[15]
Rajankaynti Kuhmoisten seka
Pirkkalan
ja Kangasalan pitajien valilla suoritettiin metsissa ja eramaissa vuonna 1499. Harmoisten kerrotaan olevan Kuhmoisten vanhin kyla ja sen ensimmaisten asukkaiden olleen kotoisin
Hauholta
. Vuoden 1539 maakirjan mukaan Kuhmoisiin oli syntynyt asutusta siten, etta kaikkiaan yhdeksassa kylassa oli yhteensa 53 taloa. Ensimmainen varma tieto Kuhmoisten asukasluvusta on vuodelta 1749, jolloin pitajassa oli 1 079 henkea.
[15]
Vuosina 1784?1785 rakennettu
Kuhmoisten kirkko
on Suomen 1700-luvun jalkipuoliskon merkittavimpiin kirkonrakentajiin kuuluvan Matti Akerblomin tuotantoa.
[16]
Vuoden 1918 sisallissodan
aikana kaytiin
Kuhmoisten taistelu
, jonka tunnetaan erityisesti sen yhteydessa tapahtuneesta
Harmoisten sairashuoneen joukkomurhasta
.
Korppilan tilan omistaja Kaarle Hirvansalo rakennutti hoyrysahan tilansa maille 1912. Sahan yhteydessa Paijanteen rannalla toimineet satama, telakka ja konepaja vahvistivat kunnan teollista ilmetta.
[17]
Kuhmoisten merkkirakennuksiin kuuluu
1920-luvun klassismia
edustava
Kuhmolan
kulttuuritalo, joka rakennettiin vuonna 1930 suojeluskunnan ja nuorisoseuran taloksi. Kuhmoisten keskusta ja sen vanhimmat talot Kuhmola ja
Heinon kirjakauppa
on maaritelty maakunnallisesti arvokkaaksi rakennetuksi kulttuuriymparistoksi.
[18]
Kuhmoisten kauniita luonnonmaisemia ovat tallentaneet kankaalle useat
kultakauden
taiteilijat, kuten
Pekka Halonen
,
Kalle Loytana
,
Marcus Collin
ja
Vaino Hamalainen
.
Kuhmoisiin asutettiin
jatkosodan
jalkeen
Valkjarven
siirtovakea.
[19]
Maaseutukuntana Kuhmoinen on karsinyt
maaltamuutosta
1960-luvulta lahtien. Vuosina 1965?1969 kunnan vakiluku pieneni lahes 600 hengella. Vuonna 1965 Kuhmoisissa oli 5 590 asukasta.
[15]
Vuoden 1971 alussa asukasluku oli 4 400.
[20]
Kuhmoisten halki kulki pitkaan
valtatie 4
, kunnes se siirrettiin kulkemaan Paijanteen itapuolitse 1990-luvulla. Talloin valtatien numeroksi muutettiin
24
. Tielta erkanee
seututie 325
lanteen
Tampereen
suuntaan. Valtatie 4:n vanha reitti kulkee Kuhmoisten alueella Kotakosken ja Puukkoisten kautta.
[15]
Valtatie 24:n varrella Harjunsalmella sijainneen, jo vuosia tyhjillaan olleen entisen motelli Harjunhovin majoitusrakennus paloi perustuksiaan myoten tammikuussa 2024. Motellin vieressa ollut, niin ikaan pitkaan autiona ollut huoltoasemarakennus oli tuhoutunut tuilpalossa jo helmikuussa 2019.
[21]
Kuhmoinen oli ennen vuoden 1997 laaniuudistusta osa
Paijat-Hameen maakuntaa
, vaikka se siirrettiinkin
Hameen laanista
Keski-Suomen laaniin
vuonna 1974.
Kuhmoinen siirtyi Pirkanmaan maakuntaan
sote-uudistuksen
myota vuoden 2021 alussa.
[22]
Koska Kuhmoinen sijaitsee kaukana suurista kaupungeista, kuntakeskuksesta on muodostunut huomattava liike-elaman ja palvelujen keskittyma.
[15]
Vuonna 2015 kunnassa oli 657 tyopaikkaa. Niista 16 % oli alkutuotannossa (maa-, metsa- ja kalataloudessa), 65 % palveluissa ja 17 % jalostuksessa. Alkutuotannon osuus oli suurempi kuin koko maassa (3 %).
[23]
Kuhmoislaisista yrityksista ja yhteisoista suurimpia
yhteisoveron
maksajia vuonna 2022 olivat Hinskalan, Jaatisten ja Yla-Karttilan yhteismetsat. Suurimpien veronmaksajien joukossa olivat myos Kymen Maansiirto Oy, jaahdytys- ja tuuletuslaitteita valmistava Jaamet Oy seka kaukolampolaitos Kuhmoisten Lampo Oy.
[24]
[25]
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan vaestonkehitys viiden vuoden valein vuodesta 1980 lahtien. Kaytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.
Kuhmoisten vaestonkehitys 1980?2020
|
Vuosi
|
|
| Asukkaita
|
|
1980
|
|
3 723
|
1985
|
|
3 544
|
1990
|
|
3 428
|
1995
|
|
3 209
|
2000
|
|
2 973
|
2005
|
|
2 805
|
2010
|
|
2 554
|
2015
|
|
2 334
|
2020
|
|
2 201
|
Lahde: Tilastokeskus.
[26]
|
Vuoden 2017 lopussa Kuhmoisissa oli 2 252 asukasta, joista 1 261 asui
taajamassa
, 978 haja-asutusalueilla ja 13:n asuinpaikat eivat olleet tiedossa. Kuhmoisten taajama-aste on 56,3 %.
[27]
Kunnassa on vain yksi taajama,
Kuhmoisten kirkonkyla
.
[28]
Kuhmoisten kunnanjohtaja on hallintotieteiden maisteri
Valtteri Vayrynen
, joka on tyoskennellyt tehtavassa syyskuusta 2018 lahtien. Vayrysen edeltaja virassa oli
Anne Heusala
.
[29]
Kuhmoinen on sitoutunut kunnanvaltuuston paatoksella tavoittelemaan merkittavaa vahenemaa alueensa kasvihuonekaasupaastoissa ja osoituksena siita liittynyt mukaan kuntien ja maakuntien
HINKU-ilmastoverkostoon
.
[30]
Kuhmoinen oli
Mynamaen
,
Padasjoen
,
Parikkalan
ja
Uudenkaupungin
kanssa yksi viidesta ensimmaisesta HINKU-kunnasta, jotka aloittivat Kohti hiilineutraalia kuntaa -ilmastohankkeen vuonna 2008.
[31]
HINKU-kuntien tavoitteena on vuoteen 2030 mennessa vahentaa kunnan alueella tuotettuja kasvihuonekaasupaastoja 80 prosenttia vuoden 2007 tasosta.
[32]
Vuonna 2016 arvioitiin, etta verkostossa mukana olevissa kunnissa, lahinna niiden energiantuotannossa ja rakennusten energiankulutuksessa, on vahennetty kasvihuonekaasupaastoja 7?67 % vuodesta 2008. Keskimaarainen vahennys oli 20 %.
[33]
Kuhmoisten yhtenaiskoulun lukiossa toimii ratsastuslinja.
[34]
Vuoden 2018 aluejaon mukaan Kuhmoisissa on seuraavat
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon
seurakunnat:
[35]
Seurakunta toimii myos Hollolan, Karkolan ja Padasjoen kuntien alueella.
Itsenaisena
helluntaiseurakuntana
Kuhmoisissa toimii
Kuhmoisten helluntaiseurakunta
.
[36]
Suomen ortodoksisen kirkon
seurakunnista Kuhmoisten alueella toimii
Tampereen ortodoksinen seurakunta
.
[37]
Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Kuhmoisten kunnan nykyisella alueella.
[35]
Paikallislehti Kuhmoisten Sanomat ilmestyy kerran viikossa. Lehti on perustettu vuonna 1951.
[38]
Kuhmoisten
pitajaruoiksi
nimettiin 1980-luvulla liha-perunakeitto,
suolasarjet
ja
perunalimppu
, uunipuuro,
penkkivelli
eli
perunajauhosta
tehty
mutti
seka keitetty ja paistettu
kaurapuuro
.
[39]
Kuhmoisten kirkonmaki,
Kuhmoisten saha
n lahti ja
Paijalan raittikyla
ovat
valtakunnallisesti merkittavia rakennettuja kulttuuriymparistoja
(RKY).
[44]
Kunta sijaitsee
valtatie 24:n
varrella. Suoria linja-autoyhteyksia kulkee Helsinkiin, Jyvaskylaan ja Tampereelle. Kesaisin liikennoi sisavesilaivoja Kuhmoisten,
Kelventeen
,
Virmailan
ja
Padasjoen
kirkonkylan valilla.
- ↑
a
b
Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022
1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
- ↑
a
b
Vakiluvun kasvu suurin lahes 70 vuoteen
26.4.2024. Tilastokeskus. Viitattu 28.4.2024.
- ↑
Vaesto ian (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972?2020
31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
- ↑
Vakiluvun kasvu suurin lahes 70 vuoteen
31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 29.4.2024.
- ↑
Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024
22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
- ↑
Hallintotoimisto
Kuhmoisten kunta. Viitattu 29.10.2021.
- ↑
Kuntavaalit 2021, Kuhmoinen
Oikeusministerio. Viitattu 29.10.2021.
- ↑
Huomisesta alkaen Kuhmoinen kuuluu Pirkanmaahan ? Mokkikunnassa odotetaan lisaa matkailijoita
Yle Uutiset
. 31.12.2020. Yleisradio. Viitattu 31.12.2020.
- ↑
Kuhmoinen
Jarviwiki
. Viitattu 2.3.2018.
- ↑
Isojarven luonto
Luontoon.fi
. Viitattu 27.9.2023.
- ↑
Isojarven kansallipuisto - Heretyn luontopolku / Isojarvi National Park - Heretty Nature Trail ≫ julkaisut.metsa.fi
julkaisut.metsa.fi
.
Arkistoitu
27.9.2023. Viitattu 27.9.2023.
- ↑
Isojarven nahtavyydet
Luontoon.fi
. Viitattu 27.9.2023.
- ↑
Isojarven reitit
Luontoon.fi
. Viitattu 27.9.2023.
- ↑
Natura 2000 -alueet - Keski-Suomi
(myos linkitetyt kohdesivut)
Ymparisto
. Viitattu 27.1.2018.
- ↑
a
b
c
d
e
Hannu Tarmio, Pentti Papunen ja Kalevi Korpela (toim.):
Suomenmaa 4: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos
. s. 126?131. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1971.
- ↑
Kuhmoisten kirkonmaki
RKY
. Viitattu 3.3.2018.
- ↑
Kuhmoisten sahan lahti
RKY
. Viitattu 3.3.2018.
- ↑
Myllykoski, Virpi.:
Kuhmoisten modernin rakennusperinnon inventointi. Kuhmoisten kirkonkyla.
. Keski-Suomen museo, 2012.
- ↑
Mita missa milloin, Kansalaisen vuosikirja 1951
, s. 129. Helsinki: Otava, 1950.
- ↑
Mita missa milloin, Kansalaisen vuosikirja 1972
, s. 141. Helsinki: Otava, 1971.
- ↑
Parikka, Outi:
Autio motelli tuhoutui taysin tulipalossa Kuhmoisissa
6.1.2024. Yle Uutiset.
- ↑
Valtioneuvosto:
Maakunnat - Maakunta- ja sote-uudistus
alueuudistus.fi
.
Arkistoitu
27.5.2019. Viitattu 22.9.2018.
- ↑
Kuntien avainluvut
Tilastokeskus
. Viitattu 22.1.2018.
- ↑
Kaivoskoneita valmistava Sandvik ylivoimaisesti suurin yhteisoveron maksaja Pirkanmaalla ? katso, mika yritys maksoi eniten veroja kunnassasi
Yle Uutiset
. 9.11.2022. Viitattu 18.9.2023.
- ↑
Kauppalehti:
Jaamet Oy | Yritys- ja taloustiedot | Kauppalehti
Tarkeimmat talousuutiset | Kauppalehti
. 18.9.2023. Viitattu 18.9.2023.
- ↑
Vaesto kielen mukaan seka ulkomaan kansalaisten maara ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016
29.3.2017. Tilastokeskus.
Arkistoitu
17.6.2018. Viitattu 12.1.2018.
- ↑
Taajama-aste alueittain 31.12.2017
28.9.2017. Tilastokeskus.
Arkistoitu
16.7.2019. Viitattu 4.12.2018.
- ↑
Taajama- ja haja-asutusaluevaesto ian ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017
28.9.2017. Tilastokeskus.
Arkistoitu
14.7.2019. Viitattu 4.12.2018.
- ↑
Jorma Ylonen:
Kuhmoinen valitsi Valtteri Vayrysen uudeksi kunnanjohtajaksi
Kuntalehti
. 17.8.2021. Viitattu 18.9.2023.
- ↑
Hiilineutraalisuomi > Hinku-kunnat
hiilineutraalisuomi.fi
. Viitattu 27.9.2023.
- ↑
Saavalainen, Heli:
Viisi kuntaa nayttaa mallia ilmastonmuutoksen hillinnassa
Helsingin Sanomat
. 21.11.2008. Helsingin Sanomat Oy. Viitattu 16.5.2009.
- ↑
Hiilineutraalisuomi > Hinku-kriteerit
hiilineutraalisuomi.fi
. Viitattu 27.9.2023.
- ↑
Kokeiluhankkeilla kohti kestavaa Eurooppaa
(myos linkattu pdf raportti)
Ymparisto
. 2016. Viitattu 22.5.2018.
- ↑
Kuhmoisten yhtenaiskoulu - Ratsastuslinja
kuhmoistenyhtenaiskoulu.fi.edukuhmoinen.net
. Viitattu 18.9.2023.
- ↑
a
b
Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko
evl.fi.
Arkistoitu
23.8.2018. Viitattu 23.8.2018.
- ↑
Seurakunnat
Suomen helluntaikirkko
.
Arkistoitu
6.9.2021. Viitattu 6.9.2021.
- ↑
https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/tampereen-ortodoksinen-seurakunta
(
Arkistoitu
? Internet Archive)
- ↑
Kuhmoisten Sanomat, Kotiseudun asialla vuodesta 1951
kuhmoistensanomat.fi
. Viitattu 14.9.2023.
- ↑
Kolmonen, Jaakko (toim.):
Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitajaruoat
, s. 83, 90. Helsinki: Patakolmonen, 1988.
ISBN 951-96047-3-1
.
- ↑
Instituto de geografico Agistono, Novara:
Maailman ja Suomen Suuratlas
, s. 279. Helsinki: WSOY, 1985.
ISBN 951-0-12598-9
.
- ↑
Instituto de geografico Agistono, Novara:
Maailman ja Suomen Suuratlas
, s. 318. Helsinki: WSOY, 1985.
ISBN 951-0-12598-9
.
- ↑
Instituto de geografico Agistono, Novara:
Maailman ja Suomen Suuratlas
, s. 329. Helsinki: WSOY, 1985.
ISBN 951-0-12598-9
.
- ↑
https://www.kuhmoinen.fi/content/fi/1/20585/Riihigalleria.html
- ↑
Kirkonmaki
Sahan lahti
ja
Paijala
RKY
|
---|
| Nykyiset kunnat
| |
---|
| Entiset kunnat
| |
---|
|