Ylasommee
eli
Sverdlovo
(
ven.
Свердлово
) on maaseututaajama
Johanneksen kaupunkikunnassa
Viipurin piirissa
Leningradin alueella
,
Viipurin
kaupungin etelapuolella.
Ylasommee kuuluu
Suomen
Neuvostoliitolle
sodan jalkeen
luovuttamiin alueisiin
. Suomelle kuuluessaan Ylasommeen kyla sijaitsi
Viipurin maalaiskunnan
etelaosassa. Se rajoittui etelassa
Johanneksen
kuntaan ja idassa
Kuolemajarven
kuntaan. Maalaiskunnan alueella sen naapurikylia olivat
Alasommee
,
Rikkola
,
Jarvela
ja
Korpela?Autio
.
Vuonna 1937 Ylasommeen kylassa oli 748 asukasta.
[2]
Ylasommeen kylaan kuului virallisesti myos
Porlampi
(nyk. Sveklovit?noje), joka omine kylakeskustoineen ja kouluineen, katsottiin usein kuitenkin omaksi kylakseen. Ylasommeen koulupiiriin kuului myos pieni Jarvelan kyla, jossa oli vuonna 1937 vain kolme asukasta.
[3]
Ylasommeen kylakeskustan ja Porlammin lisaksi kylan alueella erotettavissa viela Myllymaen kylanosa.
Ylasommeella oli Samolan osuuskaupan myymala seka Hottisen ja Virolaisen yksityiskaupat. Lisaksi Porlammissa oli myos Samolan osuuskaupan myymala ja Pesosen yksityiskauppa.
[4]
Vuonna 1937 Ylasommee?Porlammin alueella oli 2 899
ha
metsaa, 1 526 ha peltoa ja 125 ha niittya.
[5]
Ylasommee olikin Viipurin maalaiskunnan peltorikkain kyla.
[6]
Karjataloutta edisti Ylasommeen tarkastusyhdistys.
[7]
Ylasommeella toimi myos maidonmyyntiosuuskunta, joka myi maitonsa
Valiolle
Viipuriin.
[8]
Yhdistystoimintaa edustivat Ylasommeen ja Porlammin nuorisoseurat, joilla kummallakin oli oma talo seka Ylasommeen marttayhdistys (per. 1932) ja Porlammin marttakerho (per. 1934).
[9]
Ylasommeen nuorisoseurantalo oli rakennettu vuonna 1911 ja laajennettu 1927. Porlammin nuorisoseurantalo oli puolestaan rakennettu vuonna 1925.
Ylasommeen koulupiiriin kuului suurin osa Ylasommeen kylaa, pieni Jarvelan kyla seka Korpela?Aution kylasta Korpelan kartanon alue.
[10]
Vuonna 1939 Ylasommeen koulussa oli kolme opettajaa ja 69 oppilasta.
[11]
Ylasommeen lansiosa eli Porlammin alue muodosti oman koulupiirin, johon kuului myos paaosa
Savolaisen
kylaa. Porlammin koulussa oli kolme opettajaa ja 52 oppilasta.
[11]
Talvisodan
loppuvaiheessa neuvostojoukot valtasivat Ylasommeen alueen. Kylan asukkaat oli evakuoitu jo sodan alkuvaiheessa Keski-Suomeen. Moskovan rauhassa Ylasommee luovutettiin Neuvostoliitolle ja ylasommeelaisista tuli kodittomia. Jatkosodassa Suomi valtasi luovutetut alueet takaisin. Takaisinvaltauksen yhteydessa suuri joukko neuvostosotilaita ja sotilaskalustoa jai
mottiin Porlammin aleelle
. Takaisinvaltauksen jalkeen ylasommeelaiset paasivat palaamaan koteihinsa ja aloittamaan jalleenrakennuksen. Uusi evakuointi oli kuitenkin edessa vuonna 1944 ja alue luovutettiin uudelleen.
Neuvostoliitossa Ylasommee tuli kuulumaan
Nuoraan
kylaneuvostoalueeseen.
[12]
- Kuujo Erkki, Lakio Matti:
Viipurin pitajan historia II
. Helsinki: Viipurin maalaiskuntalaisten pitajaseura ry, 1982.
- ↑
Autoilijan tie- ja matkailukartta: KARJALAN KANNAS, Pietari ymparistoinen
1 : 160 000. Ruutu 11 H. Pietari: BTY, 2005-06.
ISBN 5-94059-028-4
.
- ↑
Lakio 1982, s. 265
- ↑
Lakio 1982, s. 264
- ↑
Kuujo 1982, s. 329?330 ja 333
- ↑
Lakio 1982, s. 269 ja 274
- ↑
Lakio 1982, s. 272
- ↑
Lakio 1982, s. 281
- ↑
Lakio 1982, s. 283
- ↑
Lakio & Kuujo 1982, s. 295 ja 386?387
- ↑
Kuujo 1982, s. 380
- ↑
a
b
Kuujo 1982, s. 375
- ↑
Suviranta Sami: Luovutetut alueet, kahtalaiset nimet.
Kielikello
, , nro 2/2001, s. 12?18. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus.