Valikysymys
on
parlamentaarisessa hallitusjarjestelmassa
kaytetty menettely, jonka avulla selvitetaan nauttiiko
hallitus
parlamentin
luottamusta.
Valikysymys on parlamentaarisessa jarjestelmassa eras tapa harjoittaa
oppositiopolitiikkaa
: kansanedustajilla on oikeus tehda kysymyksia hallituksen jasenille. Kysymyksen on kasiteltava niita asioita, joista hallitus on vastuussa. Valikysymykseen saattaa yhtya myos hallituspuolueiden kansanedustajia ja ministereita.
Suomessa
valikysymyksesta on saadetty
perustuslaissa
(43 §). Valikysymyksen voi tehda vahintaan 20
kansanedustajaa
, tyypillisesti oppositiopuolueiden edustajat.
Valtioneuvoston
on vastattava kysymykseen eduskunnan taysistunnossa 15 paivan kuluessa kysymyksen tiedoksisaamisesta.
[1]
Jos hallitus ei pysty vastaamaan riittavan hyvin, valikysymys voi johtaa
epaluottamuslauseeseen
, jolloin hallitus kaatuu. Suomen tasavallan historiassa nelja hallitusta on joutunut eroamaan saatuaan valikysymyksesta aiheutuneen epaluottamuslauseen:
Kallion II hallitus
(1926),
Sunilan I hallitus
(1928),
Sukselaisen I hallitus
(1957) ja
von Fieandtin hallitus
(1958).
[2]
Tata ennen
Suomen suuriruhtinaskunnan
aikana eduskunnan 1907 perustamisen jalkeen ensimmainen hallitus, joka on joutunut eroamaan parlamentaarisen epaluottamuksen vuoksi oli nuorsuomalaisen
Leo Mechelinin senaatti
1. elokuuta 1908.
Valikysymyksen johdosta kaydaan tavallisesti laaja ja perusteellinen keskustelu valtioneuvoston ministereiden, heita tavallisesti tukevien hallituspuolueiden kansanedustajien ja oppositiopuolueiden kansanedustajien valilla. Jos keskustelun aikana on ehdotettu epaluottamuslauseen antamista hallitukselle tai ministerille, toimitetaan eduskunnassa aanestys siita, nauttiiko hallitus tai ministeri eduskunnan luottamusta.
[1]
Jos aanestyksen tulos osoittaa, etta eduskunta ei luota hallitukseen, hallituksen on erottava. Valikysymys voi johtaa myos siihen, etta joku ministereista joutuu eroamaan.
Valikysymys voi johtaa hallituksen eroon myos valillisesti, kuten kavi
Antti Rinteen hallitukselle
joulukuussa 2019. Tassa tapauksessa oppositio teki valikysymyksen omistajaohjauksesta, tyomarkkinatilanteesta ja eduskunnalle annetusta informaatiosta.
[3]
Ennen valikysymyksen kasittelya eduskunnassa, hallituspuolueista Keskusta ilmoitti puolueella olevan ”henkiloon liittyvaa epaluottamusta” paaministeria kohtaan.
[4]
Ilmoitus johti paaministerin eroon ja hallituksen kaatamiseen.
- Valikysymyksen ensimmainen allekirjoittaja esittelee kysymyksen eduskunnan taysistunnossa valtioneuvostolle.
- Valikysymyksesta keskustellaan taysistunnossa, jossa valtioneuvoston jasen vastaa kysymykseen. Valikysymyksen ensimmainen allekirjoittaja pitaa seuraavan puheenvuoron, jota seuraavat ryhmapuheenvuorot eduskuntaryhmien suuruusjarjestyksessa.
- Mikali keskustelun aikana on tehty epaluottamuslause-ehdotus, valikysymysta seuraa luottamusaanestys. Hallituksen luottamusaanestyksessa tavallisesti puheenjohtaja (puhemies) esittaa aanestystavaksi; opposition ehdotus ”ei”, hallituksen esitys ”jaa”.
- Enemmistohallitusten vuoksi valikysymykset eivat kaytannossa juuri koskaan johda hallituksen tai ministerien eroihin.
- Valikysymykset ovat keskeinen osa maan parlamentarismia ja poliittisia kaytantoja.
- Valikysymyksia tehdaan yleensa useita kertoja vuodessa.
