Tutkiva journalismi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Tutkiva journalismi on syvalle luotaavaa journalismia , jonka tarkoituksena on tuoda julkisuuteen yleisen edun kannalta merkittavia asioita, jotka on salattu joko tahallisesti tai tahattomasti. Sen tavoitteena voi olla esimerkiksi korruption paljastaminen, hallituksen tai yhtioiden menettelytapojen tutkiskelu, tai yhteiskunnallisten, taloudellisten tai poliittisten kehityssuuntien esille tuominen. [1]

Tutkiva journalismi vaatii enemman aikaa, resursseja ja tiimityota kuin tavanomainen journalismi. Tutkiva journalisti tai journalistien ryhma paneutuu aiheeseensa perusteellisesti ja voi kayttaa kuukausia tai vuosia yksittaisen aiheen tutkimiseen. Reportteri hankkii tarvitsemansa materiaalin oma-aloitteisesti eika ole riippuvainen esimerkiksi hallinnon tai kansalaisjarjestojen luovuttamasta materiaalista. Valmis juttu sisaltaa joko kokonaan uutta tietoa tai vanhan tiedon koostamista tavalla, joka paljastaa sen merkittavyyden. Jutun on oltava tarkka ja nayttoon perustuva, ja sen sisaltama tieto on taytynyt varmistaa muita lahteita kayttaen. [1]

Tutkiva journalismi on Unescon mukaan elintarkeaa ilmaisunvapaudelle ja median kehitykselle, ja median toimiminen vahtikoirana on valttamatonta demokratialle . [2]

Tutkivan journalismin jarjestoja [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Lahteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

  1. a b David Kaplan: How to Define Investigative Journalism? Investigative Journalism Manual . Konrad Adenauer Stiftung. Arkistoitu 21.9.2020. Viitattu 2.10.2020.
  2. Investigative Journalism Unesco. Viitattu 2.10.2020.

Aiheesta muualla [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]