Tama artikkeli kasittelee rakennusta. Ostrobotnia on myos Suomen
Pohjanmaan
nimitys.
Ostrobotnia
(tuttavallisemmin "Botta") on
Helsingin yliopiston
pohjalaisten
osakuntien
(
Vasa nation
,
Etela-Pohjalainen Osakunta
seka
Pohjois-Pohjalainen Osakunta
) hallinnoima rakennus
Helsingin
Etu-Toolossa
Kansallismuseon
tuntumassa. Talon katuosoite on Museokatu 10 tai Toolonkatu 3. Rakennuksessa on osakuntien lisaksi naiden omistama ravintolarypas johon kuuluvat vuodesta
1985
lahtien
[1]
ravintola Manala,
St. Urho's Pub
ja erityinen juhlakerros, mutta talossa on ollut myos muuta ravintolatoimintaa aina sen valmistumisesta vuodesta
1912
lahtien. Talon on piirtanyt arkkitehti
W. G. Palmqvist
.
Ajatus omasta talosta herasi pohjalaisten ylioppilaiden keskuudessa 1842, jolloin pidetyssa kokouksessa toimi sihteerina
Zacharias Topelius
. Suunnitelmat kuitenkin raukesivat. Seuraava yritys tapahtui 1903. Talolle todettiin olevan tarvetta, koska pohjalaisilla opiskelijoilla oli Helsingissa hyvin vahan tuttuja perheita, ja he tunsivat olonsa kodittomiksi.
Sopiva tontti loytyi
Kansallismuseon
vieresta, ja syyskuussa 1908
Helsingin kaupunki
myi silloin viela kovin syrjaisen tontin pohjalaisille
osakunnille
. Julistettiin arkkitehtikilpailu, jonka kaikkien palkittujen ehdotusten takaa loytyi W. G. Palmqvist. Ostrobotnia vihittiin juhlavin menoin 9. marraskuuta 1912.
[2]
Talon vihkiaisjuhlassa kantaesitettiin
Toivo Kuulan
saveltama ja
V. A. Koskenniemen
sanoittama uhmakas mieskuorolaulu
Nuijamiesten marssi
.
[3]
Ostrobotnian toisen kerroksen kassahuoneessa pidettiin 27. lokakuuta 1914 kokous, josta sai alkunsa Suomen itsenaistymiseen tahdannyt
Jaakariliike
.
[4]
Kassahuone, jossa liikkeen ensimmaiset kokoukset jarjestettiin, kunnostettiin ja uudelleennimettiin Jaakarisaliksi, ja vihittiin uudelleen helmikuussa 1941.
[5]
Vuosina 1928–1963 Ostrobotnialla toimi
Pohjalainen ylioppilaskoti
,
asuntola
osakuntalaisille opiskelijoille.
Presidentti
Urho Kekkonen
piti talossa 4. helmikuuta 1967 melkoisesti huomiota herattaneen puheen, jossa han muun muassa ilmoitti pitavansa tarkeana, etta myos
kansandemokraateilla
oli oltava periaatteellinen oikeus olla mukana maan hallituksessa vaikuttamassa valtakunnan asioiden kulkuun. Puhe tuli tunnetuksi
Ostrobotnian puheena
.
[6]
Talon toisen kerroksen Snellman-kabinetissa syttyi 29. marraskuuta 2008 tulipalo, joka tuhosi kabinetin taysin ja sen mukana alkuperaiset
Fredric Westinin
maalaaman
Frans Mikael Franzenin
muotokuvan seka
Oskar Nylanderin
maalaaman
J. V. Snellmanin
muotokuvan eli niin sanotun
Sinisen Snellmanin
.
[7]
Tulipalo vaurioitti erityisesti myos viereista Runeberg-kabinettia, mutta koko rakennuksen toinen kerros, nk. juhlakerros ja siella sijaitseva irtaimisto maalauksineen karsivat mittavia savuvahinkoja. Savuvahingoista karsivat myos rakennuksen ylemmat kerrokset.
[8]
Pohjalaiset osakunnat eivat suoraan omista Ostrobotnia-taloa, vaan osakuntatalo on saatioity.
Pohjalaisten Talosaatio Ostrobotnia
aloitti toimintansa vuoden
1943
alusta.
[9]
Jokainen pohjalainen osakunta nimittaa saation kuusihenkiseen hallitukseen kaksi edustajaa, ja lisaksi saatiolla on vuodesta
1964
lahtien ollut 30-jaseninen hallintoneuvosto (vuoteen 2016 asti nimikkeella edustajisto), jonka jasenet pohjalaiset osakunnat nimittavat kolmeksi vuodeksi kerrallaan.
[10]
[11]
Alun perin Ostrobotnia-talo oli kiinteistoosakeyhtio, jonka omistivat pohjalaiset osakunnat ja lukuisat yksityishenkilot, mutta vuonna
1928
Pohjalainen Valtuuskunta
kuitenkin lunasti lahes kaikki osakkeet itselleen, lukuun ottamatta muutamia yksittaisia osakkeita, jotka myohemmin saatiin valtuuskunnan haltuun lahjoituksina.
[2]
Pohjalaisten osakuntien omat toimintatilat ovat sijainneet talon historian aikana kaikissa kerroksissa ensimmaista katutason kerrosta lukuun ottamatta. Vuoden
2007
alusta alkaen osakunnat sijaitsevat jalleen rakennuksen ylimmassa, viidennessa kerroksessa. Lisaksi osakuntien ja talosaation kaytossa on kellarikerrossa sijaitsevat kerhotila Moykka seka sauna.
[12]
- Kaija Hackzell:
Viertotieta itaan ja lanteen, Helsingin vanhoja kortteleita osa 3
. Sivu 214. Sanoma Osakeyhtio, 1988.
ISBN 951-875-103-X
.
- Kai Linnila (toim.):
Ostrobotnia
. Pohjalainen Valtuuskunta 1966.
- Roiko-Jokela, Heikki:
ISANMAA ? MAAKUNTA ? YLIOPPILAS, Pohjois-Pohjalainen Osakunta pohjoispohjalaisen identiteetin rakentajana ja kehittajana 1907?2007
. PPO:n kotiseutujulkaisusarja Jouko XI. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden seura, 2007.
ISBN 978-951-746-895-4
.