Tämä on lupaava artikkeli.

Pohjois-Makedonia

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Makedonian tasavalta )
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Pohjois-Makedonian tasavalta
Република Северна Македони?а
( Republika Severna Makedonija )
(Republika Veriore e Maqedonise)
Pohjois-Makedonian lippu Pohjois-Makedonian vaakuna
lippu vaakuna

Pohjois-Makedonian sijainti
Pohjois-Makedonian sijainti

Valtiomuoto tasavalta
Presidentti

Paaministeri 		Gordana Siljanovska-Davkova
Talat Xhaferi
Paakaupunki Skopje (460 239 as.)
Muita kaupunkeja Kumanovo (80 173 as.)
Pinta-ala
– yhteensa 25 713 km² [1]  ( sijalla 146 )
– josta sisavesia 1,9 %
Vakiluku (2014) 2 091 719 [1] ( sijalla 140 )
–  vaestotiheys 82,23 as. / km²
– vaestonkasvu 0,248 % [1] (2011)
Viralliset kielet makedonia , viralliset vahemmistokielet: albania , turkki , Balkanin romani , serbia , bosnia ja aromania
Valuutta Pohjois-Makedonian denaari ( MKD )
BKT (2013)
– yhteensa 22,57 miljardia USD [1]  ( sijalla 119 )
– per asukas 10 800 USD
HDI (2019) 0,774 [2] ( sijalla 82 )
Elinkeinorakenne (BKT:sta)
–  maatalous 12 % [1]
–  teollisuus 29,5 % [1]
–  palvelut 58,5 % [1]
Aikavyohyke UTC+1
– kesaaika UTC+2
Itsenaisyys
Jugoslaviasta
8. syyskuuta 1991
Lyhenne MK
–  ajoneuvot : MK
–  lentokoneet : Z3
Kansainvalinen
suuntanumero 		+389
Tunnuslause ei mottoa
Kansallislaulu ” Tanaan Makedonian ylla
(Денес Над Македони?а, Denes Nad Makedonija)
(Sot mbi Maqedoni)”

Pohjois-Makedonian tasavalta ( mak. Република Северна Македони?а , Republika Severna Makedonija ), lyhyemmin Pohjois-Makedonia (Северна Македони?а, Severna Makedonija ) [3] [4] [5] , vuoteen 2019 saakka entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia ? EJTM (Πоранешна ?угословенска Република Македони?а ? ΠJРМ, Porane?na Jugoslovenska Republika Makedonija ? PJRM ), on sisamaavaltio Balkanin niemimaalla Euroopan kaakkoisosassa. Sen rajanaapureita ovat etelassa Kreikka , idassa Bulgaria , pohjoisessa Serbia ja Kosovo seka lannessa Albania . Pohjois-Makedonian pinta-ala on 25 713 neliokilometria ja asukasluku noin 1,8 miljoonaa. Maan paakaupunki ja suurin kaupunki on Skopje .

Pohjois-Makedonia itsenaistyi Jugoslaviasta vuonna 1991 ja omaksui tuolloin nimen Makedonian tasavalta. Maa valtti vakivaltaisuudet Jugoslavian hajotessa, mutta etniset kiistat veivat sen sisallissodan partaalle kymmenen vuotta myohemmin. Sen noin kahdesta miljoonasta asukkaasta 65 prosenttia puhuu makedoniaa , neljannes albaniaa . Pohjois-Makedonia kattaa vain osan muinaisaikaisen Makedonian valtakunnan alueesta, eika toisaalta ole laheskaan kokonaan tuota aluetta, josta suurin osa kuuluu Kreikan Makedonian maakuntaan. Taman vuoksi Kreikka ei hyvaksynyt Makedonia-nimen kayttoa, ja kiista valtion yleisesti hyvaksytysta nimesta kesti vuosikymmenia. Tama vaikeutti pitkaan Makedonian pyrkimyksia paasta Naton ja EU:n jaseneksi. Kreikka ja Makedonia paasivat sopuun maan nimesta kesakuussa 2018. Sopimuksen mukaisesti maan nimeksi tuli Pohjois-Makedonia tai virallisesti Pohjois-Makedonian tasavalta. [6] [7] [8] Seka Makedonia etta Kreikka hyvaksyivat tehdyn sopimuksen nimenmuutoksesta tammikuussa 2019. [9] Nimenmuutos astui virallisesti voimaan erilaisten muodollisuuksien jalkeen 12. helmikuuta 2019. [10] [11] Pohjois-Makedoniasta tuli Naton jasen maaliskuussa 2020. [12]

Maantiede [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Paaartikkeli: Pohjois-Makedonian maantiede

Pohjois-Makedonia sijaitsee sisamaassa Balkanilla . Se on osa laajempaa Makedonian maantieteellista aluetta, josta loppu jakautuu Kreikan , Bulgarian ja Albanian kesken. Pohjois-Makedonian tasavalta on 25 713 neliokilometrin [1] laajuinen, ja se kattaa runsaan kolmanneksen historiallisen Makedonian alueesta. Noin puolet alueesta (34 411 neliokilometria) on Kreikan aluetta ja kymmenesosa Bulgarian. [13]

Pohjois-Makedonia sijaitsee ?ar - ja Rhodopevuorten valissa Vardarjoen laaksossa. Maan etelarajalla sijaitsee kolme suurta jarvea, jotka raja leikkaa kahtia: Ohrid , Prespa ja Dojran . Pohjois-Makedonian alue on seismisesti aktiivista ja siella on ollut useita tuhoisia maanjaristyksia , viimeisin vuonna 1963, jolloin paakaupunki Skopje vaurioitui pahoin. [14] Pohjois-Makedonian korkein vuori on Korab , joka nousee 2 764 metria merenpinnan ylapuolelle. [1]

Pohjois-Makedonian ilmastoon kuuluvat kylmat talvet ja lampimat kesat. Ylankoalueilla on talvisin pitkaan lunta. Skopjen tilastot edustavat maan tyypillista ilmastoa melko hyvin. [15] Siella on heina- ja elokuun keskimaarainen paivan ylin lampotila noin 30 astetta, ja keskimaarainen alin lampotila joulukuusta helmikuuhun pakkasen puolella. [16]

Ohridin alue kuuluu Unescon maailmanperintoluetteloon seka luonto- etta kulttuuriarvojen takia. [17]

Pohjois-Makedoniassa on tavattu 330 lintulajia, joista kolmannes on muuttolintuja. Kahdeksan elainlajia on suojeltu, niihin kuuluvat karhu , kultasakaali ja ilves . Susia sen sijaan pidetaan haittaelaimina, ja niita surmataan vuosittain noin 350. Karhunmetsastys on kielletty vuonna 1996 ja hirvielainten metsastysta on saannelty metsastysluvin, mutta niiden kantojen arvioidaan silti pienenevan. [18]

Pohjois-Makedoniassa on kolme kansallispuistoa, Pelister , Mavrovo ja Gali?ica . [19]

Historia [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Paaartikkeli: Pohjois-Makedonian historia
Mavrovon tekojarvi Pohjois-Makedonian lansiosassa.
Huippu ?arvuorilla .

Varhaiset vaiheet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Menneisyydessa Pohjois-Makedonian alue on kuulunut useaan eri valtakuntaan. Antiikin aikana nykyisen Pohjois-Makedonian alue kuului kreikkalaiseen kulttuuripiiriin ja Makedonian valtakuntaan ja myohemmin Rooman valtakuntaan . [20] 500?600-luvuilla Makedonian alue joutui Bysantin valtakunnan haltuun, ja nykyisin alueella asuvat slaavilaiset kansat muuttivat sinne. Osmanit valloittivat Makedonian 1400-luvulla, ja se kuului Osmanien valtakuntaan vuosisatojen ajan. Balkanin sotien (vuosina 1912?1913) ja Osmanien valtakunnan hajoamisen jalkeen Makedonian laajempi alue jaettiin Kreikan, Bulgarian ja Serbian kesken. [21]

Nykyisen tasavallan alue tunnettiin nimella ”Etela-Serbia”. [22] Ensimmaisen maailmansodan jalkeen se liitettiin uuteen Serbien, kroaattien ja sloveenien kuningaskuntaan. [21] Vuonna 1929 kuningaskunta nimettiin virallisesti Jugoslavian kuningaskunnaksi ja jaettiin banovina -nimisiin provinsseihin. Etelainen Serbia, johon kuului koko nykyinen Pohjois-Makedonia, tuli osaksi Vardarin banovinaa . [23]

Osana Jugoslaviaa [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Vuonna 1941 akselivallat miehittivat Jugoslavian ja Vardarin banovina jaettiin sen naapurien, Bulgarian ja Italian miehittaman Albanian kesken. Miehittajien ankara hallinto rohkaisi monia makedonialaisia kannattamaan Josip Broz Titon kommunistista vastarintaliiketta partisaaneja. Toisen maailmansodan paatyttya, kun Titosta tuli Jugoslavian presidentti, perustettiin Jugoslavian sosialistinen liittotasavalta ja nykyisen Pohjois-Makedonian alueesta tuli Jugoslavian etelaisin osa ja yksi sen tasavalloista nimella Makedonia. Maan nykyiset rajat vedettiin hieman toisen maailmansodan jalkeen, kun Jugoslavia perusti Makedonian sosialistisen tasavallan ja tunnusti makedonialaiset omaksi kansakseen Jugoslavian muiden kansojen joukossa. Makedonia erosi rauhallisesti Jugoslaviasta vuonna 1991. [21]

Itsenaisyys [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Stevo Pendarovski , Pohjois-Makedonian presidentti vuodesta 2019.

Ensimmaisen monipuoluevaalit pidettiin marras-joulukuussa 1990. Enemmistoon nousi nationalistinen puolue (VMRO), ja presidentiksi valittiin kommunistien Kiro Gligorov , joka toimi presidenttina kaksi kautta. [24] Pohjois-Makedoniassa juhlitaan virallisesti itsenaisyyspaivana 8. syyskuuta, koska tuona paivana vuonna 1991 makedonialaiset paattivat kansanaanestyksessa itsenaistymisesta ? virallisesti maa kuitenkin julisti itsenaisyytensa vasta 17. syyskuuta. [25] [26] Naapurimaa Bulgaria tunnusti Makedonian itsenaisyyden ensimmaisena. Bulgaria ei kuitenkaan tunnustanut Makedoniaa kansakuntana eika makedonian kielta pitaen sita osana bulgarian kielta. Myos Slovenia, Kroatia, Turkki ja Filippiinit olivat ensimmaisten tunnustaneiden joukossa. Kreikka ei tunnustanut Makedonian itsenaisyytta nimikiistan vuoksi. Venaja tunnusti maan itsenaisyyden vuonna 1992 ja Yhdysvallat vuonna 1994. Vuoteen 1995 tultaessa Kiina ja useat EU-maat olivat tunnustaneet Makedonian itsenaisyyden. [27]

Maa pysyi rauhallisena Jugoslavian hajoamissotien aikana 1990-luvun alkupuolella, mutta tilanne muuttui epavakaaksi Kosovon sodan myota vuonna 1999, kun noin 360 000 Kosovon albaania joutui pakenemaan Makedoniaan. [28] Lyhyt konflikti maalis?kesakuussa 2001 albaanitaistelijoiden ja Makedonian hallituksen valilla maan pohjois- ja lansiosissa paattyi Naton rauhanturvaajien valiintuloon. [29] Makedonia lupasi samalla antaa albaanivahemmistolle enemman poliittisia ja kulttuurisia oikeuksia. [30]

Makedonia liittyi Maailman kauppajarjeston jaseneksi 2003 ja vuonna 2005 maa hyvaksyttiin virallisesti Euroopan unionin jasenehdokkaaksi. Presidentti Boris Trajkovski kuoli lento-onnettomuudessa vuonna 2004 koneen lahestyttaessa Mostarin lentokenttaa. Tutkimusraportti paljasti syyksi miehiston virheet. Huhtikuun 2004 presidentinvaalissa presidentiksi valittiin Branko Crvenkovski . [30]

Vuonna 2007 entista sisaministeria Ljube Boskovskia syytettiin Haagin kansainvalisessa tuomioistuimessa sotarikoksista vuoden 2001 albaanien kapinan aikana. Vuonna 2009 presidentinvaalit voitti toisella kierroksella konservatiivien G’orge Ivanov , joka valittiin uudelleen vuonna 2014. [31] Vuoden 2011 parlamenttivaalit voitti niukasti paaministeri Nikola Gruevskin puolue VMRO-DPMNE . [30] 31. toukokuuta 2017 paaministeriksi nousi Zoran Zaev . Sosiaalidemokraatti Zaev muodosti hallituksen yhdessa maan albanialaista vahemmistoa edustavan puolueen kanssa paattaen poliittisen pattitilanteen, jossa maa oli ollut ilman toimivaa hallitusta vuodesta 2015. [31] Toukokuussa 2019 Stevo Pendarovski astui virkaansa Pohjois-Makedonian uutena presidenttina. [32]

Tammikuussa 2020 paaministeri Zaev erosi ja uudeksi valiaikaiseksi paaministeriksi tuli Oliver Spasovski. Parlamentti hajotti itsensa ja maarasi uudet vaalit huhtikuulle 2020. [33]

Politiikka [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Entinen paaministeri Nikola Gruevski
Ensimmainen lippu, riippumaton tasavalta Makedonia 1991?1992
Makedonian 1992?1995 kayttama lippu, jossa on Verginan aurinko

Pohjois-Makedonian tasavalta on parlamentaarinen demokratia . Presidentilla ei ole yleisesti ottaen kovin paljon valtaa, mutta presidentti on asevoimien ylipaallikko ja valtion turvallisuusneuvoston puheenjohtaja. Hanet valitaan viideksi vuodeksi kerrallaan enintaan kahdeksi kaudeksi. Vuodesta 2009 presidenttina oli G’orge Ivanov , [21] joka valittiin uudelleen vuonna 2014. [34] Toukokuussa 2019 hanen seuraajanaan aloitti Stevo Pendarovski. [32]

Yksikamariseen parlamenttiin valitaan 120 jasenta nelivuotiskausille puoluelistoilta kuudesta vaalipiirista. Vuoden 2011 vaalien jalkeen suurimmat ryhmittayvat ovat ”Makedonian sisainen vallankumousjarjesto ? Demokraattinen puolue yhtenaisyyden puolesta” eli VMRO-DPMNE -puolueen johtama liittouma, jolla on enemmisto eli 63 paikkaa, ja sosialidemokraattien ( SDSM ) johtama liittouma 27 paikalla. Parlamentti aanestaa paaministerista , joksi yleensa valitaan suurimman liittouman tai puolueen puheenjohtaja. Vuodesta 2006 paaministeri on ollut Nikola Gruevski . [1] Sosiaalidemokraatti Zoran Zaev on ollut Pohjois-Makedonian paaministeri vuodesta 2017. [31] Paaministeri Zaevin erottua tammikuussa 2020 maan valiaikaisena paaministerina on toiminut Oliver Spasovski, jonka tehtava on johtaa maa vaaleihin, jotka on suunniteltu vuoden 2020 huhtikuulle. [33]

Maan suurimmat poliittiset jakolinjat ovat eri etnisten ryhmien, makedonienemmiston ja albaanivahemmiston valilla. Lyhyen sodan jalkeen vuonna 2001 paastiin sopimukseen vallan jakamisesta, ja Pohjois-Makedonian parlamentti suostui elokuussa 2004 antamaan autonomisemman aseman albaanien asuttamille alueille ja muuttamaan paikallishallinnon rajoja. [35]

Joulukuun 2016 parlamenttivaaleissa kansallismielinen VMRO-DPMNE sai 51 parlamentin 120 paikasta. Oppositiossa tuolloin olleet sosiaalidemokraatit saivat 49 paikkaa. Loput paikat menivat albanialais-vaemmiston puolueille, joista suurin DUI sai 10 paikkaa menettaen puolet aiemmista paikoistaan, uusi albanialaisten puolue Besa sai viisi paikkaa ja muutama paikka meni viela pienemmille albanialaisten puolueille. [36]

Pohjois-Makedonia kuuluu useisiin kansainvalisiin jarjestoihin, kuten Natoon , [12] Yhdistyneisiin kansakuntiin , Euroopan turvallisuus- ja yhteistyojarjestoon , Euroopan neuvostoon ja WTO:hon . [1] Joulukuussa 2005 EU hyvaksyi Pohjois-Makedonian virallisesti jasenehdokkaakseen mutta ei viela aloittanut jasenyysneuvotteluja. Vuodesta 2009 lahtien makedonialaiset voivat matkustaa ilman viisumia Schengen-alueelle . [35]

Nimikiista [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Paaartikkeli: Makedonian nimikiista

Itsenaistymisensa jalkeen Makedonian tasavalta ajautui kiistaan Kreikan kanssa ”Makedonia”-nimesta seka maan lipusta ja perustuslaista . Kreikan mukaan makedonialaisilla ei ole oikeutta hellenistisiin muinaisen Makedonian valtakunnan symboleihin. [37] Yli 40 maata ovat kuitenkin tunnustaneet valtion sen perustuslaillisella nimella. Naihin kuuluvat esimerkiksi Yhdysvallat , Venaja , Kiina ja naapurimaat Bulgaria , Serbia ja Turkki . [38]

Valiaikaisena kompromissina Yhdistyneet kansakunnat hyvaksyi maan jasenekseen 1993 nimella ”Entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia” ( engl. Former Yugoslav Republic of Macedonia , FYROM tai FYR Macedonia ). Monet muut kansainvaliset organisaatiot, kuten EU, Nato, Euroopan yleisradiounioni ja Kansainvalinen olympiakomitea seurasivat mallia. Kreikalle tama ei riittanyt, ja se julisti kauppasaarron helmikuussa 1994. Makedonian lippua ja perustuslakia muutettiin 1995, mutta nimikysymys jai. Kreikka lopetti kauppasaartonsa syyskuussa 1995 ja tunnusti maan itsenaisyyden. [30]

Kreikassa Makedonian valtiosta kaytettiin yleisesti nimea ”Skopjen tasavalta” paakaupungin mukaan, ja Kreikan hallitus nimitti pohjoisnaapuria lyhenteella FYROM. Kiistasta huolimatta Kreikka on ollut tarkein sijoittaja Makedoniassa, ja maat ovat harjoittaneet turvallisuus- ja sotilasyhteistyota seka kulttuurivaihtoa. Makedonian pyrittya vuoden 2008 Naton huippukokouksessa Bukarestissa sotilasliiton jaseneksi Kreikka esti veto-oikeudellaan liittymisen nimikiistan vuoksi, minka jalkeen Makedonian lahetysto jatti kokouksen. [39]

Lokakuussa 2008 Yhdistyneet kansakunnat ehdotti valtion viralliseksi nimeksi ”Pohjoisen Makedonian tasavaltaa”. [40] Vuonna 2009 Makedonia vei nimikiistan Haagin kansainvaliseen tuomioistuimeen, joka aloitti asian kasittelyn maaliskuussa 2011. [30]

Pitkien neuvotteluiden jalkeen Kreikka ja Makedonian tasavalta ilmoittivat paasseensa sopimukseen nimesta 12. kesakuuta 2018. Sopimuksen mukaan maan uudeksi nimeksi tuli ”Pohjois-Makedonia” tai virallisesti ”Pohjois-Makedonian tasavalta”. Maan kansalaisia voidaan kutsua edelleen ”makedonialaisiksi” ja maan kielta ”makedonian kieleksi”. [6] Sopimus hyvaksyttiin Makedonian parlamentissa 11. tammikuuta 2019 [41] ja Kreikan parlamentissa 25. tammikuuta 2019. [42] Nimenmuutos astui voimaan 12. helmikuuta 2019. [43] Samalla Natoon ja Euroopan unioniin liittymisen este poistui. [9]

Jasenyyshakemus Euroopan unioniin [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Pohjois-Makedonia haki EU:n taysjasenyytta 2004 ja EU myonsi sille ehdokasmaan statuksen 2005. [44] Ehdotettu maaraaika oli 2012. Komissio on suositellut jasenyysneuvottelujen aloittamista, korruptiota on hillitty, poliisivoimia uudistettu ja ihmisoikeustilannetta parannettu. Vuoden 2008 vaaleihin liittyneet vakivalta ja boikotit huononsivat maan mainetta. Pitkaan suuri este oli myos nimikiista Kreikan kanssa. [45] Jasenyysneuvottelut katkesivat Ranskan, Tanskan ja Alankomaiden vastustukseen, mika johti paaministeri Zoran Zaevin eroon 3. tammikuuta 2020. [46]

Maaliskuussa 2020 EU kuitenkin ilmoitti, etta se on valmis aloittamaan jasenyysneuvottelut Pohjois-Makedonian kanssa. [47]

Aluejako [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Pohjois-Makedonian topografinen kartta
Nakyma oiseen Skopjeen

Vuonna 2004 astui voimaan uusi laki, joka jakoi Pohjois-Makedonian 84 kuntaan ( op?tini ). Aikaisemmin kuntia oli 123, joten maara on vahentynyt. [48] Kunnat ovat Aerodrom (Skopje), Aracinovo , Berovo , Bitola , Bogdanci , Bogovinje , Bosilovo , Brvenica , Butel (Skopje), Cair (Skopje), Caska , Centar (Skopje), Centar Zupa , Cesinovo , Cucer Sandevo , Debar , Debarca , Delcevo , Demir Hisar , Demir Kapija , Dojran , Dolneni , Dorce Petrov (Gjorce Petrov, Skopje), Drugovo , Gazi Baba (Skopje), Gevgelija , Gostivar , Gradsko , Ilinden , Jegunovce , Karbinci , Karpos (Skopje), Kavadarci , Kicevo , Kisela Voda (Skopje), Kocani , Konce , Kratovo , Kriva Palanka , Krivogastani , Krusevo , Kumanovo , Lipkovo , Lozovo , Makedonska Kamenica , Makedonski Brod , Mavrovo i Rostusa , Mogila , Negotino , Novaci , Novo Selo , Ohrid , Oslomej , Pehcevo , Petrovec , Plasnica , Prilep , Probistip , Radovis , Rankovce , Resen , Rosoman , Saraj (Skopje), Sopiste , Staro Nagoricane , ?tip , Struga , Strumica , Studenicani , Suto Orizari (Skopje), Sveti Nikole , Tearce , Tetovo , Valandovo , Vasilevo , Veles , Vevcani , Vinica , Vranestica , Vrapciste , Zajas , Zelenikovo , Zelino ja Zrnovci . Ne, joiden nimen perassa lukee (Skopje) muodostavat Suur-Skopjen metropolialueen. [1]

Tilastointia varten kunnat on ryhmitelty kahdeksaan alueeseen, jotka ovat: Itainen alue , Koillisalue , Pelagonian alue , Pologin alue , Skopjen alue , Kaakkoisalue , Lounaisalue ja Vardarin alue [49] .

Talous [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Macedonian Airlinesin lentokone

Pohjois-Makedonian kansantalous on pieni, mutta suuntautunut voimakkaasti kansainvaliseen kauppaan. Palvelusektori on kasvanut voimakkaasti ja ohittanut teollisuussektorin, joka hallitsi taloutta heti maan itsenaistymisen jalkeen. Maatalouden merkitys vahenee tasaisesti. Makrotalouden perusta on vakaa, mutta talouskehityksessa on ongelmia ja riskeja. Infrastruktuurin rakentaminen ja ulkomaisten investointien saaminen on hidasta. Suurimmat talousongelmat ovat alhainen elintaso, korkea tyottomyys ja kohtalainen talouskasvu. [21]

Vuonna 2010 virallinen tyottomyysaste oli 31,7 prosenttia, mutta siina ei nay harmaan talouden tyollistava vaikutus. Harmaan talouden osuudeksi on arvioitu 20 prosenttia bruttokansantuotteesta. Bruttokansantuotteen kasvu oli maailmanlaajuisen laman jalkeen kaantynyt positiiviseksi, [1] mutta silti alle puolet esimerkiksi Serbian vastaavasta luvusta. [50]

Maan suurin ulkomainen investoija on Kreikka , ja sita seuraavat Kypros ja Bulgaria . Maan tuottoisimmat valtionyritykset myytiin jo yksityistamisen aikana, ja nyt on jaljella useita tuottamattomia yrityksia ja niiden uudelleenjarjestelya. Pohjois-Makedonia on yrittanyt viime vuosina houkutella sijoittajia kunnianhimoisella ohjelmalla, johon kuuluu muun muassa yritysten alhainen verotus. [21] [51]

Maan tarkeimpia vientituotteita ovat ruoka, juomat (viini) ja tupakka seka tekstiilit, rauta ja teras. Vuonna 2010 tarkeimmat vientimaat ovat Saksa (20,2 prosenttia), Italia (7,9 prosenttia), Bulgaria ja Kreikka, ja eniten hyodykkeita maahan tuodaan Saksasta (11,5 prosenttia), Venajalta (11,1 prosenttia), Kreikasta, Bulgariasta, Britanniasta , Turkista ja Italiasta. [1]

Merkittavimpia luonnonvaroja ovat kromi , lyijy , sinkki , mangaani , volframi , asbesti , nikkeli , kulta ja hopea . [1]

Liikenne [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Pohjois-Makedoniassa on 14 lentokenttaa, 699 kilometria rautatieta ja 13 736 kilometria maantieta. [1] Kansainvaliset lennot laskeutuvat Skopjen kansainvaliselle lentoasemalle tai paljon pienemmalle Ohridin lentoasemalle . [52] Junamatka Skopjesta Prilepin kautta Bitolaan kestaa nelja tuntia. Kotimaanliikenteessa linja-autot ovat suosittu, turvallinen ja varsin mukava vaihtoehto. [53]

Vaesto [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Panoraamakuva Bitolan kaupunkiin
   makedonialaisia
   sekavaestoa
   albaaneja
Luostari Ohrid-jarvella. Ohrid on merkittava kulttuuri- ja matkailukohde.

Pohjois-Makedoniassa asui heinakuun 2011 arvion mukaan noin 2 077 000 henkea. 59 prosenttia vaestosta asuu kaupungeissa. [1] Maan ylivoimaisesti suurin kaupunki on paakaupunki Skopje , jossa on vuoden 2010 arvion mukaan noin 480 000 asukasta. Seuraavaksi suurimmat kaupungit ovat Kumanovo (116 000), Bitola (85 000), Tetovo (76 000) ja Prilep (74 000 asukasta). [54] Syyskuun 2021 vaestonlaskennan virallisen tilaston mukaan maan vakiluku oli 1 836 713, jossa on 9 % laskua viimeisesta kahden vuosikymmenen takaisesta vaestonlaskennasta. [55]

Pohjois-Makedonia on etnisesti monimuotoinen valtio. Suurin vaestoryhma maassa on makedonialaiset , joita on noin 64 prosenttia koko vaestosta (noin 1 300 000 henkea). Maassa asuu noin 500 000 albaania , eli 25 prosenttia vakiluvusta, suurimmaksi osaksi maan lansi- ja luoteisosissa. Pienempia vahemmistoja ovat turkkilaiset (78 000 tai 3,9 prosenttia), romanit (54 000 tai 2,7 prosenttia) ja serbit (36 000 tai 1,8 prosenttia). [1] Jaljelle jaavaan 2,5 prosenttiin vaestosta kuuluu monia pienia vahemmistoja, kuten aromanialaiset , bosniakit , kroaatit , egyptilaiset , kreikkalaiset ja bulgarialaiset . [56] [57]

Pohjois-Makedonialla on vaikeuksia YK:n vuosituhattavoitteiden saavuttamisessa. Vuonna 2009 arvioitiin, etta vain lapsikuolleisuuteen ja aitien terveyteen liittyvat tavoitteet saavutetaan. AIDSin esiintyvyys on maassa jo valmiiksi hyvin alhainen. [58]

Koulunkaynti on pakollista kahdeksan vuoden ajan, ja oppivelvollisuutta ollaan laajentamassa yhdeksaan vuoteen. Kaytannossa 92 % ikaluokasta kay alakoulua, 63 % jatkaa opintojaan peruskoulun jalkeen ja 3 % jatkaa korkeakouluopintoihin asti. Esikoulua kay vain 11 % ikaluokasta. Koulunkayntiaktiivisuus on sidoksissa perheen varallisuuteen ja etniseen taustaan, erityisen paljon koulun ulkopuolella on romanien lapsia. Vuosina 2003 ja 2006 tehtyjen testien perusteella monet oppilaat suorittavat koulun jaamatta luokalleen mutta eivat silti opi kovin paljoa; makedonialaiset saivat huonoimmat pisteet testeihin osallistuneista 13 Ita-Euroopan maasta. [59]

Vuoden 2002 vaestonlaskennan mukaan noin 64,7 prosenttia vaestosta on ortodokseja , 33,3 prosenttia muslimeja , 0,34 prosenttia muita kristittyja ja 1,63 prosenttia maarittelematta. [1]

Viralliset vahemmistokielet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Pohjois-Makedoniassa on makedonian kielen ohella kuusi virallista vahemmistokielta: albania , turkki , Balkanin romani , serbia , bosnia ja aromania . Niilla on virallisen kielen asema sellaisilla alueilla, joilla puhujia on yli 20 % vaestosta. [60]

Pohjois-Makedonian vaestosta 64,2 prosenttia puhuu aidinkielenaan etelaslaavilaisiin kieliin kuuluvaa makedoniaa . Albania on toiseksi suurin kieli, ja sita puhuu 25 prosenttia vaestosta, turkkia puhuu 3,5 prosenttia, romanikielta 1,9 prosenttia, serbiaa 1,2 prosenttia, ja muita kielia 1,8 prosenttia. [1]

Kulttuuri [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Pohjois-Makedonialla on rikas kulttuuriperinto taiteen , arkkitehtuurin , runouden ja musiikin aloilla. Maassa on useita vanhoja roomalaisia raunioita ja uskonnollisia muistomerkkeja Bysantin ajalta. Maassa on hyvin sailyneita bysanttilaisia freskoja , erityisesti 1000?1500-luvuilta. Freskoja on sailynyt useita tuhansia neliometreja ja suurin osa niista on yha hyvassa kunnossa. Suurin osa maan vanhoista luostareista, varsinkin 1000- ja 1500?1600-luvuilta on sailynyt tahan paivaan asti. [61]

Myos makedonialaiseen musiikkiin on suuresti vaikuttanut Bysantti. [62] Maan kansanmusiikki on rytmiltaan usein monimutkaista muun itaeurooppalaisen kansanmusiikin tavoin, ja tarkein soitin on perinteisesti ollut gaida ( sakkipilli ). [63] Paikallisia tansseja kutsutaan nimella oro ja toinen yleinen tanssi on Gali?nikin kylasta tullut te?koto . [64] Pohjois-Makedonia on osallistunut Eurovision laulukilpailuun vuodesta 1998 lahtien, sijoittuen parhaimmillaan seitsemmanneksi. To?e Proeski ja Karolina Go?eva ovat kumpikin edustaneet maataan useita kertoja. [65]

Yksi Pohjois-Makedonian tarkeimmista kulttuurikohteista on Ohridin alue, jossa on useita kirkkoja ja luostareita. Ohridin ikonikokoelma on ortodoksisen maailman kolmanneksi tarkein ja yksi maailman arvokkaimmista. [66] Suuriin kulttuuritapahtumiin maassa kuuluvat Ohridin klassisen musiikin ja draaman festivaali , Strugan runoillat , jotka kokoavat runoilijoita yli 50 maasta, Skopjen oopperafestivaali ja Bitolan kansainvalinen kamerafestivaali . [67]

Urheilu [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Jalkapallo on Pohjois-Makedonian suosituin urheilulaji. Helmikuussa 2019 Pohjois-Makedonian jalkapallomaajoukkue oli FIFAn rankingissa sijalla 71 [68] . Pohjois-Makedonia paasi vuoden 2020 EM-lopputurnaukseen Nations Leaguen kautta. Muita suosittuja urheilulajeja ovat koripallo , lentopallo , kasipallo , karate ja paini . Kasipallomaajoukkue on edennyt useasti seka MM- etta EM-kilpailujen lopputurnaukseen. Maan koripallomaajoukkue on edennyt EM-kilpailuissa parhaimmillaan valieriin. [69]

Pohjois-Makedonia on osallistunut olympialaisiin vuodesta 1996. Silla on ollut kesakisoissa 4?11 ja talvikisoissa 2?3 urheilijan joukkue. Maan ainoat olympiamitalistit ovat painija Mogamed Ibragimov (2000) ja taekwondoin Dejan Georgievski (2020). [70]

Lahteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Viitteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

  1. ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t Macedonia The World Factbook . Washington, DC: Central Intelligence Agency. (englanniksi)
  2. ↑ Human Development Report 2020. UNDP.org (englanniksi)
  3. ↑ Maiden nimet seitsemalla kielella: Makedonia Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 29.1.2019.
  4. ↑ Makedonian nimi on nyt Pohjois-Makedonia Kotimaisten kielten keskus . Viitattu 18.2.2019. (suomeksi)
  5. ↑ Member States United Nations. Viitattu 28.2.2019.
  6. ↑ a b Ονομα με γεωγραφικ? προσδιορισμ? και απαλειφ? αλυτρωτισμ?ν απ? το Σ?νταγμα Ta Nea . 12.6.2018. Viitattu 12.6.2018. (kreikaksi)
  7. ↑ According to Greek media: North Macedonia, Macedonian language and identity contained in the name deal Nezavisen . Viitattu 12.6.2018.
  8. ↑ Kahkonen, Virve: Lahes 30 vuotta jatkunut Makedonian nimikiista ratkesi ? Uusi nimi on Pohjois-Makedonian tasavalta Helsingin Sanomat . 12.6.2018. Viitattu 12.6.2018.
  9. ↑ a b Ortamo, Simo: Kreikan parlamentti hyvaksyi naapurin uuden nimen Yle.fi, uutiset . 25.1.2019. Viitattu 25.1.2019.
  10. ↑ Announcement of the Government of the Republic of North Macedonia for entry into force of the Final Agreement, Constitutional Amendments and Constitutional Law for Implementation of Amendments 12.2.2019. Government of the Republic of North Macedonia. Viitattu 13.2.2019.
  11. ↑ North Macedonia Puts Itself On The Map, Officially RadioFreeEurope/RadioLiberty . 12.2.2019. Viitattu 13.2.2019. (englanniksi)
  12. ↑ a b North Macedonia joins NATO as 30th Ally 27.3.2020. Nato. Viitattu 28.3.2020. (englanniksi)
  13. ↑ Macedonia Region Macedonija Name
  14. ↑ Evans, s. 29?30.
  15. ↑ Country guide Macedonia BBC Weather
  16. ↑ Climatological Information Skopje World Meteorological Organization
  17. ↑ Properties inscribed on the World Heritage List Unesco
  18. ↑ Evans. s. 36?38
  19. ↑ National Parks in Macedonia Macedonia Travel . Viitattu 20.8.2019.
  20. ↑ Geographica maailmankartasto: maanosat, maat, kansat , s. 260. Almagest OY, 2008. ISBN 978-3-8331-4130-0 .
  21. ↑ a b c d e f Background Note Macedonia  (Previous editions) 2011. US Department of State. Viitattu 15.3.2015.
  22. ↑ John Phillips:  Macedonia: warlords and rebels in the Balkans , s. 30. I.B.Tauris, 2004. ISBN 9781860648410 .
  23. ↑ Matja? Klemen?i?, Mitja ?agar:  The former Yugoslavia's diverse peoples: a reference sourcebook , s. 116?117. ABC-CLIO, 2004. ISBN 9781576072943 .
  24. ↑ Kiro Gligorov Balkan Political Club
  25. ↑ Independence Day Macedonian Embassy
  26. ↑ Opinion on application Council of Europe
  27. ↑ Marolov, Dejan:  Republic of Macedonia Foreign Policy: Diplomacy in the Middle of the Balkans , s. 57?64. Cambridge Scholars Publishing, 2014. ISBN 9781443863797 . Teoksen verkkoversio .
  28. ↑ Kosovo crisis Balkans Net
  29. ↑ UN backs new Macedonia mission BBC News 27.9.2001
  30. ↑ a b c d e Timeline Macedonia BBC News
  31. ↑ a b c North Macedonia country profile BBC News . 15.2.2019. Viitattu 24.3.2020. (englanniksi)
  32. ↑ a b North Macedonia’s new president sworn in www.aa.com.tr . Viitattu 24.3.2020.
  33. ↑ a b North Macedonia parliament dissolves, sets poll date, after EU shuns talks Reuters . 16.2.2020. Viitattu 24.3.2020. (englanniksi)
  34. ↑ North Macedonia country profile BBC News . 15.2.2019. Viitattu 24.3.2020. (englanniksi)
  35. ↑ a b Macedonia country profile BBC News
  36. ↑ Macedonia's nationalists win election: official results Reuters . 12.12.2016. Viitattu 24.3.2020. (englanniksi)
  37. ↑ Two countries at odds over a name BBC.
  38. ↑ The Name Dispute Republic of Macedonia . Viitattu 4.12.2011. (englanniksi)
  39. ↑ Nato Macedonia veto stokes tension BBC.
  40. ↑ YK: Pohjoisen Makedonian tasavalta nimeksi 9. lokakuuta 2008. MTV3. Viitattu 9.10.2008.
  41. ↑ Macedonia's parliament votes to accept new name The Guardian . 11.1.2019. Viitattu 25.1.2019.
  42. ↑ Υπερψηφ?στηκε με 153 ≪ναι≫ η συμφων?α των Πρεσπ?ν Η Καθημεριν? . 25.1.2019. Viitattu 25.1.2019.
  43. ↑ Announcement of the Government of the Republic of North Macedonia for entry into force of the Final Agreement, Constitutional Amendments and Constitutional Law for Implementation of Amendments 12.2.2019. Government of the Republic of North Macedonia. Viitattu 13.2.2019.
  44. ↑ The European Union and the former Yugoslav Republic of Macedonia The European Union
  45. ↑ EU enlargement: The next eight BBC 13.6.2011
  46. ↑ Jamieson, Alastair: North Macedonia PM Zoran Zaev resigns over stalled EU talks Euronews . 3.1.2020. Viitattu 3.1.2020. (englanniksi)
  47. ↑ EU on valmis aloittamaan jasenyysneuvottelut Pohjois-Makedonian kanssa ? Ylen tiedot: Albanian tie unioniin mutkikkaampi Yle Uutiset . Viitattu 27.3.2020.
  48. ↑ Municipalities of Macedonia Statoids
  49. ↑ General and Regional Statistics State Staistical Office of the Republic of Macedonia. Viitattu 31 August 2010.
  50. ↑ GDP - real growth rate: country comparison CIA
  51. ↑ Macedonia's New Flat Tax Nu Wire Investor 2007
  52. ↑ Getting there Lonely Planet
  53. ↑ Getting around Lonely planet
  54. ↑ Macedonia: largest cities and towns and statistics of their population World Gazetteer. Viitattu 19.11.2011
  55. ↑ North Macedonia Census Reveals Big Drop in Population Balkan Insight . 30.3.2022. Viitattu 7.4.2022. (englanniksi)
  56. ↑ Ethnic minorities in Macedonia demand equal representation Reliefweb 2002
  57. ↑ Macedonarmans Council of Macedonarmans
  58. ↑ Report on the progress towards the millennium development goals Republic of Macedonia - Skopje : United Nations Development Program UNDP, 2009. Government of the Republic of Macedonia
  59. ↑ Education in Macedonia Unicef
  60. ↑ http://www.thelinguafile.com/2016/08/country-profile-languages-of-macedonia.html#.V-tk-MkYDyM
  61. ↑ Monastery Tour Come to Macedonia
  62. ↑ History of the Macedonian Music Macedonian Culture and Information Center
  63. ↑ Macedonian Folk Music - Introduction Lindsey Pollack
  64. ↑ macedonia Wedding Cyber Macedonia
  65. ↑ North Macedonia - Eurovision Song Contest eurovision.tv . Viitattu 27.4.2021. (englanniksi)
  66. ↑ Ohrid Via Balkan
  67. ↑ Cultural Events Travel Agency Orbita
  68. ↑ The FIFA/Coca-Cola World Ranking - Ranking Table - FIFA.com www.fifa.com . Viitattu 13.2.2019. (englanniksi)
  69. ↑ Lions with triumphal return 21.9.2011. Eurobasket2011. Viitattu 4.12.2011. (englanniksi)
  70. ↑ Olympedia ? North Macedonia (MKD) www.olympedia.org . Viitattu 2.9.2021.

Aiheesta muualla [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Itsenaiset valtiot
Kiistanalaiset valtiot
1 Lasketaan kuuluvaksi myos Aasiaan .
Jasenvaltiot
Rakenne
Kahdenvaliset suhteet
Tunnukset

 

Noudettu kohteesta ” https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Pohjois-Makedonia&oldid=22383020 ”