Leppavirta

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Leppavirta

vaakuna

sijainti

Sijainti 62°29′30″N , 027°47′15″E
Maakunta Pohjois-Savon maakunta
Seutukunta Varkauden seutukunta
Kuntanumero 420
Hallinnollinen keskus Leppavirran kirkonkyla
Perustettu 1639
Kokonaispinta-ala 1 519,64 km²
71:nneksi suurin 2022   [1]
? maa 1 135,99 km²
? sisavesi 383,65 km²
Vakiluku 9 049
109:nneksi suurin 31.12.2023   [2]
? vaestotiheys 7,97 as./km²  (31.12.2023)
Ikajakauma 2020  [3]
? 0–14-v. 13,3 %
? 15–64-v. 55,1 %
? yli 64-v. 31,5 %
Aidinkieli 2023  [4]
? suomenkielisia 97,2 %
? ruotsinkielisia 0,1 %
? muut 2,7 %
Kunnallisvero 8,40 %
199:nneksi suurin 2024   [5]
Kunnanjohtaja Matti Raatikainen
Kunnanvaltuusto 35 paikkaa
  2021?2025 [6]
 ? Kesk.
 ? SDP
 ? PS
 ? Kok.
 ? Vas.
 ? KD
15
7
4
4
3
2
www.leppavirta.fi

Leppavirta on Suomen kunta , joka sijaitsee Pohjois-Savon maakunnan etelaosassa. Kunnassa asuu 9 049 ihmista [2] ja sen pinta-ala on 1 519,64 km², josta 383,65 km² on vesistoja [1] . Vaestotiheys on 7,97 asukasta/km².

Leppavirran kunnantalo.

Leppavirta on teollistunut asuin- ja yrityskunta.

Maantiede [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Leppavirta sijaitsee Pohjois-Savossa, entisen Kuopion laanin ja myohemman Ita-Suomen laanin alueella, 5-tien ja Saimaan syvavaylan varrella.

Rantaosayleiskaava-alueet: Suvasvesi 240 km2, Unnukka 136 km2, Sorsavesi 66 km2

Leppavirran naapurikunnat ovat Heinavesi , Joroinen , Kuopio , Pieksamaki , Suonenjoki , Tuusniemi ja Varkaus . Entisia naapurikuntia ovat Pieksamakeen liitetty Jappila , Varkauteen liitetty Kangaslampi seka Kuopioon liitetyt Kuopion maalaiskunta ja Vehmersalmi .

Kylat [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Haapamaki, Halola, Hankamaki, Hartikansalo, Hiismaki, Huovila, Huovilansalmi, Haikia, Hayry, Jokilahti, Keinalanmaki, Kohmansalo, Konnuslahti, Kotalahti, Kivijarvi, Kurjalanranta , Lappi, Leppamaki, Leppavirta, Lylymaki, Moninmaki , Mustinmaki, Niinimaki, Nikkilanmaki, Naatanmaa, Oravikoski , Osmajarvi, Paukarlahti, Petromaki, Puponmaki, Rauvastenlahti, Reinikkala, Riihiranta, Saahkarlahti, Saamainen, Saijanlahti, Sarkamaki, Sarkaniemi, Soinilansalmi , Sorsakoski , Sarkilahti, Sarkijarvi, Tahvanala, Tanskansaari, Takkula, Timola , Tuppurinmaki, Unnukansalo, Valkeamaki, Valkeisenranta, Vehmaansalo.

Orinoron rotko [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Mustinmaessa sijaitsee jaatikkojen uurtama pystyseinainen Orinoron rotko, jonka pituus on noin sata metria ja syvyys lahes 20 metria. Rotkon pohjalla pulppuaa lahde, ja lumi ja jaa sailyvat siella kesakuulle saakka. Alueella kasvaa muun muassa raidankeuhkojakala . Orinoron rotko kuuluu Savon seitsemaan ihmeeseen. [7] [8] [9]

Taajamat [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Vuoden 2017 lopussa Leppavirralla oli 9 782 asukasta, joista 5 563 asui taajamissa , 4 085 haja-asutusalueilla ja 134:n asuinpaikat eivat olleet tiedossa. Leppavirran taajama-aste on 57,7 %. [10] Leppavirran taajamavaesto jakautuu neljan eri taajaman kesken: [11]

# Taajama Vakiluku
(31.12.2017)
1 Leppavirran kirkonkyla 4 209
2 Sorsakoski 728
3 Oravikoski 377
4 Varkauden keskustaajama * 249
Orinoron rotko

Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tahan kuntaan vain osittain. Varkauden keskustaajama ulottuu paaosin Varkauden kaupungin alueelle.

Historia [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Leppavirta erotettiin omaksi pitajakseen vuonna 1639, kun Kuopion pitaja jaettiin kahtia. [12]

Leppavirta kuului Joroisten, Juvan ja Rantasalmen ohella Savon kartanovyohykkeeseen. Kartanoiden mailla sijaitsi runsaasti torppia ja makitupia. Kartanoiden omistajasuvut muodostivat ruotsinkielisen ylaluokan. [13]

Luonnonkaunis Leppavirran reitti houkutteli jo 1300-luvulla eraretkelaisia seudulle. Nykyisinkin sama reitti palvelee seka rahti- etta henkiloliikennetta Saimaan kanavan kautta Suomenlahdelle.

Leppavirran sijainti ja pitkat teolliset perinteet ovat mahdollistaneet monipuolisen elinkeinorakenteen kehittymisen kuntaan maa- ja metsatalouden rinnalle.

Leppavirralle perustettiin kansakouluja aikaisemmin kuin muualle Suomeen. Siella oli sahoja ja Hackman-yhtioiden Sorsakosken metallitehdas. Vuonna 1918 Leppavirralla ja Varkaudessa oli punainen saareke valkoisen Suomen keskella. [13]

Koulutus ja kulttuuri [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Kirkollinen kansanopetus ei ajan mittaan kyennyt tyydyttamaan kansanopetuksen kasvavia tarpeita. Keisari Aleksanteri II pani v. 1856 alulle kansanopetuksen uudistamisen. Sorsakosken sahan kansakoulu avasi ovensa 1.10.1862 insinoorikapteeni Ekstromin tuparakennuksessa. Leppavirran tyttokansakoulu perustettiin 21.1.1872 Pekka Kansasen huoneissa Nikkilanmaella. Kuntakokouksessa 5.11.1882 paatettiin perustaa kouluja sivukylille. Ensimmainen sivukyla koulu valmistui kesalla 1884 Kurjalaan. Seuraavaksi tuli kansakouluja vuonna 1896 Timolaan, 1897 Kotalahteen, 1898 Mustinmakeen ja Naadanmaahan, 1899 Moninmakeen ja Sarkamakeen seka vuonna 1900 Haapamakeen ja Konnuslahteen. [14]

Leppavirralla jarjestettiin vuodesta 1871 lahtien kiertava kasityokoulu vuoteen 1917 asti tiedetaan ainakin sen toimineen.

Luku- ja musiikkiharrastuksia alkoi virrata Leppavirralle Yhdysvalloista ja Lansi-Euroopan kautta.

Lukuseura oli saatylaisten harrastus, sen synnyn selittanee se, etta paikkakunnalla asui tavanomaista lukuhaluisempaa vaestoa.

Leppavirran vanhin torvisoittokunta perustettiin Sorsakoskelle, asialla oli opettaja Antti Tani. Torvisoittokunnat eivat jaaneet ainoiksi musiikkinharrastukseksi. Leppavirralla syntyi laulukuoroja. Vilkkaina vuosina laulukuoroja oli perati yhdeksan. [15]

1980-luvulla jokaiselle Savon silloiselle kunnalle aanestettiin omat nimikkoruoat. Leppavirran perinneruoaksi valittiin kuivatusta kalasta ja sianlihasta tehty kapakalapaisti. [16]

Elinkeinoelama [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Suurin osa Leppavirran yrityksista on jasenia Leppavirran Yrittajissa , joka on Savon Yrittajien paikallisyhdistys.

Hackman (nykyisin osa Iittala -konsernia) on Leppavirran Sorsakoskelta kotoisin oleva metallialan yritys. Leppavirralla toimii myos useita metalliteollisuuden alihankkijoita, kuten Supset Oy, Sorsakosken Konepaja Oy, Pivaset Oy, GeoTools Oy, Jarmatic Oy ym. Paikkakunnalla on LVI-alan yrityksia, kuten HogforsGST , Gebwell Oy, PT Energiaporaus Oy, Mikenti Oy ym. Leppavirralla valmistetaan myos laivojen palo-ovia (Parmarine Oy) ja tyomaatiloja ja tilaelementtirakennuksia (Parmaco Production). Leppavirralla on lisaksi paljon muita eri alojen yrityksia, kuten Mikrotuki Jani Itkonen, Graafinen Suunnittelija Anssi Toivanen, Leppavirran Laakaripalvelut Oy, JSE-Tek, ym. Leppavirta on elinkeinoelamaltaan varsin yrittajavetoinen.

Oravikoskella on toiminut Outokumpu Oy:n Kotalahden kaivos vuosina 1959?1987. Kaivos oli nikkelikaivos, jonka malmi sisalsi myos kuparia. Enimmillaan kaivos tyollisti yli 300 henkea.

Vaestonkehitys [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan vaestonkehitys viiden vuoden valein vuodesta 1980 lahtien. Kaytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Leppavirran vaestonkehitys 1980?2020
Vuosi Asukkaita
1980
  
11 560
1985
  
11 545
1990
  
11 670
1995
  
11 592
2000
  
11 085
2005
  
10 967
2010
  
10 556
2015
  
9 953
2020
  
9 450
Lahde: Tilastokeskus. [17]

Seurakunnat [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Leppavirralla on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat: [18]

Itsenaisena helluntaiseurakuntana Leppavirralla toimii Leppavirran helluntaiseurakunta . [19]

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Leppavirran alueella toimii Saimaan ortodoksinen seurakunta . [20]

Palo- ja pelastuspalvelut [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Leppavirran Koulutiella sijaitsevalla paloasemalla sijaitsevat yksikot johto- ja tarkastusauto, PS421 sammutusauto, PS423 sailioauto, PS427 miehisto- ja ensivasteauto ja 2 venetta. Venesatamassa on viela 1 vene.

Leppavirralla oli myos Sorsakosken taajamassa Sorsakosken TPK / VPK eli Leppavirran toinen paloasema. Sorsakosken palokunta lakkautettiin vuonna 2012.

Leppavirralla sairaankuljetus- ja ensihoitopalvelut tuottaa Kuopion yliopistollinen sairaala, yksikon tunnus on EPS 421.

Kulttuuri [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Tapahtumat [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Leppavirralla on jarjestetty useita suuria kristillisia kesatapahtumia. Herattajajuhlat on jarjestetty Leppavirralla kahdesti: ensimmaisen kerran vuonna 1900 Laitisessa ja toisen kerran vuonna 1999. [21]

Matkailu [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Leppavirran kuntakeskuksessa sijaitsee Sport & Spa Hotel Vesileppis , jonka yhteydessa toimii elamysmatkailukeskus seka maasto hiihtoon tarkoitettu maanalainen hiihtoareena, jaahalli ja monitoimiareena. Kalmalahden rannalla kirkonkylassa sijaitsee myos Mansikkaharjun leirintaalue . Niemilomat tarjoaa majoitus-, kokous- ja koulutustiloja.

Virkistyskalastusta voi harrastaa noin seitseman kilometrin paassa kuntakeskuksesta sijaitsevalla Konnuksen kanava -alue (3 kanavaa 1800-luvun puolivalin tienoilta nykypaivaan) ja Konnuskoskella . Kunnassa on myos Matkailukeskus Unnukka ja vuokrattavia lomamokkeja. [1]

Leppavirralla sijaitsee myos aiemmin Suomen suurimpana saarena pidetty Soisalo .

Ystavyyskunnat [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Tunnettuja leppavirtalaisia [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Katso myos [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Lahteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

  1. ↑ a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  2. ↑ a b Vakiluvun kasvu suurin lahes 70 vuoteen 26.4.2024. Tilastokeskus. Viitattu 28.4.2024.
  3. ↑ Vaesto ian (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972?2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. ↑ Vakiluvun kasvu suurin lahes 70 vuoteen 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 29.4.2024.
  5. ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
  6. ↑ Kuntavaalit 2021, Leppavirta Oikeusministerio. Viitattu 4.10.2021.
  7. ↑ Orinoron rotko - yksi Savon seitsemasta ihmeesta visitleppavirta.fi. Viitattu 25.8.2016.
  8. ↑ Arkistoitu kopioGeologiset luontokohteet - Orinoron rotkolaakso Geologinen tutkimuslaitos, luontokohteet.geo.fi. Arkistoitu 26.8.2016. Viitattu 25.8.2016.
  9. ↑ Seija Vare, kuvat Antti Vare: Orinoro on yksi Savon seitsemasta ihmeesta 3.3.2010. anna.fi. Viitattu 25.8.2016. [ vanhentunut linkki ]
  10. ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 16.7.2019. Viitattu 5.12.2018.
  11. ↑ Taajama- ja haja-asutusaluevaesto ian ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 14.7.2019. Viitattu 5.12.2018.
  12. ↑ Kuinka Leppavirta syntyi Leppavirta . Arkistoitu 19.1.2018. Viitattu 18.1.2018.
  13. ↑ a b Kuohunta kasvoi kapinaksi Varkaudessa ja Leppavirralla Itsenaisyys 100 . Viitattu 18.1.2018.
  14. ↑ Olavi Holmi:  Leppavirran Historia II , s. 283?304. Leppavirran Kunta, 1995.
  15. ↑ Olavi Holvi:  Leppavirran Historia II , s. 306?318. Leppavirran Kunta, 1995.
  16. ↑ Savossa aanestettiin pitajille nimikkoruoat. Helsingin Sanomat , 20.9.1984, s. 19. Nakoislehden aukeama (tilaajille) .
  17. ↑ Vaesto kielen mukaan seka ulkomaan kansalaisten maara ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 6.3.2019. Viitattu 9.1.2018.
  18. ↑ Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Arkistoitu 23.8.2018. Viitattu 23.8.2018.
  19. ↑ Seurakunnat Suomen helluntaikirkko . Arkistoitu 6.9.2021. Viitattu 6.9.2021.
  20. ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/saimaan-ortodoksinen-seurakunta ( Arkistoitu ? Internet Archive)
  21. ↑ Vuodet -1893 Herattajajuhlat . Viitattu 19.12.2021.
  22. ↑ http://www.anuvehvilainen.fi/esittely.php ( Arkistoitu ? Internet Archive)

Aiheesta muualla [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Leppavirta .
Kansainvaliset
Kansalliset
Maantieteelliset
Henkilot

 

Noudettu kohteesta ” https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Leppavirta&oldid=22360550 ”