Korealainen draama

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Korealaiset draamasarjat ( kor. 韓國드라마 ), tai lyhyesti K-draamat , ovat Etela-Korealaisia korean kielella tehtyja televisiosarjoja. Korealaiset draamasarjat ovat tyypillisesti saippuasarjoja, joissa nuoret henkilohahmot kohtaavat romanttisia tilanteita.

Korealaiset draamasarjat ovat levinneet ympari maailmaa korealaisen populaarikulttuurin suosion kasvun myota. Yksi syy suosion kasvuun on mahdollisuus katsoa K-draamoja monenkielisilla tekstityksilla suoratoistopalveluiden kautta. Suosion taustalla on myos Etela-Korean valtion merkittava panostus kulttuurivientiin. [1]

Tuotanto [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Korean yleisradioyhtiot tuottivat itse draamasarjoja aina 1980-luvulle asti. [2] Etela-Korean suurimmat yleisradioyhtiot KBS ( Korean Broadcasting System ), MBC ( Munhwa Broadcasting Corporation ) ja SBS ( Seoul Broadcasting System ) tuottivat suurimman osan tuon ajan tv-draamoista. Draamasarjojen tuottaminen siirrettiin 1990-luvun puolivalin jalkeen itsenaisille tuotantoyhtioille, mutta viela 1990-luvulla tuotannossa kaytettiin paaosin yleisradioyhtioiden resursseja. [3] 2000-luvun alussa tv-draamojen suosio alkoi vahitellen kasvamaan ja leviamaan muihin Ita-Aasian maihin ja alueille, kuten Kiinaan, Japaniin ja Hong Kongiin. [4] Tama korealaisen viihdekulttuurin leviaminen on osa hallyu-ilmiota eli ”korealaista aaltoa” ( engl. Korean wave ). "Korealainen aalto" eli hallyu viittaa korealaisen kulttuurin, kuten korealaisen musiikin (k-popin) ja korealaisten draamojen (k-draamojen) suosion maailmanlaajuiseen kasvuun. Hallyu-ilmio jakautuu kahteen aaltoon: 1990-luvun alkuperaiseen aaltoon ja 2000-luvun uuteen hallyu-aaltoon. [5]

Korealaisia draamasarjoja kuvataan usein tiukalla aikataululla. Tuotantoyhtioilla ei ole sarjan kuvaamisen alussa kaikkien tuotantokustannusten kattavaa rahoitusta, joten yksittaisia jaksoja on kannattavampaa kuvata sita mukaa kun niita julkaistaan. Samalla yhtio voi seurata sarjan katsojamaaraa ja katsojien antamaa palautetta. [6] Draamasarjojen tuottajat hakevat yleensa rahoitusta sponsoreilta, jotka saavat sarjoihin sisallytetylla tuotesijoittelulla nakyvyytta tuotteilleen. [7]

Tyylilajit [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Korealaisilla draamasarjoilla on useita eri tyylilajeja, joista ehka yleisimpia ovat trillerit, komediat ja historialliset draamat, seka sairaala- ja kouluelamaan perustuvat draamat. Yleisin K-draamojen tyylilaji on romantiikka, mutta romanttisia piirteita on usein sekoitettu myos muihin tyylilajeihin. Amerikkalaisiin sarjoihin verrattuna korealaisissa sarjoissa tuodaan suoremmin esiin yhteiskunnallisia ongelmia, ja sarjoissa voidaan kasitella raskaitakin aiheita. [8]

Historialliset draamasarjat voivat perustua todellisiin historiallisiin tapahtumiin tai muuten sijoittua Korean historiaan . Historiallisissa draamasarjoissa repliikit on tyypillisesti mukautettu ajan puhetyyliin sopivaksi, ja puheessa kaytetaan usein kohteliaita fraaseja, joita ei enaa nykypaivan korean kielessa kuule. [9]

Monissa suosituissa draamasarjoissa sekoittuu nykyajan todellisuus ja korealainen mytologia . Yhdeksanhantainen kettu gumiho tai kumiho (九尾狐), kaarmetta muistuttava lohikaarme imoogi tai imugi (이무기) ja erilaisia yliluonnollisia voimia omaava peikko dokkaebi (도깨비) ovat muutamia esimerkkeja K-draamoissa esiintyvista korealaisista legendoista. [10] Mytologisia hahmoja esiintyy mm. naissa draamasarjoissa: Goblin: The Lonely and Great God , My Girlfriend Is a Gumiho ja Tale of the Nine Tailed .


Lahteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

  • Cho, H. (2019) Megatrendi hallyun diskurssit ja strateginen johtaminen, Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu.
  • Chua, B. H. & Iwabuchi, K. (2008) East Asian pop culture analysing the Korean wave. Hong Kong University Press.
  • Kim, J.-I. (2017). Immigrant Adolescents Investing in Korean Heritage Language: Exploring Motivation, Identities, and Capital. Canadian Modern Language Review, 73(2), 183?207.
  • Lee, S. A. (2019). Memory, Trauma and History: Fairy-tale film in Korea. In The Fairy Tale World, Routledge, 356?367.
  • Oh, Y. (2018) Pop city: Korean popular culture and the selling of place. Cornell University Press.
  • Yle Uutiset 8.10.21, Netflixin Squid Game -sarja niittaa hurjaa suosiota [viitattu 24.4.2022]. Saatavissa: https://yle.fi/uutiset/3-12134453

Viitteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

  1. ↑ Cho, H. (2019) Megatrendi hallyun diskurssit ja strateginen johtaminen, Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu, s. 11.
  2. ↑ Oh, Y. (2018) Pop city: Korean popular culture and the selling of place. Cornell University Press, s. 39.
  3. ↑ Oh, Y. (2018) Pop city: Korean popular culture and the selling of place. Cornell University Press, s. 39?40.
  4. ↑ Oh, Y. (2018) Pop city: Korean popular culture and the selling of place. Cornell University Press, s. 40?44.
  5. ↑ Cho, H. (2019) Megatrendi hallyun diskurssit ja strateginen johtaminen, Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu, s. 10.
  6. ↑ Chua, B. H. & Iwabuchi, K. (2008) East Asian pop culture analysing the Korean wave. Hong Kong University Press, s. 24.
  7. ↑ Oh, Y. (2018) Pop city: Korean popular culture and the selling of place. Cornell University Press, s. 44.
  8. ↑ Yle Uutiset 8.10.21, Netflixin Squid Game -sarja niittaa hurjaa suosiota [viitattu 24.4.2022].
  9. ↑ Kim, J.-I. (2017). Immigrant Adolescents Investing in Korean Heritage Language: Exploring Motivation, Identities, and Capital. Canadian Modern Language Review, 73(2), s. 192.
  10. ↑ Lee, S. A. (2019). Memory, Trauma and History: Fairy-tale film in Korea. In The Fairy Tale World, Routledge, 358?365.
Noudettu kohteesta ” https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Korealainen_draama&oldid=21601965 ”