Itavallan kansanpuolue

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Itavallan kansanpuolue
Osterreichs Volkspartei

Perustettu 17. huhtikuuta 1945
Puheenjohtaja Karl Nehammer
Ideologia
Poliittinen kirjo keskusta-oikeisto [3] [2]
Toimisto Lichtenfelsgasse 7
A-1010, Wien
Kansallisneuvosto [4]
71 / 183
Liittoneuvosto [5]
23 / 61
Euroopan parlamentti [6]
7 / 18
Kansainvaliset jasenyydet ? EPP
? IDU
Kotisivu www.oevp.at
Osa artikkelisarjaa
Kristillisdemokratia

Itavallan kansanpuolue ( OVP , saks. Osterreichs Volkspartei ) on itavaltalainen konservatiivinen ja kristillisdemokraattinen puolue. OVP muodostettiin vuonna 1945 Itavallan tasavallan uudelleenperustamisen myota, ja siita lahtien OVP on yhdessa sosiaalidemokraattisen SPO:n kanssa ollut yksi Itavallan johtavista puolueista.

Historia [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Itavallan kansanpuolue (OVP) perustettiin Wienissa 17. huhtikuuta 1945 seuraamaan edeltajaansa, vuonna 1893 perustettua Kristillissosiaalista puoluetta ( saks. Christlichsoziale Partei ). OVP:sta muotoutui konservatiivinen, demokraattinen ja kristillisiin arvoihin pohjautunut puolue, joka ei kuitenkaan edeltajansa tapaan ollut sitoutunut katoliseen kirkkoon . [7] [8]

Sodan jalkeisessa Itavallassa OVP oli maan johtava puolue ja se hallitsi maata yhdessa sosiaalidemokraattien SPO:n kanssa ns. suuren koalition hallituksissa. Maaliskuun 6. paivana 1966 pidetyissa valtiollisissa vaaleissa OVP saavutti ensimmaista kertaa vuoden 1945 jalkeen parlamentissa ehdottoman enemmiston. Vuosina 1966?1970 OVP muodosti yksin hallituksen, minka jalkeen puolue havisi vaalit ja joutui oppositioon sosiaalidemokraattien johtaessa maata. OVP:n aika oppositiossa kesti aina vuoteen 1986, kun se muodosti jalleen suuren koalition yhdessa SPO:n kanssa. [7] [8] [9]

Vuosina 1999?2006 OVP hallitsi ensin yhdessa Itavallan vapauspuolueen (FPO) ja myohemmin hetken aikaa FPO:sta irtautuneen Itavallan tulevaisuuden liiton (BZO) kanssa. [3] Itavallan parlamentissa OVP:lla oli vuoden 2006 vaalien jalkeen 66 paikkaa. Alkuvuodesta 2007 se muodosti yhteishallituksen suurimman puolueen sosiaalidemokraattien kanssa. Yhteishallitus kuitenkin hajosi pian kesalla 2008, ja paatettiin jarjestaa uudet vaalit syyskuussa 2008 . Syyskuun vaaleissa OVP:n kannatus romahti 26 prosenttiin, ja puolueen paikkamaara putosi 66:sta 51:een. [10] Suuren tappion vuoksi puolueen puheenjohtaja Wilhelm Molterer erosi ja tilalle nousi maa- ja metsatalousministerina toiminut Josef Proll .

Hallitusvaltaa on Itavallassa kayttanyt moneen otteeseen ja erittain pitkaan maan kahden perinteisen valtapuolueen sosiaalidemokraattisen SPO:n ja konservatiivisen OVP:n muodostama yhteishallitus eli Suuri koalitio , jollainen on ollut vallassa toistaiseksi 41 vuotta eli vuoden 1945 jalkeen vuosina 1949?1966, 1986?2000 ja 2007?2017. [11]

Sebastian Kurz valittiin OVP:n johtoon heinakuussa 2017. Kurz oli toiminut ulkoministerina vuodesta 2013 vetaen erityisesti vuoden 2015 pakolaiskriisin aikana tiukkaa maahanmuuttopoliittista linjaa, mika oli kasvattanut hanen suosiotaan. OVP:n johtajana Kurz ajoi lapi muutokset, joilla han sai puoluejohtajana enemman valtaa muun muassa virkanimityksiin ja poliittisiin linjavetoihin. Puolue kaantyi Kurzin johdolla oikeistolaisemmaksi ja otti itselleen aiemmin FPO:n esilla pitamia teemoja. Han myos nimesi OVP:n ”uudeksi kansanpuolueeksi” ( saks. Die neue Volkspartei ) ja vaihtoi puolueen tunnusvarin mustasta turkoosiksi. [12]

OVP voitti Kurzin johdolla Itavallan parlamenttivaalit lokakuussa 2017 nationalistisella ja maahanmuuttovastaisella ohjelmalla, [13] minka jalkeen se muodosti Itavallan vapauspuolueen kanssa koalitiohallituksen. OVP:n Kurz nousi liittokansleriksi, ja hanesta tuli 31-vuotiaana EU-maiden nuorin paaministeri. [14] Hallitus kaatui kesalla 2019, kun FPO:n johtajasta Heinz-Christian Strachesta julkaistiin video, missa han naytti olevan valmis korruptioon. Skandaali johti ennenaikaisiin parlamenttivaaleihin syyskuussa, missa OVP saavutti viela suuremman vaalivoiton saaden noin 37 % aanista FPO:n ja SPO:n menettaessa kannatusta. [15]

Tammikuussa 2020 Itavaltaan saatiin lopulta yli kolme kuukautta vaalien jalkeen muodotettua uusi hallitus, jonka muodostavat kansanpuolue OVP ja vihreat . Liittokansleriksi nousi taas OVP:n puoluejohtaja Sebastian Kurz. Liittokanslerin mukaan hallitusohjelmassa yhdistyvat molempien puolueiden tavoitteet, silla mukana on seka tiukkaa maahanmuuttopolitiikkaa etta tiukkaa ymparistopolitiikkaa, OVP:lla on hallituksessa kymmenen ministeria ja vihreilla nelja. [16] 33-vuotias Kurz oli uuden hallituksensa aloittaessa maailman nuorin paaministeri. [17]

Puoluejohto [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Karl Nehammer on ollut Itavallan kansanpuolueen puheenjohtaja vuodesta 2021.

Itavallan kansanpuolueen johtajat vuodesta 1945:

Puheenjohtaja Kausi
Leopold Kunschak 1945
Leopold Figl 1945?1952
Julius Raab 1952?1960
Alfons Gorbach 1960?1963
Josef Klaus 1963?1970
Hermann Withalm 1970?1971
Karl Schleinzer 1971?1975
Josef Taus 1975?1979
Alois Mock 1979?1989
Josef Riegler 1989?1991
Erhard Busek 1991?1995
Wolfgang Schussel 1995?2007
Wilhelm Molterer 2007?2008
Josef Proll 2008?2011
Michael Spindelegger 2011?2014
Reinhold Mitterlehner 2014?2017
Sebastian Kurz 2017?2021
Karl Nehammer 2021?

Lahteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

  1. ↑ a b Austria Parties and Elections in Europe . 2017. Viitattu 4.2.2018. (englanniksi)
  2. ↑ a b Kansainvalisen keskusta-oikeistolaisen allianssin jasenet idu.org . Viitattu 12.6.2020.
  3. ↑ a b Terry, Chris: Austrian People' Party (OVP) demsoc.org . 3.2.2014. The Democratic Society. Arkistoitu 8.4.2019. Viitattu 1.9.2019. (englanniksi)
  4. ↑ Aktueller Sitzplan des Nationalrates parlament.gv.at . 14.11.2019. Itavallan parlamentti. Viitattu 28.12.2019. (saksaksi)
  5. ↑ Aktueller Sitzplan des Bundesrates parlament.gv.at . 19.12.2019. Itavallan parlamentti. Viitattu 28.12.2019. (saksaksi)
  6. ↑ MEPs: Austria europarl.europa.eu . Euroopan parlamentti. Viitattu 28.7.2019. (englanniksi)
  7. ↑ a b The Austrian People's Party. Itavallan kansanpuolue. Arkistoitu 1.9.2019. Viitattu 1.9.2019. (englanniksi)
  8. ↑ a b Solsten, Eric (toim.): Austria: A Country Study: Government and Politics ? The Austrian People's Party 1994. Country Studies US. Viitattu 1.9.2019. (englanniksi)
  9. ↑ Kaki, Matti & Kojo, Pauli & Raty, Ritva:  Mita Missa Milloin 1967. Kansalaisen vuosikirja , s. 118. Otava, 1966.
  10. ↑ Austria The World Factbook . Washington, DC: Central Intelligence Agency. (englanniksi)
  11. ↑ Deutsche Welle (www.dw.com): Austria establishes grand coalition alliance for another five years | DW | 12.12.2013 DW.COM . Viitattu 24.2.2020. (englanniksi)
  12. ↑ Alenius, Jari: ”Ihmelapsi” ja ”musta Messias” ? tallainen on Itavallan tuleva 31-vuotias liittokansleri is.fi . 16.10.2017. Ilta-Sanomat. Viitattu 5.10.2019.
  13. ↑ Paakirjoitus: Itavalta siirtyi EU:n itaisten nationalistien rintamaan hs.fi . 17.10.2017. Helsingin Sanomat. Viitattu 19.10.2017.
  14. ↑ Kokkonen, Yrjo: Aarioikeisto hallitusvastuuseen Itavallassa ? erittain kunnianhimoinen ilmasto-ohjelma yle.fi . 18.12.2017. Yle Uutiset. Viitattu 18.12.2017.
  15. ↑ Kurz jyraamassa Itavallan vaaleissa, oikeisto­populistien kannatuksessa raju lasku is.fi . 29.9.2019. Ilta-Sanomat. Viitattu 5.10.2019.
  16. ↑ Itavallan uuden hallituksen ohjelma on yhdistelma tiukkaa ulkomaalaispolitiikkaa ja ymparistonsuojelua Yle Uutiset . Viitattu 24.2.2020.
  17. ↑ Sebastian Kurz vie Sanna Marinilta nuoruusennatyksen ? Itavallan vaalit pidettiin jo syyskuussa, mutta hallitussopu syntyi vasta nyt Yle Uutiset . Viitattu 24.2.2020.

Aiheesta muualla [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Itavallan kansanpuolue .
Noudettu kohteesta ” https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Itavallan_kansanpuolue&oldid=22076547 ”