Kuomintang

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Hakusana ”KMT” ohjaa tanne. Lehtien levikintarkastuksesta kertoo artikkeli Kansallinen mediatutkimus
Kuomintang
中國國民黨

Perustettu 10. lokakuuta 1919
Johto
  • Wu Den-yih
  • Tsen Yung-chuan
Ideologia nationalismi
konservatismi [1]
Kansan kolme periaatetta
Poliittinen kirjo keskusta-oikeisto [1]
Toimisto Taiwan Taipei , Taiwan
Jasenmaara 1 090 000 (2017)
Taiwanin parlamentti
52 / 113
Kansainvaliset jasenyydet ? IDU
Kotisivu http://www.kmt.org.tw

Kuomintang tai Guomindang ( perint. : 中國國民黨 ; yksink. : 中??民? ; pinyin : Zh?ngguo Guomind?ng , lyhenteena KMT tai GMD ), suomennettuna Kiinan kansallispuolue , on Kiinan tasavallassa (Taiwan) toimiva puolue . Taiwanissa suositun Wade?Giles -latinisaation mukaan nimi kirjoitetaan Kuomintang, kun taas pinyin -jarjestelman mukaisesti Guomindang. Puolueen virallisena tavoitteena on Kiinan yhdistaminen. [2]

Kuomintang perustettiin tasavallan alkuvuosina hajonneen Tongmenghui -puolueen tilalle. Yuan Shikain kiellettya KMT se palasi Kiinaan vuonna 1920 ja alkoi taistella sotapaallikoita vastaan. Se onnistui yhdistamaan maan 1928, mutta alkoi samalla taistella kommunisteja vastaan. Kommunistien vastainen taistelu vaheni Kiinan?Japanin sodan ajaksi, mutta jatkui taman jalkeen KMT:n tappioksi. Vuonna 1949 KMT pakeni Taiwanin saarelle, jossa se oli yksi kolmesta laillisesta puolueesta (hallitseva) ennen vuotta 1991 ja hallitsi maata yhtajaksoisesti vuoden 2000 presidentinvaaleihin saakka. [2]

Alkuvuodet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Sun Zhongshan (Sun Yat-Sen) perusti Kuomintangin yhdessa Song Jiaorenin (Sung T?iao-Jen) kanssa 25. elokuuta 1912. Se oli usean vallankumouksellisen liikkeen yhdistyma, niista tarkeimpana Tongmenghui , ja poliittiselta suuntaukseltaan kansallismielinen , vallankumouksellinen ja vasemmistolainen.

Ensimmaisissa vaaleissa vuonna 1913 KMT sai enemmiston parlamentissa, mutta kun silloinen presidentti Yuan Shikai toimi diktaattorin ottein ja puolueen johtaja Song Jiaoren murhattiin hamarissa oloissa muutamaa viikkoa vaalien jalkeen, KMT julisti toisen vallankumouksen alkaneeksi, minka seurauksena Yuan Shikai kielsi puolueen ja se joutui maanpakoon Japaniin .

Puolue teki paluun valloittamalla Guangzhoun (Kanton) ja perustamalla sinne separatistihallituksen vuonna 1920. Taman jalkeen se yritti yhdistaa maan sotaretkella vuonna 1922, mutta tama epaonnistui ja johtoryhma pakeni Shanghaihin . Komintern halusi tuohon aikaan Kommunistiselle puolueelle liittolaisen, jollaiseksi valittiin KMT. Puolue jarjestaytyi uudelleen Kominternin ja Neuvostoliiton tuella seka poliittisesti etta sotilaallisesti ja perusti uudelleen separatistihallituksen Guangzhouhun vuonna 1925. Naihin aikoihin puolueen ideologiana toimi Sun Zhongshanin Kansan kolme periaatetta (三民主義, mika on myos Taiwanin kansallislaulun nimi): nationalismi, demokratia ja elanto kansalle.

Sota-aika [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Sun Zhongshanin kuoltua vuonna 1925 Kuomintangin johtoon jai valtatyhjio, silla ketaan muiden yli erottuvaa seuraajaa ei ollut nakopiirissa. Kenraali T?iang Kai-?ek toimi sovittelijana aariryhmien valissa ja omaksui puolueen johtohahmon roolin, johdattaen sen pohjoisen sotaretkelle sotapaallikkohallintoa vastaan, tarkoituksena yhdistaa Kiina. Sotaretkelle lahdettiin kahtena rintamana, puolueen vasemmistosiipi (mukaan lukien kommunistit) lahti sisamaanreittia kohti Wuhania ja oikeistosiipi T?iang Kai-?ekin johdolla kulki rannikkoa pitkin. Aluksi eteneminen sujui sutjakasti molemmilla rintamilla. Shanghaissa tyolaiset olivat jo ottaneet vallan KMT:n saapuessa paikalle, ja kaikkien yllatykseksi T?iang Kai-?ek jarjestikin salaseuratuttavuuksiensa avulla siella veriloylyn , havittaen kaupungin tyovaenliikkeen ja puolueensa kommunistit.

KMT:n Wuhanin siipi irtisanoutui tasta politiikasta ja julisti T?iang Kai-?ekin pois viralta. T?iang Kai-?ek taas otti paikan uuden hallituksen paamiehena Nanjingissa ja ilmoitti olevansa Sun Zhongshanin seuraaja KMT:ssa. Paaosin spontaanisti syntyneen Wuhanin kapinan jalkeen KMT:n Wuhanin siipi muutti mielensa kommunistien suhteen ja yhtyi T?iang Kai-?ekin linjalle. Talla KMT sai myos liittolaisia pohjoisessa ja jatkoi sotaretkeaan. Peking vallattiin 1928 . KMT joutui kuitenkin toimimaan yhteistyossa sotapaallikoiden kanssa eika voinut horjuttaa vallitsevaa jarjestelmaa tekemalla uudistuksia, olisi se sitten niita halunnut tai ei. Puolue harjoitti kovaa politiikkaa pitaen kansaa kurissa ja kallistui vahitellen fasismin suuntaan. Suurin vastustuksen aihe oli kuitenkin se, etta KMT jatti Japanin uhan lahes huomiotta. T?iang Kai-?ekin ajatus oli, etta maan olisi oltava yhtenainen ennen kuin se saattoi kohdata ulkoisen vastustajan, ja siksi oli ensin havitettava kotimaiset ongelmat kuten kommunistit ja japanilaisten suhteen piti olla niin myontyvainen ettei aseelliseen yhteenottoon jouduttaisi. Niinpa Japanin perustaessa Mant?ukuon nukkevaltion , KMT tyytyi tekemaan valituksen Kansainliitolle , joka ei saanut mitaan aikaan.

KMT:n sotilaita toisessa Kiinan-Japanin sodassa

T?iang Kai-?ek pakotettiin kuitenkin yhteisrintamaan kommunistien kanssa Japania vastaan kun hanet siepattiin joulukuussa 1936. Pian taman jalkeen alkoi taysimittainen sota Japania vastaan . Kuitenkin T?iang Kai-?ek saasteli armeijansa valiojoukkoja sodanjalkeista kommunistien vastaista yhteenottoa varten ja KMT jarjesti pienempimuotoisia taisteluja sodan aikanakin kommunisteja vastaan.

Kun japanilaiset olivat saaneet haltuunsa Kiinan kehittyneet itaosat, jai puolueen kannatuspohjaksi lahinna Keski- ja Lansi-Kiinan maanomistajat sisamaassa, jotka olivat konservatiivisempia kuin Japanin haltuun jaaneen alueen kiinalaiset. Sinnikkaalla taistelullaan japanilaisia vastaan alkoi Kiinan kommunistinen puolue nauttia kansallista arvostusta samaan aikaan kun Kuomintangin arvostus laski. Kommunisteille alkoi tulla kansallista uskottavuutta heidankin kovista otteistaan huolimatta.

Sodan jalkeen syttyikin sitten sisallissota kommunistien kanssa. T?iang Kai-?ek maarasi joukkonsa puolustamaan kaupunkeja, mika antoi kommunistien vallata maaseutua vapaasti. Vuoteen 1949 mennessa kommunistit olivat vallanneet lahes koko maan ja KMT joutui pakenemaan Taiwanille.

Kuomintang Taiwanissa [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Tama artikkeli tai osio on keskenerainen.
Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla sivua . Lisaa tietoa saattaa olla keskustelusivulla .

Kuomintangin diktatuuri ei miellyttanyt joitain 1945 Japanin vallasta vapautuneita taiwanilaisia, vaan he tekivat 1947 epaonnistuneen kapinan Kuomintangia vastaan. T?iang Kai-?ekin aikana ei Taiwanissa oppositiota sotatilan takia suvaittu. Myohemmin demokratisoinnin yhteydessa Kiinan tasavaltaan muodostui liberaal i Demokraattinen edistyspuolue (DPP), joka alkoi kannattaa Taiwanin itsenaisyytta.

Kuomintang menetti ensimmaisen kerran vuoden 1928 jalkeen valta-asemansa vuoden 2000 vaaleissa DPP:lle ja Chen Shui-bianille . KMT voitti kuitenkin selvin luvuin tammikuun 2008 vaalit saaden parlamentissa 113:sta paikasta 81. [3]

Kuomintang havisi Taiwanin vaalit vuosina 2016 ja 2020, joissa molemmissa valittiin DPP:n Tsai Ing-wen Taiwanin presidentiksi. [4]

Katso myos [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Lahteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

  1. ↑ a b Kansainvalisen keskusta-oikeistolaisen allianssin jasenet idu.org . Viitattu 12.6.2020.
  2. ↑ a b Xi valaytti Taiwanille voimatoimia. Satakunnan Kansa , 4.1.2019, s. 16.
  3. ↑ Taiwan nationalists in huge win BBC. Viitattu 13.01.2008.
  4. ↑ Taiwan's Tsai wins second presidential term bbc.com . 11.1.2020. Viitattu 16.1.2020. (englanniksi)

Aiheesta muualla [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kuomintang .
Noudettu kohteesta ” https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kuomintang&oldid=22238009 ”