Helsingin Musiikkitalo

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Helsingin Musiikkitalo
Musiikkitalo kesäkuussa 2022.
Musiikkitalo kesakuussa 2022.
Osoite Mannerheimintie 13a
Sijainti Kansalaistori
Koordinaatit 60°10.39′N , 024°56.13′E
Valmistumisvuosi 31. elokuuta 2011
Suunnittelija LPR-arkkitehdit Oy ? Marko Kivisto, Ola Laiho ja Mikko Pulkkinen
Rakennuttaja Kiinteistoosakeyhtio Helsingin Musiikkitalo
Urakoitsija SRV Viitoset
Omistaja Kiinteistoosakeyhtio Helsingin Mannerheimintie 13a
( Senaatti-kiinteistot 50 %,
Helsingin kaupunki 25 %,
Yleisradio 25 %) [1] [2]
Kayttaja Taideyliopiston Sibelius-Akatemia , Helsingin kaupunginorkesteri ja Radion sinfoniaorkesteri
Julkisivumateriaali lasi, kupari
Kerrosala 36 000 m²
Tilavuus 250 000 m³
Lisaa rakennusartikkeleita Arkkitehtuurin teemasivulla

Helsingin Musiikkitalo ( ruots. Musikhuset i Helsingfors ) on Helsingin keskustassa Kansalaistorin laidalla sijaitseva musiikkikeskus. Musiikkitalon avajaiset olivat 31. elokuuta 2011.

Talon suunnittelivat arkkitehdit Marko Kivisto , Ola Laiho ja Mikko Pulkkinen . Akustiikan suunnittelun konsulttina toimi Yasuhisa Toyotan toimisto, joka suunnitteli paasalin akustiikan. Pienempien salien, tarkkaamoiden ja koko muun talon akustiikan suunnitelusta vastasi suomalainen Akukon Oy . [3]

Konserttitoiminnan lisaksi rakennuksen tarkoitus on myos vahvistaa kansallista identiteettia ja musiikin merkitysta yhteiskunnassa. Talon lavitse on vapaa lapikulku, milla pyritaan houkuttelemaan ihmisia viettamaan aikaa talossa. Rakennuksen kokonaispinta-ala on 36 000 m² ja tilavuus 250 000 m³.

Musiikkitalon hinta-arvio oli 140 miljoonaa euroa, mutta sen rakentaminen tuli maksamaan 166 miljoonaa euroa, ja taman lisaksi hankittiin varusteita ja kalusteita 23 miljoonalla eurolla. [4]

Kuvaus [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Rakennuksessa on 1 704-paikkainen paasali. Siina on myos viisi 140?300-paikkaista pienta konserttisalia, auditorio ja Sibelius-Akatemian opetustiloja. Lisaksi talossa on kahvila, ravintola, kirjasto seka muita toimintatiloja. Talon julkisivu on lasia ja vihreaksi esipatinoitua kuparia. Se yhdistaa suunnittelijoiden mukaan taloa muuhun kaupunkiin, jossa kuparia on kaytetty paljon. Lisaksi se sopii Toolonlahden merelliseen maisemaan. lahde?

Paakayttajat ja rahoittajat [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Musiikkitalon konserttisali.

Rakennuksen paakayttajia ovat Taideyliopiston Sibelius-Akatemia , Helsingin kaupunginorkesteri ja Radion sinfoniaorkesteri , joista kukin pitaa siella vuosittain 40?50 konserttia. [5] Vuodesta 2017 Helsingin Barokkiorkesteri on toiminut Musiikkitalon residenssiorkesterina, ja se jarjestaa talossa 8?11 tapahtumaa vuodessa. lahde?

Paarahoittajia olivat Helsingin kaupunki , Yleisradio Oy ja Senaatti-kiinteistot . Rakennuksen omistaa Kiinteistoosakeyhtio Helsingin Mannerheimintie 13a ( Senaatti-kiinteistot 50 %, Helsingin kaupunki 25 % ja Yleisradio 25 %). [1] [2]

Johto [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Helsingin Musiikkitalo Oy:n toimitusjohtaja Kenneth Katter ja musiikkitalon johtaja Helena Hiilivirta [6] irtisanoutuivat 25. marraskuuta 2011. Lehtikirjoitusten mukaan he olisivat todellisuudessa saaneet potkut. Heidan sanotaan tulleen keskenaan toimeen erittain huonosti, ja kyse on alusta pitaen ollut arvovaltataistelusta. [7] Uudeksi toimitusjohtajaksi valittiin helmikuussa 2012 Pori Jazzin toimitusjohtaja Katja Leppakoski . Han hoiti molempien irtisanoutuneiden tehtavat. [8] Leppakoski jatti tehtavansa "yhteisymmarryksessa" helmikuussa 2016, ja hanen seuraajansa on Pekka Kauranen. [9] Kaurasen jaadessa elakkeelle hanen seuraajakseen on valittu MBA Emilia Maki, joka aloittaa toimitusjohtajana maaliskuun lopulla 2023. [10]

Sijainti [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Rakennus sijaitsee entisten VR:n makasiinien paikalla, Mannerheimintien , Toolonlahdenkadun ja Kansalaistorin rajoittamalla tontilla. Sen lahinaapureita ovat Kansalaistorin itapuolella Helsingin keskustakirjasto Oodi , [11] torin etelapuolella Kiasma ja Sanomatalo seka Mannerheimintien toisella puolella Eduskuntatalo .

Laulupuut-veistos [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Reijo Hukkanen: Laulupuut , 2012.

Kiasman ja Musiikkitalon valisella aukiolla on Reijo Hukkasen veistos Laulupuut , joka voitti Valtion taideteostoimikunnan yleisen taidekilpailun tammikuussa 2010. Elokuussa 2012 paljastettu Laulupuut koostuu kolmesta osasta, joista korkein on 13-metrinen suu taivasta kohti auki laulava hauki . Sen vierella seisoo kaksi flyygelinkannen figuureista ja halkopinoista koottua tolppaa. [12] [13] [14] Alumiinista ja teraksesta tehdyn teoksen aihe viittaa Aaro Hellaakosken runoon Hauen laulu (1928), jossa hauki nousi puuhun laulamaan. [15]

Tekniikka [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Musiikkitalon sahkoistys ja kaapelointi on suunniteltu riittamaan vahintaan 20 vuotta, mutta laitteita voidaan muuttaa tarpeen mukaan. Verkko ulottuu kaikkialle esitys- ja yleisotiloihin ja sita kaytetaan laajasti esitysteknisissa jarjestelmissa: vain yksi prosentti verkon 2 400 kytkinporttiin kytketysta laitteesta on perinteisia toimistotietokoneita. [16] Aanentoiston signaalitiet ovat digitaalisia, ja kaytossa ovat muun muassa Audinate Dante , MADI ja AES/EBU -teknologiat. Konserttisalin lavalla on vain muutamia kaapelikaivoja , silla ne vaikuttavat lavan sointiin . [3]

Aani- ja kuvalaitteilla on tallennuksen hairiottomyyden takaamiseksi oma sahkonjakelujarjestelmansa, ja signaalikaapelit on vedetty omilla reiteilla. Lahes kaikki audiokaapelit on suojattu kolminkertaisesti. [3]

Historia [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Suunnittelu [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Sibelius-Akatemia kaynnisti musiikkitalohankkeen jo vuonna 1992. Vuonna 1994 hanketta lahdettiin kehittamaan paperilla. lahde?

Vuosina 1999?2000 Musiikkitalon suunnittelusta jarjestettiin kaksivaiheinen arkkitehtuurikilpailu. Kilpailun ensimmaiseen vaiheeseen otti osaa 243 ehdotusta, joista kuusi parhaaksi arvioitua palkittiin, kukin 125 000 markan summalla. Ensimmaisen vaiheen toista 68 jatkoi toiseen vaiheeseen. Kilpailutoiden perusteella tuomaristo totesi, etta makasiinien sailyttaminen ja musiikkikeskuksen toteuttaminen olivat toisensa pois sulkevia vaihtoehtoja. [17]

Kilpailussa menestyivat mm. Matti Sanaksenaho Sanaksenaho Arkkitehdit Oy:sta; Ilmari Lahdelma ja Rainer Mahlamaki Lahdelma & Mahlamaki Oy:sta; Markku Erholz ja Pentti Kareoja ARK-House Arkkitehdit Oy:sta; Juha Huuhtanen, Ilkka Laitinen, Mikko Metsahonkala ja Jari Viherkoski QUAD Arkkitehdit Oy:sta seka japanilainen Fumio Toki. Palkintolautakunta valitsi parhaiksi kaksi ehdotusta, joita kuvattiin tuomariston arvostelussa toistensa vastakohdiksi. Ehdotus "D:n" takana olivat Sarlotta Narjus ja Antti-Matti Siikala arkkitehtitoimisto SARC OY:sta. Heidan ehdotuksensa ilmaisu oli tuomariston mukaan ekspressiivista ja omaperaista ja se korosti konserttisalin lasnaoloa kaupunkimaisemassa niin, etta rakennuksessa nahtiin maamerkin aineksia. Ehdotus "a mezza voce" taas oli tuomariston mukaan pelkistetty ja rauhallinen, ympariston akselistoon sidottu tarkka harkkosommitelma, jossa konserttisali oli integroitu kokonaisvolyymiin. [17]

Palkintolautakunta valitsi voittajaksi ehdotuksen "a mezza voce", jonka olivat laatineet Ola Laiho , Mikko Pulkkinen ja Marko Kivisto arkkitehtitoimisto Laiho, Pulkkinen & Raunio Oy:sta . Voittaja palkittiin 500 000 mk:n summalla, toiseksi tullut sai 350 000 mk ja kolmas 200 000 mk. [17]

Helsingin kaupunginvaltuusto hyvaksyi Toolonlahden asemakaavan muutoksen vuonna 2002. Kaavamuutos loi edellytykset musiikkitalon rakentamiselle mutta havitti paikalla olleen kaupunkihistorian. lahde?

Paarahoittajat perustivat kiinteistoosakeyhtio Helsingin Musiikkitalon 2005. Osakkeista 48 prosenttia on Suomen valtiolla seka Helsingin kaupungilla ja Yleisradiolla molemmilla 26 prosenttia. Talon kustannusarvio vuoden 2005 kustannustasossa oli 98 miljoonaa euroa, mutta se nousi myohemmin, minka takia suunnitelmissa jouduttiin luopumaan joidenkin kalliimpien materiaalien kaytosta. lahde?

Perustustyot [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Musiikkitalon pohjatyot aloitettiin kesakuussa 2006. Musiikkitalon johtajaksi valittiin 2006 Helena Hiilivirta. [18] Lopullinen paatos talon rakentamisesta tehtiin vuonna 2008 kiinteistoosakeyhtion solmittua urakkasopimuksen SRV-Toimitilat Oy:n kanssa. Kokonaiskustannusarvioksi vakiintui 140 miljoonaa euroa. [19] Rakentamisen hyvaksymista vauhditti myos Svenska kulturfondenilta saatu noin kahden miljoonan euron avustus. lahde?

Rakennustyot [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Puolitoista vuotta kestaneiden pohjatoiden valmistuttua heinakuussa 2008 talon rakennuskuopassa jarjestettiin 13. syyskuuta ”Monttubileet”, joissa esitettiin monipuolisesti eri tyylisuuntien musiikkia. Peruskivi, jonka sisaan pantiin peruskirjan lisaksi kaikenlaista paivan lehdista ja kaytossa olevista rahoista ylikapellimestareiden tahtipuikkoihin, muurattiin 22. lokakuuta 2008. Tilaisuudessa virallisen puheen piti valtiovarainministeri Jyrki Katainen . lahde?

Enimmillaan rakentamiseen arvioitiin tarvittavan kerralla 200?300 rakennusmiesta. [20]

A-Insinoorit toimivat erityisasiantuntijana 2008?2009 seka vuodesta 2009 alkaen tilaajan rakennuttamisesta vastaavana projektinjohtajana. [21] Musiikkitalo valmistui tasmalleen aikataulussa. Parhaimmillaan tyomaalla tyoskenteli lahes 500 tyontekijaa. [21]

Sisatilat ja toiminnot [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Kirsi Kaulanen: Gaia , 2011.

Salit [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Musiikkitalossa on kuusi varsinaista konserttitilaa. Konserttisali (1 704 istumapaikkaa) sijaitsee talon keskella. Muut salit ovat elektroniseen musiikkiin soveltuva Black Box (220?400 paikkaa), musiikkiteatterisali Sonore (284 paikkaa), kamarimusiikkisali Camerata (240 paikkaa), urkusali Organo (140 paikkaa) seka alun perin orkestereiden harjoitussaliksi tarkoitettu Paavo (240 paikkaa). [22] Erilaisia esityksia jarjestetaan myos muissa tiloissa, kuten yleisolampiossa.

Tilateos [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Musiikkitalon paaaulan kattoon on kiinnitetty Kirsi Kaulasen tilateos Gaia . [23] Se voitti Valtion taideteostoimikunnan jarjestaman yleisen taidekilpailun tyonimella "Kaiku". [12] Gaia on kreikkalaisessa mytologiassa alkujumala, joka on useiden jumalten ja titaanien aiti. Tekija kuvaa teosta orgaaniseksi, kasvismaailmasta tulleeksi ornamentiksi , josta kasvaa uhanalaisia suomalaisia kasveja kuten karvamansikkaa , lehtorikkoa ja nummimataraa . Teos on valmistettu peilikiillotetusta ruostumattomasta teraksesta ja se on kaannetyn torven nakoinen. [13] Kaulaselle teraslevy on paperin ja vanerin luonnollinen jatkumo. Hanen mielestaan paperi ja teras ovat eraanlaisia epamateriaaleja, jotka peilaavat muiden materiaalien pintoja. [24]

Urut [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Urkusalit [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Organo-urkusaliin tulee kolmet urut , joista kahdet oli avajaisten aikaan paikallaan. Toiset niista ovat peraisin Englannista, josta Sibelius-Akatemia osti ne osina tulevia tarpeita varten. Urkurakentamo Porthan sai tehtavaksi koota ne. Vuodelta 1892 peraisin olevat Fosters & Andrews 29-aanikertaiset tasavireiset urut edustavat englantilaista romantiikkaa . Ne olivat aikoinaan kaytossa Glasgow’ssa presbyteerikirkossa. Martti Porthanin mukaan nama urut ovat ”merkittava soitin Suomen urkukartalla, koska taman kokoista englantilaistyylin aitoa soitinta ei aiemmin ole ollut”. [25]

Kahdet muut urut ovat Italiasta 1700-luvun alkupuoliskolta peraisin olevat tuntemattoman rakentajan 9-aanikertaiset keskisavelvireiset barokkiurut ja vuodelta 1994 olevat pohjoissaksalais-alankomaalaista barokkityylia edustavat 26-aanikertaiset Verschueren -urut. [25]

Konserttisalin urut [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Konserttisali urkuineen

Talon suunnitteluvaiheessa konserttisaliin varattiin paikka uruille, mutta saastosyista urkujen hankinta keskeytettiin [26] . Kahdentoista vuoden ajan sali oli ilman urkuja [26] .

Kun esitettavien teosten orkesterikokoonpanoon kuuluivat urut, salissa kaytettiin sahkourkuja. Ratkaisua pidettiin kuitenkin ongelmallisena selvenna . [27]

Saveltaja Kaija Saariaho lahjoitti miljoona euroa vuonna 2017 Musiikkitalon konserttisalin konserttiurkujen rakentamiseksi. Saariahon lahjoituksen jalkeen urkuhanke kerasi myos muita lahjoittajia (mm. opetus- ja kulttuuriministerio, Helsingin kaupunki, Yleisradio). [28] Konserttisalin konserttiurut valmisti itavaltalainen Rieger Orgelbau. Urkujen tavoiteltu valmistumisaika on vuonna 2024 ja kustannusarvio on 4,4 miljoonaa euroa. Helsingin Musiikkitalon saatio on avannut kansalaiskerayksen, jonka tuotoilla tuetaan urkukonserttien jarjestamista seka uusien kotimaisten urkuteosten saveltamista. [29]

Konserttisalin uruissa on 124 aanikertaa , ja erikoisuutena ovat kolme mikrotonaalista aanikertaa (neljasosasavelaskelin) seka yksi glissandoaanikerta (jossa oktaavi on jaettu 31 osaan). Urut ovat Suomen suurimmat. Urkujen fasadia koristaa tilataideteos. [27] Itavallassa valmistettuja urkupilleja tulee noin 7 999. [30]

Urkujen rakennustyo kaynnistyi vuonna 2021 ja paattyi vuonna 2023, jolloin koesoitot aloitettiin. Urut vihittiin kayttoon 1. tammikuuta 2024. [27] [28] [31]

Kuoro [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Musiikkitalon Kuoro on vuonna 2011 perustettu harrastajakuoro, jota ovat tammikuusta 2017 alkaen johtaneet taiteellinen johtaja Nils Schweckendiek ja kuoromestari Jani Siven . [32] [33] Kuoro toimii yhteistyossa Musiikkitalon paatoimijoiden, Helsingin kaupunginorkesterin, Radion sinfoniaorkesterin ja Taideyliopiston Sibelius-Akatemian kanssa.

Levytykset [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Musiikkitalon ensilevytys julkaistiin 23.11.2011: Nordea Jean Sibelius Orchestra & Jukka-Pekka Saraste: Beethoven, Coriolanus Overture ; Sibelius, Symphony No. 1. Finlandia CD/DVD.

Lahteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Viitteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

  1. ↑ a b Ravanti, Kaisu: Helsingin musiikkitalo. Projektiuutiset , 2011, 26. vsk, nro 4. RPT Docu Oy. ISSN 0786?8081. Artikkelin verkkoversio . Viitattu 10.11.2015. ( Arkistoitu ? Internet Archive)
  2. ↑ a b Kiinteistoosakeyhtio Helsingin Mannerheimintie 13a:n osakkeiden osto Yleisradio Oy:lta ja vastaava kaupungin maksuosuuden korotus Helsingin kaupunginhallitus 23/11.6.2012 . Helsingin kaupunki. Viitattu 10.11.2015.
  3. ↑ a b c Slip, Harri: Unelmaduuni, Helsingin Musiikkitalo. Tekniikan Maailma 2/2012, s. 60?64.
  4. ↑ Wikman, Marjaana: Nain suurten rakennusten budjetit pettivat ? Lansimetron hinta paisui lahes 300 miljoonaa MTV Uutiset . 15.5.2015. Viitattu 6.1.2024.
  5. ↑ Musiikkitalo. [ vanhentunut linkki ]
  6. ↑ Yhteystiedot. ( Arkistoitu ? Internet Archive) Musiikkitalo.
  7. ↑ Musiikkitalon johtajille tuli lahto. Helsingin Sanomat 25.11.2011, s. C 1.
  8. ↑ Katja Leppakoskesta Helsingin Musiikkitalon johtaja Satakunnan Kansa . 29.2.2012. Arkistoitu 22.3.2012. Viitattu 29.2.2012.
  9. ↑ Vilkman, Sanna: Musiikkitalon toimitusjohtaja vaihtuu taas Ylen uutiset . 10.2.2016. Viitattu 10.2.2016.
  10. ↑ Tiikkaja, Samuli: Musiikkitalo saa uuden johtajan Lahdesta. Helsingin Sanomat , 21.12.2022, s. B 5. Helsinki: Sanoma Media Finland Oy. ISSN 0355-2047 . Artikkelin verkkoversio . Viitattu 21.12.2022.
  11. ↑ Salmela, Marja: Keskustakirjasto mahdutetaan Toolonlahden tonteille Helsingin Sanomat . 4.2.2009. Helsinki: Sanoma Oy. Viitattu 18.12.2009.
  12. ↑ a b Heinanen, Kaisa: Reijo Hukkanen ja Kirsi Kaulanen voittivat Musiikkitalon taidekilpailun Helsingin Sanomat . 12.1.2010. kulttuuri: Sanoma. Viitattu 5.1.2012.
  13. ↑ a b Mannerkoski, Airikka: Musiikkitalon taidekilpailun voittajateoksissa koreilevat hauki ja karvamansikka Yle Uutiset . 12.1.2010. Yleisradio. Viitattu 5.1.2012.
  14. ↑ Kallionpaa, Katri: 13-metrinen hauki nousi Musiikkitalon eteen Helsingin Sanomat . 14.8.2012. Sanoma Company. Viitattu 25.9.2015.
  15. ↑ Laulavan hauen arvoitus Kirjailijat Oulussa . 2002. Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto. Arkistoitu 4.12.2013. Viitattu 15.8.2012.
  16. ↑ Networking Music slideshare.net . Viitattu 29.4.2016.
  17. ↑ a b c Arkkitehtuurikilpailuja 1/2001: Helsingin musiikkikeskuksen arkkitehtuurikilpailu. Arkkitehti -lehden 1/2001 liite.
  18. ↑ Yle varmisti lahtevansa mukaan Musiikkitaloon Helsingin Sanomat . 18.6.2008. Helsinki: Sanoma Oy. Viitattu 18.12.2009.
  19. ↑ Musiikkitalon runko on jo melkein valmis. Helsingin Sanomat .
  20. ↑ Moisio, Teppo: Musiikkitalon tuleva koko alkaa jo nakya Helsingin Sanomat . 21.3.2009. Helsinki: Sanoma Oy. Viitattu 18.12.2009.
  21. ↑ a b Ainutlaatuinen ja erittain haastava hanke onnistui ammattitaidolla ja rohkealla otteella: Helsingin Musiikkitalo A-insinoorit . Viitattu 12.7.2018.
  22. ↑ http://www.musiikkitalo.fi/web/fi/tilat-ja-salit ( Arkistoitu ? Internet Archive)
  23. ↑ Tihinen, Juha-Heikki: Tietoa talosta/Maaaiti Musiikkitalon katossa Helsinki: Helsingin Musiikkitalo. Arkistoitu 29.5.2013. Viitattu 14.2.2012.
  24. ↑ Kuvanveistaja Kirsi Kaulasen viesti kantoi Helsingin Musiikkitalon paaaulaan Luoteis-Lappi . 14.1.2010. Luoteis-Lappi. Viitattu 14.2.2012.
  25. ↑ a b ”Ainutlaatuinen lisa Suomen urkumaailmaan.” Yle Hame . 1.9.2011. Yle Uutiset. Viitattu 1.9.2011. [ vanhentunut linkki ]
  26. ↑ a b Musiikkitaloon rakennetaan niin isot urut, etta niiden sisalle voi kavella Helsingin Sanomat . 26.3.2023. Viitattu 27.5.2023.
  27. ↑ a b c Djupsjobacka, Tove: En orgel stor som ett hus vaxer fram. Hufvudstadsbladet , 6.7.2022, s. 18?19. Artikkelin maksullinen verkkoversio. . Viitattu 6.7.2022.
  28. ↑ a b Lehtokari, Rosa: Musiikkitaloon rakennetaan urut, joiden odotetaan kestavan 200 vuotta ? mutta viela merkittavampaa on se, millaiseen musiikkiin ne pystyvat Yle Uutiset . 23.7.2022. Viitattu 6.1.2024.
  29. ↑ Tiedote: Saveltaja Kaija Saariaholta miljoonalahjoitus Musiikkitaloon rakennettavia urkuja varten Musiikkitalo . Arkistoitu 4.9.2018. Viitattu 4.9.2018.
  30. ↑ Mattila, Matias: Helsingin Musiikitalon jattimaiset urut valmistuivat ? talta ne nayttavat ja kuulostavat Yle Uutiset . 31.12.2023. Viitattu 6.1.2024.
  31. ↑ Helsinki, Konzerthaus (Rieger-Orgel). In: Organ index (saksan)
  32. ↑ Kallionpaa, Katri: Sisaanpaasytesti ei pelota korkeaa tenoria. Helsingin Sanomat 22.11.2011, s. A 11.
    Kuoro, Musiikkitalo ( Arkistoitu ? Internet Archive)
  33. ↑ Yli 90 laulajan sinfoniakuoro Musiikkitalon Kuoro . Viitattu 2017-01-16 -FI.

Aiheesta muualla [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Helsingin Musiikkitalo .
Kansainvaliset
Kansalliset
Maantieteelliset
Muut
Noudettu kohteesta ” https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Helsingin_Musiikkitalo&oldid=22309590 ”