Jyrki Katainen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Jyrki Katainen
Katainen maaliskuussa 2023
Katainen maaliskuussa 2023
EU:n tyollisyydesta, kasvusta, investoinneista ja kilpailukyvysta vastaava komissaari
Junckerin komissio
1.11.2014 ? 30.11.2019
Seuraaja Nicolas Schmit
EU:n talous- ja raha-asioista vastaava komissaari
Barroson II komissio
18.7.2014 ? 1.11.2014
Edeltaja Olli Rehn
Seuraaja Pierre Moscovici
Suomen paaministeri
Kataisen hallitus
22.6.2011 ? 24.6.2014
Presidentti Tarja Halonen
Sauli Niinisto
Paaministerin sijainen Jutta Urpilainen
Antti Rinne
Edeltaja Mari Kiviniemi
Seuraaja Alexander Stubb
Suomen paaministerin sijainen
Vanhasen II hallitus
19.4.2007 ? 22.6.2010
Kiviniemen hallitus
22.6.2010 ? 22.6.2011
Edeltaja Eero Heinaluoma
Seuraaja Jutta Urpilainen
Suomen valtiovarainministeri
Vanhasen II hallitus
19.4.2007 ? 22.6.2010
Kiviniemen hallitus
22.6.2010 ? 22.6.2011
Edeltaja Eero Heinaluoma
Seuraaja Jutta Urpilainen
Kansallisen Kokoomuksen puheenjohtaja
5.6.2004 ? 14.6.2014
Edeltaja Ville Itala
Seuraaja Alexander Stubb
Sitran yliasiamies
1.1.2020?
Kansanedustaja
24.3.1999 ? 30.6.2014
Ryhma/puolue Kansallisen kokoomuksen eduskuntaryhma
Vaalipiiri

Kuopion vaalipiiri
24.03.1999 ? 18.03.2003 Pohjois-Savon vaalipiiri
19.03.2003 ? 19.04.2011

Uudenmaan vaalipiiri
20.04.2011 ? 30.06.2014
Henkilotiedot
Syntynyt 14. lokakuuta 1971 (ika 52)
Siilinjarvi
Puoliso Mervi Katainen (o.s. Kuittinen)
(2003?) [1]
Tiedot
Puolue Kansallinen Kokoomus
Koulutus yhteiskuntatieteiden maisteri (1998)
Nimikirjoitus
Nimikirjoitus
Sotilaspalvelus
Sotilasarvo yliluutnantti
Aiheesta muualla
www.jyrkikatainen.net

Jyrki Tapani Katainen (s. 14. lokakuuta 1971 Siilinjarvi ) [2] on suomalainen kokoomuspoliitikko seka entinen kansanedustaja, puoluejohtaja, paaministeri ja EU-komissaari. Vuosina 2020?2023 han toimi Sitran yliasiamiehena [3] [4] [5] ja nimitettiin sitten Nordea -konsernin yhteiskuntasuhteista vastaavaksi johtajaksi [6] .

Katainen oli Euroopan unionin komissaari vuosina 2014?2019, Suomen paaministeri vuosina 2011?2014 ja Kansallisen Kokoomuksen puheenjohtaja vuosina 2004?2014. Kansanedustajana han toimi vuosina 1999?2014. Ennen paaministeriytta Katainen oli Vanhasen ja Kiviniemen hallitusten valtiovarainministeri vuosina 2007?2011. Vuosina 2006?2012 Katainen oli yksi Euroopan kansanpuolueen kymmenesta varapuheenjohtajasta.

Katainen on valmistunut yhteiskuntatieteiden maisteriksi Tampereen yliopistosta 1998 paaaineenaan valtio-oppi. [7]

Tausta ja uran alkuvaiheet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Katainen syntyi Siilinjarvella vuonna 1971. Hanen isansa Yrjo Katainen on elakkeella oleva lentokonemekaanikko ja aiti Marja (o.s. Kinnunen) entinen johdon sihteeri. Katainen kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1990 Siilinjarven lukiosta . [8] Vuonna 1995 Katainen opiskeli Isossa-Britanniassa Leicesterin yliopistossa Erasmus-vaihdossa . [9] Han oli EU-kautenaan ainoa EU-johtaja, joka oli opiskeluaikoinaan ollut Erasmus-vaihdossa. Katainen kertoo vaihdon tehneen hanesta eurooppamielisen. [10] Vuonna 1998 han valmistui Tampereen yliopistosta yhteiskuntatieteiden maisteriksi paaaineenaan valtio-oppi . [11] Valmistumisvuonnaan Katainen teki opettajan sijaisuuksia ja tyoskenteli koulutusprojekteissa seka Kansallisen Sivistysliiton koulutussuunnittelijana ja kouluttajana.

Katainen liittyi kokoomukseen puolueen paastya hallitusvastuuseen vuonna 1987. [12] Hanet valittiin Siilinjarven kunnanvaltuustoon 22-vuotiaana vuonna 1993. Han istui valtuustossa yhtajaksoisesti vuoteen 2010. Vuosina 2001?2004 han oli Pohjois-Savon maakuntaliiton 1. varapuheenjohtaja.

Vuosina 1994?1995 Katainen oli Kokoomusnuorten varapuheenjohtaja lahde? ja vuosina 1998?2000 Euroopan oikeistonuorten ( engl. Youth of the European Peoples Party ) varapuheenjohtaja.

Poliittinen ura [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Katainen valittiin kansanedustajaksi 27-vuotiaana vuoden 1999 vaaleissa Kuopion vaalipiirista . Han pyrki samana vuonna Kokoomuksen varapuheenjohtajaksi, mutta havisi aanestyksessa Ville Italalle , Pirkko-Liisa Ollilalle ja Sari Sarkomaalle . [13] Katainen toimi Kokoomuksen varapuheenjohtajana vuosina 2001?2004 ja nousi puolueen puheenjohtajaksi kesakuussa 2004. [14]

Vuosien 2003 ja 2007 eduskuntavaaleissa Katainen valittiin uudelleen eduskuntaan Pohjois-Savon vaalipiirista. Han oli vuosina 2003?2007 tulevaisuusvaliokunnan puheenjohtaja.

Vuonna 2010 Katainen ilmoitti siirtyvansa Uudenmaan vaalipiiriin . [15] Vuoden 2011 eduskuntavaaleissa hanet valittiin ensimmaista kertaa kansanedustajaksi Uudeltamaalta.

Valtiovarainministerina 2007?2011 [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Vuoden 2007 eduskuntavaaleissa Kokoomus nousi Kataisen johdolla Suomen toiseksi suurimmaksi puolueeksi ja Katainen nimitettiin valtiovarainministeriksi Vanhasen toiseen hallitukseen . Vuoden 2008 lopussa Financial Times valitsi hanet Euroopan parhaaksi valtiovarainministeriksi. [16] Vuonna 2009 Katainen oli lehden listalla 12. sijalla kansainvalisen taantuman vaikuttaessa Suomen vientivetoiseen talouteen. [17] Vuonna 2010 Katainen oli Euroopan viidenneksi paras valtiovarainministeri. [18]

Kataisen valtiovarainministerikaudella opintorahaa korotettiin ensimmaisen kerran sitten 1990-luvun. [19] Minimiaitiyspaivarahaa , isyyspaivarahaa ja sairauspaivarahaa korotettiin aiempia hallituksia enemman. Kahdessa vuodessa elakelaisten toimeentuloa korotettiin 693 miljoonalla eurolla paaasiassa niin sanotulla takuuelakkeella . [20] Alle 25-vuotiaiden sosiaaliturvaa muutettiin siten, etta koulutuksesta kieltaytyvilta nuorilta voidaan leikata toimeentulotuen perusosaa enintaan 40 % niin sanotulla Lex Soininvaaralla . [21] Tukileikkaukset ja takuuelake perustuivat Sata-komitean esityksiin.

Kokoomus kannatti niin sanottua ”tasa-arvotupoa” eli koulutettujen naisvaltaisten alojen palkkojen yleista nostamista seuraavalla tupokierroksella. [22] Vuonna 2007 tupokierros kuitenkin kaatui ilman sopimusta. [23] Hoitajat viittasivat ennen vuoden 2007 vaaleja julkaistuun Iltalehden artikkeliin, jonka mukaan kaikkien eduskuntapuolueiden puoluesihteerit Keskustaa lukuun ottamatta pitivat 500 euroa sopivana korotuksena. [24] Taman seurauksena paadyttiin syksylla sairaanhoitajalakkoon . Hallitus saati akuutin hoidon turvaamiseksi mahdollisen lakon aikana niin sanotun potilasturvalain, jota nimitettiin myos pakkolaiksi. Laki mahdollisti terveydenhuollon ammattilaisten maaraamisen toihin tyotaistelusta riippumatta. [25] Lakkoilevien hoitajien pilkan karki kohdistui Kataiseen. [26] Myohemmin hallituskauden aikana myos Timo Radyn johtaman AKT:n ahtaajat lakkoilivat. Katainen toivoi lakkoihin liittyvien keskustelujen kaymista tyomarkkinajarjestojen sisalla. [27]

Elokuun 2008 budjettiriihessa hallitus paatti alentaa veroja yhteensa 870 miljoonaa euroa. Veronkevennykset kohdistettiin pieni- ja keskituloisille uuden tyotulovahennyksen avulla. [28] Vuonna 2009 Suomen Pankki arvioi Suomen joutuvan korottamaan talouskriisin jalkeen veroja jopa viisi prosenttiyksikkoa julkisen talouden heikentymisen vuoksi, mutta Katainen epaili arviota ja piti mahdollisena vaihtoehtona tyourien pidentamista tai budjetin sopeuttamista. [29]

Toimiessaan valtiovarainministerina Katainen osallistui useaan otteeseen Bilderberg-ryhman kokoukseen. Vuonna 2010 Vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmaki esitti eduskunnalle kirjallisen kysymyksen Kataisen Bilderberg-kytkoksista ja vaati selontekoa kokouksessa kaydyista keskusteluista seka Kataisen roolista niissa. [30] Kataisen vastauksen mukaan han osallistui kokoukseen kansainvalisten poliitikkojen seka muun muassa talouselaman, tyomarkkinoiden, kansainvalisten jarjestojen ja median edustajien kanssa. Kokouksessa kasiteltiin kansainvalista talouskriisia, ilmastonmuutoksen torjuntaa ja ruokakriisia, mutta puheenvuoroja ei julkisteta. [31]

Talouden taantuma [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Herman Van Rompuy (vas.) ja Jyrki Katainen (oik.) keskustelemassa.

Viela kevaalla 2008 Katainen piti valtionvelan lyhentamista tarkeana, mutta vuoden 2008 lopulla alkaneen kansainvalisen taantuman myota han naki valtiolle tarpeellisena ottaa lisavelkaa. [32] Marraskuussa 2008 kyse oli Kataisen mukaan muutamista miljardeista, mutta joulukuussa vuosina 2008?2012 tarvittavaksi velkasummaksi muodostui 20 miljardia euroa. [32] Katainen korosti talouskriisin kasittelyssa tasapainoa elvyttamisen ja velkaantumisen valilla. [33]

Tammikuun lopulla 2009 hallitus ehdotti tyonantajan Kela-maksun poistamista. Katainen piti elakemaksujen rahastoinnin nopeuttamista tarkeana. [33] Elvytystoimenpiteella pyrittiin edistamaan kuntien asemaa ja yritysten tyollistamiskykya. Kelan tuolloinen noin miljardin euron rahoitusvaje oli tarkoitus korvata ottamalla velkaa, ja myohemmin ymparisto- ja energiaveroja korottamalla. Eduskunta hyvaksyi Kela-maksun poiston maaliskuussa 2009. [34] Myohemmin tyomarkkinaosapuolet sopivat korvaavansa tuloja vuodesta 2011 alkaen TEL-maksuja korottamalla. [35]

Kevaalla 2009 Suomen ajama ehdotus pankkien stressitesteista sai kannatusta muiden EU-maiden keskuudessa. [36] Vuonna 2010 hallitus kasitteli myos muita keinoja Euroopan talouden tasapainottamiseksi. Toukokuussa 2010 hallitus esitti eduskunnalle 1,6 miljardin euron lainaa, jotta Eurooppa pystyisi estamaan Kreikan talouskriisin leviamisen. [37] Neuvotteluissa Suomi yhdessa muutaman muun maan kanssa esittavat oman ratkaisunsa kriisin leviamisen estamiseksi. [38] Katainen kritisoi joidenkin EU-maiden kannattamia eurobond-joukkovelkakirjoja, silla ne vahentaisivat hanen mukaansa jasenmaiden kannustimia tiukkaan talouskuriin. [39]

Jyrki Katainen kesakuussa 2010.

Syyskuussa 2009 Katainen ilmaisi Financial Timesin haastattelussa huolensa siita, etteivat Euroopan talousalueen jasenmaat ole pohtineet tarpeeksi elvytyksen jalkeista "exit-strategiaansa" eli elvytyksen koordinoitua purkamista. Han arvioi jasenmaiden tarvitsemien menojaadytysten ja -leikkausten olevan poliittisesti epamieluisia ja kaipasi myos talousalueen veropoliittista koordinaatiota. [40]

Paaministerina 2011?2014 [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Huhtikuun 2011 eduskuntavaaleissa Kokoomuksesta tuli eduskunnan suurin puolue, ja Kataisesta nain ollen hallitustunnustelija. Hallitusneuvottelujen jalkeen hanet valittiin nimitettavaksi tulevan hallituksen paaministeriksi . [41] Hallitus astui virkaan 22. kesakuuta 2011. [42]

Helmikuussa 2013 Katainen tilasi filosofi Pekka Himaselta tulevaisuusselvityksen 700 000 eurolla. Oikeuskansleri Jaakko Jonkka totesi, etta hyva hallinto ei toteutunut hankkeen tilauksessa, vaan se olisi pitanyt kilpailuttaa. Kansanedustaja Pentti Oinonen aanestytti eduskuntaa Kataisen luottamuksesta. Aanestyksessa Katainen sai eduskunnan luottamuksen. [43] [44]

Kataiselle myonnettiin Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan suurristi vuonna 2013 kolmantena paaministerivuonnaan. [45]

Huhtikuussa 2014 Katainen ilmoitti luopuvansa paaministerin ja Kokoomuksen puheenjohtajan tehtavista kesakuun puoluekokouksen jalkeen ja harkitsevansa Euroopan komission jasenyytta tai sen ulkopuolisia tehtavia: "Eteenpain meno poliitikolle tai ainakaan minulle ei tarkoita sita, etta valtiollisia portaita noustaan askel kerrallaan ylospain. Haluan maistaa ihan toisenlaista elamaa". [46] Iltalehden kolumnisti Olli Ainola kutsui kirjoituksessaan Kataisen tekoa "vuoden haikailemattomimmaksi juoneksi". Hanen mielestaan Katainen oli paatoksellaan asettanut oman uransa Suomen edun edelle. [47] Myos Esko Seppanen arvosteli Mista Suomi vaikenee -kirjassaan Kataista ja epaili hanen myotailleen EU:n etuja noustakseen EU-komissaariksi. [48]

Komissaarina 2014?2019 [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Kesakuussa 2014 Euroopan komission puheenjohtaja Jose Manuel Barroso ilmoitti siirtavansa talouskomissaarin tehtavat europarlamentaarikoksi valitulta Olli Rehnilta Kataiselle. Euroopan parlamentti vahvisti nimityksen heinakuussa. [49] Tehtava jatkui lokakuun 2014 loppuun, jolloin uusi komissio nimitettiin. [50]

Marraskuussa 2014 Katainen aloitti Junckerin komission varapuheenjohtajana seka kasvusta, tyollisyydesta, investoinneista ja kilpailukyvysta vastaavana komissaarina. [51] [52] Han toimi tehtavassa marraskuuhun 2019, jolloin Suomen komissaariksi uuteen Von der Leyenin komissioon valittiin Jutta Urpilainen . [53]

Politiikan jalkeen [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Katainen ja Petteri Orpo EPP:n kokouksessa Helsingissa maaliskuussa 2023.

Toukokuussa 2019 Katainen kertoi lahjoittavansa Euroopan komission maksaman 240 000 [54] euron siirtymakorvauksen hyvantekevaisyyteen. [55] Marraskuussa 2020 han perusti vaimonsa kanssa Mervi ja Jyrki Kataisen saation. [56] Vuosina 2021 ja 2022 saatio tuki mm. vahavaraisten liikuntaharrastamista seka lasten ja nuorten mielenterveystyota. [57]

Syyskuussa 2019 Katainen valittiin Sitran yliasiamieheksi. Han voitti hallintoneuvoston aanestyksessa toisen karkihakijan, professori Markku Wileniuksen aanin 5-4. [58] Tammikuussa 2023 Katainen kertoi jattavansa Sitran kesalla ja siirtyvansa osakkaaksi "kansainvalistyvaan kasvuyritykseen". [59]

Lokakuussa 2023 Katainen aloitti Nordean yhteiskuntasuhdejohtajana. Han kertoi, etta aiempi suunnitelma kasvuyrityksen osakkuudesta ei toteutunut. [60]

Vaalit [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Vaalirahoitus [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Katainen kaytti vuoden 2007 eduskuntavaalien vaalirahoitukseen 41 000 euroa [61] eli vahemman kuin muut suurten puolueiden puheenjohtajat ( Eero Heinaluoma [62] tai Matti Vanhanen [63] ). Omia rahoja han ei kayttanyt lainkaan. Rahoittajina olivat nelja yksityishenkiloa (1 800 euroa), 23 yritysta (7 000 euroa) ja puoluejarjestot (29 700 euroa). Katainen taydensi muiden puolueiden puheenjohtajien tavoin ilmoitustaan 16. toukokuuta 2008, lisaten etta han sai 29 700 euroa tukea Kansalliselta Kokoomukselta, ja etta "Kansallinen Kokoomus on saanut tukea Kehittyvien maakuntien Suomi ry:lta 10 000 euroa ja Helsingin Mekaanikontalo Oy:lta 10 000 euroa. Osa naista varoista on kaytetty kampanjaani." [61] MTV3 kertoi 15. kesakuuta 2009 saaneensa haltuun Kehittyvien maakuntien Suomen tilikirjat, jotka paljastavat ettei Katainen saanut yhdistykselta ollenkaan vaaliavustusta. [64] Kokoomuksen hallintopaallikko Jarmo Pekkala vahvisti myos, ettei tukea ollut koskaan tullut puolueen tilille. [64]

Eduskuntavaaleissa 2011 Katainen kaytti kampanjointiin 50 000 euroa, joka oli eniten eduskuntapuolueiden puheenjohtajista. Han ilmoitti koko summan tulleen puolueelta. [65]

Vaalimenestys [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Eduskuntavaalit
Vuosi Vaalipiiri Aanet Tulos
1999 Kuopion vaalipiiri 3997 Valittu
2003 Pohjois-Savon vaalipiiri 5 557 Valittu
2007 Pohjois-Savon vaalipiiri 10 806 Valittu
2011 Uudenmaan vaalipiiri 23 962 Valittu
   
Kunnallisvaalit
Vuosi Kunta Aanet Tulos
1992 Siilinjarven kunta Valittu
1996 Siilinjarven kunta 474 Valittu
2000 Siilinjarven kunta 393 Valittu
2004 Siilinjarven kunta 587 Valittu
2008 Siilinjarven kunta 599 Valittu
   
Europarlamenttivaalit
Vuosi Vaalipiiri Aanet Tulos
1996 Suomi 3654 ei valittu [66]

Poliittisia nakemyksia [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Katainen on kertonut verkkosivuillaan pitavansa kansanedustajan tyon seka Kokoomuksen linjavalintojen keskeisina tavoitteina vastuullista vapautta , mahdollisuuksien tasa-arvoa , sivistysta , kannustavuutta, suvaitsevaisuutta seka valittamista. [67] Kataisen johdolla Kokoomus maaritteli itsensa Joensuun puoluekokouksessa 2006 keskustaoikeistolaiseksi kansanpuolueeksi. [68]

Yhteiskunta [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Katainen on kannattanut kuntarakenteen muutoksia. Hanen mielestaan kuntaliitokset eivat ole "patenttiratkaisuja" mutta ne "voivat mahdollistaa paremman eli tehokkaamman, taloudellisemman ja laadukkaamman palvelurakenteen kuntalaisille". [69] Katainen on suorasanaisesti kannattanut selvitysta Siilinjarven ja Kuopion yhdistamisesta. [70] [71]

Kokoomuksen puoluekokous asettui kesakuussa 2010 tukemaan ruotsin opetuksen muuttamista niin, etta kaksi pakollista kielta voisivat olla mita tahansa kielia. [72] Katainen kirjoitti blogissaan, etta puoluekokous teki ristiriitaisia paatoksia, ja "Kokoomuksen puoluejohto on siten sitoutunut ruotsin kielen aseman sailyttamiseen ennallaan", mutta valinnanvapautta kuitenkin lisaten. [73] Katainen pitaa samaa sukupuolta olevien avioliitto -oikeutta omatunnonasiana. [74]

Tyovoimapolitiikka [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Jyrki Katainen Espoonlahdessa.

Kataisen mukaan vaeston ikaantyminen tulee jyrkasti vahentamaan tyota tekevaa vaestoa ja tulee olemaan vakava ongelma: "Vuosi 2010 on iso vuosi taloudessa. Suomen tyoikaisen vaeston maara alkaa silloin supistua ensimmaisena maana Euroopassa. Maailmassakin vain Japani on samassa tilanteessa". [75] Katainen kannattaa ratkaisuna tyoperaista maahanmuuttoa . [76]

Vuonna 2008 Katainen arveli Suomen tarvitsevan vuoteen 2025 mennessa 1,8 miljoonaa maahanmuuttajaa , mikali tyovoimapula pyrittaisiin ratkaisemaan ainoastaan korvaavalla tyovoimalla . [77] Han kertoi hallituksen ryhtyneen toimiin tulijoiden houkuttelemiseksi ja kertoi osaajia haluttavan muun muassa Intiasta ja Kiinasta. [77] Tuoreen lakimuutoksen myota EU:n ulkopuolisten kansalaisten Suomeen jaaminen suoraan valmistumisen jalkeen on helpottunut.

Ilmasto- ja energiapolitiikka [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Kataisen mielesta EU:ssa tulee sopia tiukoista ilmastotavoitteista ja olla kyseisen asian edellakavijoita. [78] Han pitaa Euroopan unionia tarkeana ja nakee Suomen eurooppalaisena kansakuntana muiden joukossa osana suurempaa, yhteista eurooppalaista arvoyhteisoa. [78]

Ylen vaalikoneessa 2011 olleen vastauksen mukaan Katainen voisi hyvaksya vaalikaudella 2011?2015 Loviisan vanhojen ydinvoimaloiden korvaamisen kahdella uudella ydinvoimalalla, mikali selvitykset sita puoltavat. [79]

Katainen on pitanyt autojen paastojen mukaan maaraytyvaa verotusta seka houkuttelevaa joukkoliikennetta tarkeana taistelussa ilmastonmuutosta vastaan. Han on kritisoinut energian tuotantokeinojen ideologisointia ja vaatinut "jarkivihreaa" ilmasto- ja energiapolitiikkaa, jossa kaikki tuotantovaihtoehdot pidetaan osana kokonaisuutta. [80]

Huhtikuussa 2010 Katainen sanoi, etta Suomi tuottaa sahkoa tuulivoimalla noin 2 % vuonna 2020, mika maksaa 100 euroa per kotitalous vuodessa. Kataisen mukaan Suomen sahkonkulutus kasvaa. [81]

Ulkopolitiikka [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Kataisen mielesta ainoastaan "istumalla paatoksenteon poydissa" Suomi voi vaikuttaa tehtaviin paatoksiin. [78] Han kannattaa EU-jasenyytta ja katsoo sen tuoneen Suomelle lisaa vaikutusvaltaa. Noustuaan Kokoomuksen johtoon vuonna 2004 Katainen totesi, etta Suomen liittyminen Natoon olisi looginen jatke Suomen nykyiselle linjalle ja katsoi jasenyyskeskustelun tulevan ajankohtaiseksi vuoden 2007 eduskuntavaalien jalkeen. [82] Vuonna 2005 Kataisen nakemykset Natosta terrorismin torjujana herattivat arvostelua, kun han katsoi Nato-jasenyyden tulleen entista tarkeammaksi viimeaikaisten terrori-iskujen vuoksi. [83] Kataisen lausunnot kiisti Suojelupoliisin terrorisminvastaisen yksikon johtaja Paavo Selin, joka myohemmin siirrettiin pakolla pois tehtavastaan. [84] Vuonna 2007 Katainen arvioi, ettei Suomi tule hakemaan jasenyytta 4?8 vuoden aikana, koska asiasta ei ole riittavaa kansallista yhteisymmarrysta ja se vaatisi kansanaanestyksen jarjestamista. [85] Kevaalla 2013 Katainen peraankuulutti avoimen ja kiihkottoman Nato-keskustelun kaymista Suomessa lahivuosina. [86]

Kiisteltyja lausuntoja [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

1. huhtikuuta 2008 Katainen sai paljon julkisuutta ilmoitettuaan liikuttuneena erottaneensa ministerikollegansa Ilkka Kanervan ulkoministerin tehtavasta. [87] Emeritusprofessori Pertti Suhosen mukaan se ei perustuslain mukaan kuulu hanen tehtaviinsa, ja politiikan tutkijoiden piirista on tullut huolta, etta menettely ja siihen liittyva uutisointi voi hammentaa kansalaisten poliittista yleissivistysta. [88] Kaytannossa puolueiden puheenjohtajilla on kuitenkin vahva oikeus vaikuttaa ministerivalintoihin varsinkin erityistilanteissa.

Helmikuussa 2009 Katainen vaati Turun Sanomien kolumnissaan "yhteistyota ja valittamista" kansainvalisen taloustaantuman taittamiseksi, mutta kritisoi samalla oppositiota vertaamalla sen nakemyksia Otto Wille Kuusisen johtaman Terijoen hallituksen toimiin. [89] Oppositio ilmoitti kokevansa vertauksen loukkaavana, ja Katainen pahoitteli vertaustaan eduskunnan kyselytunnilla 5. helmikuuta. [89]

Elokuussa 2010 kokoomuksen eduskuntaryhman kesakokouksessa Katainen mainitsi Yhdysvaltain ja Euroopan taloudellisen etumatkan kaventuneen suhteessa vaurastuviin Kiinaan , Intiaan ja Brasiliaan , mika nakyy kyseisten maiden ulkopoliittisen painoarvon vahvistumisena. [90] [ vanhentunut linkki ] Katainen mainitsi Venajan EU:n tarkeaksi kumppanimaaksi, mutta huomioi sen EU:hun verratessa pienen talouden keskittyvan paaasiassa raaka-aineiden vientiin ja maan haluavan nahda itsensa todellisuutta merkittavampana maailmanpoliittisena pelaajana. [90] Helsingin Sanomat julkaisi tilaisuudesta artikkelin "Kokoomus: Venaja ei ole suurvalta". [91] Toisessa artikkelissa HS kirjoitti Kataisen vaitteesta, jonka mukaan Venajan talous on yhta suuri kuin Hollannissa, vaikka oikea vertailukohde olisi ollut Espanja. [92]

Vasemmistoliiton Jaakko Laakson eduskunta-avustaja ja Ylen toimittaja-avustaja Antero Eerola kertoi Kataisen puheesta Venajan duuman ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Konstantin Kosat?oville ja pyysi hanelta mielipiteen. [93] Kosat?ov moitti lausuntoa, mutta kertoi jalkikateen Eerolan antaneen vaaria tietoja Kataisen lausuntojen sisallosta. Myos Katainen syytti Eerolaa valehtelusta. [94] Myohemmin Yle ei jatkanut Eerolan maaraaikaista tyosopimusta. [95] Helsingin yliopiston Venaja-asiantuntija Arto Luukkanen analysoi, miten Helsingin Sanomien artikkelin kirjoittanut toimittaja ja Ylen Eerola irrottivat Kataisen arkipaivaisen kommentin asiayhteydesta. Hanen mukaansa toiminta vaikutti tarkoitushakuiselta yritykselta vaikuttaa Suomen aanestajiin. [96]

Paaministeri Jyrki Katainen antoi hyvaksyntansa Fortumin sahkoverkkojen myynnille vuonna 2013. Jattikaupassa Fortumin Suomen sahkoverkko siirtyi kansainvalisten sijoitusyhtioiden ja suomalaisten elakevakuutusyhtioiden omistamalle Caruna Oy:lle, joka alkuvuodesta 2016 ilmoitti korottavansa reilusti siirtohintojaan. Katainen oli Iltalehden mukaan vakuuttanut joulukuussa 2013, ettei sahkonsiirron hinta kaupan takia nouse, koska "sahkonsiirtoa ja sen hinnoittelua saadellaan tarkasti". Katainen on myohemmin haastattelussa kiistanyt vakuuttelunsa. [97] [98] [99]

Yksityiselama [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Katainen on ollut vuodesta 2003 naimisissa entisen SM-tason jalkapalloilijan [100] Mervi Kataisen (o.s. Kuittinen) kanssa. Mervi Katainen oli Suomen nuorisovaltuustojen liiton ensimmainen puheenjohtaja. [101] Kataisilla on vuosina 2005 ja 2008 syntyneet tyttaret.

Katainen asuu Espoossa , ja hanen harrastuksiaan ovat ruoanlaitto, metsastys ja liikunta. [102] Katainen on sotilasarvoltaan reservin yliluutnantti . [103] Vuonna 2011 Tapaseura valitsi Jyrki Kataisen Vuoden kayttaytyjaksi . [104]

Lahteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

  1. ↑ Jyrki Katainen Suomen kansanedustajat . Eduskunta. Viitattu 2.9.2010.
  2. ↑ Kataisen lapsuus ja nuoruus ? Jyrkikatainen.net jyrkikatainen.net . Viitattu 17.8.2021. (englanniksi)
  3. ↑ Jyrki Katainen Sitran yliasiamieheksi Sitra. Viitattu 29.12.2020.
  4. ↑ Jyrki Katainen valittiin Sitran uudeksi yliasiamieheksi ? palkka 18 533 e/kk www.iltalehti.fi . Viitattu 20.9.2019.
  5. ↑ Sitran yliasiamies vaihtuu, ex-paaministeri Katainen vaihtaa tehtavaa Aamulehti . 19.1.2023. Tampere: Sanoma Media Finland Oy. Viitattu 20.1.2023.
  6. ↑ Harvinaiset kuvat: Jyrki Katainen saapui Red Carpet Gaalaan tyttarensa kanssa www.iltalehti.fi . Viitattu 24.8.2023.
  7. ↑ Paaministeri Jyrki Kataisesta Tampereen yliopiston Vuoden alumni uta.fi . 6.9.2012. Viitattu 23.10.2015.
  8. ↑ Nain poliitikot menestyivat lukiossa Iltalehti.fi . 2.6.2012. Viitattu 29.11.2013.
  9. ↑ Komissaari Katainen kannustaa: Opettaja ja ammattiopiskelija, hae apurahaa EU-vaihtoon Taloustaito - Veronmaksajain Keskusliitto ry . Viitattu 7.11.2019.
  10. ↑ [1]
  11. ↑ Paaministeri Jyrki Kataisesta Tampereen yliopiston Vuoden alumni 6.9.2012. Tampereen yliopisto. Viitattu 4.4.2013.
  12. ↑ Rinne, Jaana: Jyrki Katainen. City , 2.9.2005, nro 17. Janton Oy. Artikkelin verkkoversio . Viitattu 13.10.2013.
  13. ↑ Itala, Ollila ja Sarkomaa Kokoomuksen varapuheenjohtajiksi Verkkouutiset.fi . 23.5.1999. Viitattu 30.7.2015.
  14. ↑ Jyrki Katainen kokoomuksen puheenjohtajaksi 5.6.2004. MTV.fi. Viitattu 30.7.2015.
  15. ↑ Jyrki Katainen vaihtaa vaalipiiria Yle Uutiset . 26.2.2010. Viitattu 30.7.2015.
  16. ↑ Katainen Euroopan paras valtiovarainministeri 18.11.2008. MTV.fi. Viitattu 30.7.2015.
  17. ↑ Katainen ei enaa olekaan Euroopan paras Taloussanomat . 17.11.2009. Sanoma News. Viitattu 1.4.2011.
  18. ↑ Katainen viidenneksi paras valtiovarainministeri Iltasanomat.fi . 6.12.2010. Ilta-Sanomat. Viitattu 29.7.2015.
  19. ↑ Piiroinen, Mikko: Opintoraha nousee viimein Tekniikka & Talous . 14.9.2007. Viitattu 30.7.2015.
  20. ↑ Pienituloisen asialla Jyrkin paivakirja . 20.2.2009. Viitattu 13.10.2013.
  21. ↑ Huono laki toimi sittenkin HS.fi . 11.5.2015. Viitattu 30.7.2015.
  22. ↑ Salminen, Juho: Nain keksittiin ”tasa-arvotupo”  (Julkaistu SK:n numerossa 27/2007) Suomen Kuvalehti . 9.7.2007. Viitattu 30.7.2015.
  23. ↑ Tasa-arvotupo kupsahti viime yona Talouselama . 6.9.2007. Viitattu 30.7.2015.
  24. ↑ Hoitajien palkankorotukset: Mita puhuttiin vaalien alla? Elava arkisto . 10.10.2007. Yle. Viitattu 30.7.2015.
  25. ↑ Potilasturvalaki hyvaksyttiin eduskunnassa MTV Uutiset . 16.11.2007. Viitattu 30.7.2015.
  26. ↑ Ulosmarssivat hoitajat pilkkasivat Kataista MTV.fi . 14.11.2007. MTV Oy. Viitattu 30.7.2015.
  27. ↑ Katainen: Lakko-oikeutta ei pida murtaa MTV Uutiset . 22.03.2010. Viitattu 30.7.2015.
  28. ↑ Veronkevennykset painotetaan pienituloisille Yle Uutiset . 27.8.2008. Yleisradio Oy. Viitattu 13.10.2013.
  29. ↑ Katainen: Tyourien pidennys vaihtoehto veronnostolle Kaleva.fi . 9.6.2009. Viitattu 30.7.2015.
  30. ↑ Miksi Bilderberg-kokousten sisallosta ei kerrota? Paavo Arhinmaen blogi . 8.6.2010. Viitattu 30.7.2015.
  31. ↑ Ministerin vastaus Bilderberg-kokouksen keskusteluista tiedottamiseen 1.7.2010. Eduskunta. Viitattu 30.7.2015.
  32. ↑ a b Mantyla, Juha-Matti: Kataisesta tuli nopeasti ison velan ottaja Talouselama . 17.12.2008. Viitattu 30.7.2015.
  33. ↑ a b Katainen peraa yhteisvastuuta Savon Sanomat . 12.2.2009. Viitattu 13.10.2013.
  34. ↑ Eduskunta poisti Kela-maksun osalta tyonantajia MTV Uutiset . 11.3.2009. Viitattu 30.7.2015.
  35. ↑ Molsa, Jouni: Tyonantajien Kela-maksun poistaminen paisuttaa valtion velkaa  (Arkistoitu sivu) HS.fi . 30.1.2009. Viitattu 30.7.2015.
  36. ↑ Suomi ryhdisti EU:n talouskriisin vastaista taistelua 20.3.2009. Suomen pysyva edustusto Euroopan unionissa. Viitattu 30.7.2015.
  37. ↑ Suomi varautuu lainaamaan Kreikalle 1,6 miljardia euroa Yle Uutiset . 3.5.2015. Viitattu 30.7.2015.
  38. ↑ Ketvel, Eeva: Pelastiko Katainen Euroopan Kreikka-asiassa? Iltasanomat.fi . 4.5.2010. Viitattu 30.7.2015.
  39. ↑ Katainen kummeksui merkittavien euromaiden ehdotusta Kauppalehti.fi . 6.12.2010. Viitattu 30.7.2015.
  40. ↑ FT: Suomi elpyy hitaasti, mutta hyotyy EU-jasenyydesta 5.10.2009. Ulkoasiainministerio. Viitattu 13.10.2013.
  41. ↑ Eduskunta valitsi Kataisen paaministeriksi ? kaksi vasemmistoliiton edustajaa aanesti vastaan Yle.fi . 22.06.2011. Yle Uutiset. Viitattu 25.9.2011.
  42. ↑ Kataisen hallitus nimitettiin 22.6.2011. Valtioneuvoston viestintayksikko. Viitattu 13.10.2013.
  43. ↑ Oikeuskansleri: Hyva hallinto ei toteutunut niin kutsutussa Himas-asiassa Yle Uutiset . 6.9.2013. Viitattu 27.2.2014.
  44. ↑ Perussuomalaisten Oinonen: Paaministeri viela kertaalleen Himas-keskusteluun Yle Uutiset . 27.2.2013. Viitattu 28.2.2014.
  45. ↑ Katainen saa Suomen Valkoisen Ruusun suurristin Yle Uutiset . 3.12.2013. Viitattu 4.12.2013.
  46. ↑ http://yle.fi/uutiset/katainen_jattaa_kotimaan_politiikan__en_ole_ehdolla_oikeastaan_yhtaan_missaan/7175946?ref=leiki-uu
  47. ↑ http://www.iltalehti.fi/uutiset/2014123118963919_uu.shtml
  48. ↑ Kova vaite: paaministeri Jyrki Kataisella salattu paamaara Suomen EU-neuvottelijana . Seura 11.2.2016. Viitattu 13.12.2017.
  49. ↑ EU-parlamentti hyvaksyi Kataisen komissaariksi Taloussanomat . 16.7.2014. Viitattu 28.7.2014.
  50. ↑ Luukka, Teemu: Jyrki Katainen siirtyy talouskomissaariksi lokakuuhun saakka Helsingin Sanomat . 25.6.2014. Viitattu 30.6.2014.
  51. ↑ HS?STT: Jyrki Kataisesta EU-komission varapuheenjohtaja Helsingin Sanomat . 10.9.2014. Viitattu 13.2.2024.
  52. ↑ Katainen lapaisi EU-parlamentin prassin ts.fi . 8.10.2014. Viitattu 13.2.2024.
  53. ↑ Jutta Urpilaisesta EU:n kansainvalisista kumppanuuksista vastaava komissaari, paaministeri Rinne: Salkku on aarimmaisen tarkea Yle Uutiset . 10.9.2019. Viitattu 13.2.2024.
  54. ↑ Sitran johtoon valittu Jyrki Katainen saa 240 000 euron siirtymakorvauksen ? aikoo lahjoittaa sen pois www.iltalehti.fi . Viitattu 13.2.2024.
  55. ↑ Johannes Kotkavirta: Jyrki Katainen saa EU-komissiolta jopa 360 000 euron ”siirtymakorvauksen” ? ”Tulen lahjoittamaan hyvaan tarkoitukseen” Ilta-Sanomat . 25.9.2019. Viitattu 13.2.2024.
  56. ↑ Jyrki Katainen perusti EU:n siirtymakorvauksilla saation ? aikoo tukea vahavaraisten lasten liikuntaharrastuksia www.iltalehti.fi . Viitattu 13.2.2024.
  57. ↑ Antti Honkamaa: Jyrki Katainen kertoi lahjoittavansa satojatuhansia euroja hyvantekevaisyyteen ? Miksi rahaa ei ole tullut lupauksen mukaisesti? Tarkeimmat talousuutiset | Kauppalehti . 13.2.2024. Viitattu 13.2.2024.
  58. ↑ Jyrki Katainen valittiin Sitran uudeksi yliasiamieheksi ? palkka 18 533 e/kk www.iltalehti.fi . Viitattu 13.2.2024.
  59. ↑ Jyrki Katainen jattaa Sitran kesalla ja siirtyy osakkaaksi kasvuyritykseen Yle Uutiset . 19.1.2023. Viitattu 13.2.2024.
  60. ↑ Jyrki Katainen aloittaa lokakuussa Nordean yhteiskuntasuhdejohtajana ? aiempi suunnitelma ryhtya osakkaaksi kasvuyritykseen ei ole enaa voimassa Uusimaa . 1.6.2023. Viitattu 13.2.2024.
  61. ↑ a b Ilmoitus ehdokkaan vaalirahoituksesta ? Jyrki Katainen 16.5.2007. Oikeusministerio. Viitattu 14.10.2013.
  62. ↑ Ilmoitus ehdokkaan vaalirahoituksesta ? Eero Heinaluoma (PDF) 21.5.2007. Oikeusministerio. Viitattu 14.10.2013.
  63. ↑ Ilmoitus ehdokkaan vaalirahoituksesta ? Matti Vanhanen (PDF) 16.5.2003. Oikeusministerio. Viitattu 21.11.2010.
  64. ↑ a b Vuorikoski, Salla: Erikoinen virhe Kataisen vaalirahailmoituksessa MTV3.fi . 15.6.2009. MTV Oy. Viitattu 15.6.2009.
  65. ↑ Soini ja Katainen ilmoittivat vaalirahansa viime tipassa Iltalehti.fi . 16.4.2011. Iltalehti. Viitattu 16.4.2011.
  66. ↑ EU-ehdokkaiden aanimaarat  (Maksullinen arkisto) Helsingin Sanomat . 22.10.1996. Viitattu 17.5.2014.
  67. ↑ Katainen, Jyrki: Arvot Internet Archive . 2006. Kataisen kotisivut. Viitattu 22.11.2010.
  68. ↑ Kokoomuksen historia Kokoomus. Viitattu 14.10.2013.
  69. ↑ Valtiovarainministeri Jyrki Katainen kiirehti kuntarakenteen ja talouspolitiikan uudistamista Pohjois-Savo.fi . 8.2.2008. Viitattu 1.4.2011.
  70. ↑ Rohkeita linjauksia savonsanomat.fi . 29.8.2008. Savon Sanomat Oy. Viitattu 8.12.2009.
  71. ↑ Siilinjarven ja Kuopion liitos tuntuisi taallakin iisalmensanomat.fi . 30.8.2008. Iisalmen Sanomat Oy. Viitattu 8.12.2009.
  72. ↑ Tikka, Juha-Pekka: Kokoomus: Pakkoruotsi pois kouluista  (Arkistoitu) Verkkouutiset . 13.06.2010. Viitattu 14.10.2013.
  73. ↑ Katainen, Jyrki: Kokoomus tukee ruotsin kielen asemaa suomen toisena kansalliskielena ? kokoomus noudattaa kaikkia puoluekokouksen paatoksia Kokoomus.fi . 14.6.2010. Viitattu 14.10.2013.
  74. ↑ Homoliitot Kataiselle omantunnonasia Iltalehti.fi . 23.10.2010. Iltalehti. Viitattu 25.9.2011.
  75. ↑ Karkkolainen, Heikki: Ikaantyminen uhkaa nostaa kuntien veroja rajusti suomenkuvalehti.fi . 27.5.2008. Yhtyneet Kuvalehdet Oy. Viitattu 8.12.2009.
  76. ↑ Katainen, Jyrki: Suomi tarvitsee maahanmuuttajia TS.fi . 2.6.2009. TS-Yhtyma. Viitattu 8.12.2009.
  77. ↑ a b The Times of India: Suomi pyrkii houkuttelemaan osaajia Intiasta ja Kiinasta Mediakatsaus . 7.7.2008. Ulkoasiainministerio. Viitattu 14.10.2013.
  78. ↑ a b c Katainen, Jyrki: Asioistasi paatetaan Euroopassa 2.6.2009. Kokoomus. Viitattu 14.10.2013.
  79. ↑ Ydinvoima jakaa puoluejohtajia 17.3.2011. Yle Uutiset. Viitattu 30.6.2012.
  80. ↑ Katainen, Jyrki: Ajankohtaista ? Jarkivihreaa ilmasto- ja energiapolitiikkaa Internet Archive . 5.2.2008. JyrkiKatainen.fi. Viitattu 22.11.2010.
  81. ↑ HS 26.4.2010 C8
  82. ↑ Katainen: Nato-paatos tehtava muutaman vuoden kuluttua 8.6.2004. TS.fi. Viitattu 14.10.2013.
  83. ↑ Katainen: Nato entista tarkeampi Suomelle mtv3.fi . 23.7.2005. MTV3. Viitattu 14.10.2013.
  84. ↑ Anttila, Pekka: Kiusaamista Supossa: Nain Paavo Selin ajettiin umpikujaan Suomenkuvalehti.fi . 26.11.2010. Viitattu 25.9.2011.
  85. ↑ Katainen ei usko Nato-jasenyyteen lahivuosina TS.fi . 13.1.2007. TS-Yhtyma. Viitattu 8.12.2009.
  86. ↑ Laakso, Ville: Paaministeri Katainen: Nato-keskustelu kaytava lahivuosina 26.5.2013. Yle Uutiset. Viitattu 14.10.2013.
  87. ↑ Katainen liikuttui kertoessaan Kanervan erottamisesta HS.fi . 1.4.2008. Sanoma. Viitattu 22.11.2010.
  88. ↑ Emeritusprof. Pertti Suhosen mielipidekirjoitus Helsingin Sanomissa 3.4.2008 sivu C6
  89. ↑ a b Katainen pyysi anteeksi oppositiolta YLE Uutiset . 5.2.2009. Yleisradio. Viitattu 8.12.2009.
  90. ↑ a b Tikka, Juha-Pekka: Tassa se puhe on: Mita Katainen todella sanoi Venajasta Verkkouutiset . 20.08.2010. Viitattu 14.10.2013.
  91. ↑ Laitinen, Joonas: Kokoomus: Venaja ei ole suurvalta HS.fi . 17.8.2010. Sanoma. Viitattu 22.11.2010.
  92. ↑ Laitinen, Joonas: Katainen arvioi Venajan talouden 700 miljardia liian pieneksi HS.fi . 20.8.2010. Helsingin Sanomat. Viitattu 21.11.2010.
  93. ↑ Antero Eerolan haastattelunauhat Journalisti . 15/2010. Viitattu 14.10.2013.
  94. ↑ Yle varoitti Eerolaa: Kataisen esikunta kaynyt kuumana Kansan Uutiset Verkkolehti . 2.9.2010. Viitattu 25.9.2011.
  95. ↑ Junkkari, Marko: Kataisen haukkuman Yle-toimittajan avustajasuhde paattyi HS.fi . 2.9.2010. Helsingin Sanomat. Viitattu 25.9.2011.
  96. ↑ Paananen, Arja: Venaja-tutkija Arto Luukkanen: Kokoomuksen Venaja-kohu oli vaaliprovokaatio? Iltasanomat.fi . 3.12.2010. IS. Viitattu 30.6.2012.
  97. ↑ Kokoomusministerit: Fortumin myynti hyva ja turvallinen ratkaisu iltalehti.fi . Viitattu 17.9.2016.
  98. ↑ Kuluttajat tyrmistyivat sahkon siirtohinnan ennatyskorotuksista yle.fi . Viitattu 17.9.2016.
  99. ↑ Jyrki Katainen: En sanonut, etta sahkon siirtoon ei tule korotuksia hs.fi . Viitattu 17.9.2016.
  100. ↑ Lahnajarvi, Anne: Mervi Katainen on takavuosien Stadi Cup -tahti  (Arkistoitu) Lansivayla . 12.6.2008. Viitattu 13.10.2013.
  101. ↑ Historia  (Arkistoitu) 27.9.2009. Suomen nuorisovaltuustojen liitto. Viitattu 13.10.2013.
  102. ↑ Jyrki Katainen Kokoomus. Viitattu 13.10.2013.
  103. ↑ Reservin upseerit Katainen ja Ollila saivat ylennykset 4.6.2009. MTV3.fi. Viitattu 8.12.2009.
  104. ↑ Vuoden kayttaytyja Tapaseura. Viitattu 13.10.2013.

Aiheesta muualla [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Edeltaja:
Olli Rehn 		Suomen EU-komissaari
2014?2019 		Seuraaja:
Jutta Urpilainen
Edeltaja:
Mari Kiviniemi 		Suomen paaministeri
2011?2014 		Seuraaja:
Alexander Stubb
Edeltaja:
Eero Heinaluoma 		Suomen valtiovarainministeri
2007?2011 		Seuraaja:
Jutta Urpilainen
Kansallisen Kokoomuksen kansanedustajat
Pohjois-Savon vaalipiirin kansanedustajat
Pohjois-Savon vaalipiirin kansanedustajat 2007 ?2011
Uudenmaan vaalipiirin kansanedustajat
Kansainvaliset
Kansalliset
Henkilot

 

Noudettu kohteesta ” https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Jyrki_Katainen&oldid=22296694 ”