Cesare Borgia

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Cesare Borgia
Valencen herttua
Carraran akatemian kokoelmissa on Altobello Melonen oljyvarimaalaus miehesta, joka oletettavasti esittaa Cesare Borgiaa.
Syntynyt 13. syyskuuta 1475
Rooma , Kirkkovaltio
Kuollut 12. maaliskuuta 1507  (31 vuotta)
Vaiana , Navarran kuningaskunta
Puoliso Albretin Charlotte
Suku Borgia
Isa Aleksanteri VI
Aiti Vannozza dei Cattanei
Nimikirjoitus

Cesare Borgia ( 13. syyskuuta 1475 Rooma , Kirkkovaltio ? 12. maaliskuuta 1507 Vaiana , Navarran kuningaskunta ) oli italialainen kardinaali , poliitikko ja kondottieeri . Han oli Valencen herttua, paavi Aleksanteri VI:n avioton poika ja Lucrezia Borgian veli. [1]

Nuoruus [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Cesare Borgia syntyi Roomassa Borgian sukuun, joka oli alun perin kotoisin Valenciasta . Hanen isansa oli espanjalainen kardinaali Rodrigo Borgia, joka vuonna 1492 valittiin paavi Aleksanteri VI:ksi. Borgian aiti Vannozza di Cattani oli italialainen aatelisnainen ja yksi monista Rodrigo Borgian rakastajattarista. Vannozza synnytti myos Borgian sisarukset Giovannin, Lucrezian ja Goffredon. Hanen isansa kasvatti hanet katolisen kirkon palvelukseen. Borgia opiskeli lakia Perugiassa ja teologiaa Pisassa ennen kuin han siirtyi Rooman Sapienza-yliopistoon . Vuonna 1490 Borgia nimitettiin Pamplonan piispaksi 15 vuoden iassa ja vuonna 1493 Aleksanteri VI nimitti hanet kardinaaliksi 18 vuoden iassa.

Borgian isoveli Giovanni palveli Kirkkovaltion armeijan paallikkona, kunnes han joutui salamurhan uhriksi vuonna 1497. Pian salamurhan jalkeen Borgia otti veljensa viran ja tehtavat. 17. elokuuta 1498 Ranskan kuningas Ludvig XII nimitti Borgian Valencen herttuaksi, mista johtui hanen lempinimensa ”Valentino”. 10. toukokuuta 1499 Borgia avioitui Navarran kuningaskunnan hallitsijan Juhana III:n sisaren Charlotte d’Albret’n kanssa. Avioliitto kuului liittoon Borgian suvun ja Ranskan valilla. Borgialle oli vuonna 1500 syntynyt tytar Louise Borgia avioliitosta Charlotten kanssa seka yksitoista aviotonta lasta useiden rakastajattariensa kanssa.

Ura [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Vuonna 1499 Ludvig XII hyokkasi Milanon kimppuun Pohjois-Italiassa. Borgia matkusti Ludvig XII:n kanssa Milanoon, jossa Gian Giacomo Trivulzio oli syossyt vallasta herttua Ludovico Sforzan . Ranskan voitot houkuttelivat Aleksanteri VI:n lahettamaan Borgian tukahduttamaan kapinallismielisia aineksia Romagnan maakunnassa Keski-Italiassa vuonna 1500. Borgian komennossa oli 10 000 sotilasta, mutta Ranska lahetti Kirkkovaltion joukkojen tueksi 300 ratsuvaen ja 4 000 jalkavaen sotilasta. Borgia valloitti Imolan ja Forlin Caterina Sforzalta , joka hallitsi kaupunkeja vanhimman poikansa Ottaviano Riarion nimissa. Borgia vei Sforzan vangiksi Castel Sant’Angeloon . Han myos valloitti Pesaron Giovanni Sforzalta , Riminin Pandolfo IV Malatestalta ja Faenzan Astorre III Manfredilta . Borgia lupasi suojella Manfredia Roomassa, mutta vuonna 1501 hanet hukutettiin Tiberiin Borgian maarayksesta.

Vuonna 1501 Borgia perusti valloituksilleen Romagnan herttuakunnan. Vuonna 1502 han valloitti Camerinon , Piombinon ja Urbinon . Han myos osallistui ranskalaisten kanssa sotaretkelle Napolin kuningaskuntaa vastaan Etela-Italiassa. Paavin rahalahjoitusten avulla Borgia otti palvelukseensa kondottieerit Oliverotto Euffreduccin , Gian Paolo Baglionin , Vitellozzo Vitellin seka Orsinin veljekset Giulion ja Paolon. Euffreducci, Vitelli ja Orsinit kuitenkin juonittelivat Borgiaa vastaan. Borgia pidatti Euffreduccin ja Vitellin Senigalliassa ja teloitutti heidat.

Kuolema [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Paavi Aleksanteri VI kuoli vuonna 1503, minka jalkeen seuraava paavi Pius III pidatytti Borgian ja vei hanet vangiksi Castel Sant’Angeloon. Borgia kuitenkin pakeni Roomasta. Pius III:n kuoltua kardinaali Giuliano della Rovere valittiin paavi Julius II:ksi , joka maarasi Borgian vangittavaksi. Julius II takavarikoi Borgian valloitukset Keski-Italiassa Kirkkovaltion haltuun ja lahetti Gian Paolo Baglionin pidattamaan hanet Perugian liepeilla. Vuonna 1504 Borgia lahetettiin maanpakoon Espanjaan. Hanet vangittiin Chinchilla de Montearagon linnaan, mutta myohemmin hanet siirrettiin La Motan linnaan Medina del Campossa . Borgia pakeni jalleen vankeudesta ja liittyi lankonsa kuningas Juhana III:n joukkoihin Navarrassa . Vuonna 1507 Juhana III lahetti hanet valloittamaan Vaianan linnan Lerinin kreivilta Loius de Beaumontilta, joka oli liitossa Navarraan hyokanneen Ferdinand Katolilaisen kanssa. Borgia kuitenkin kaatui vihollisen vaijytyksessa. Hanen ruumiinsa riisuttiin alastomaksi ja jatettiin lojumaan maahan.

Borgian jaannokset haudattiin alun perin Santa Marian kirkkoon Vaianassa, mutta vuonna 1527 ruumis siirrettiin Calahorran piispan maarayksesta. Vuoteen 1945 saakka ruumis makasi kadun alla, kunnes tyomiehet kaivoivat luurangon ja siirsivat sen Vaianan kaupungintaloon. Vuonna 1953 ruumis haudattiin muistokiven alle Santa Marian kirkon viereen. 11. maaliskuuta 2007, vuorokausi ennen Borgian kuoleman 500-vuotispaivaa, ruumis siirrettiin takaisin Santa Marian kirkkoon Pamplonan arkkipiispan Fernando Sebastian Aguilarin luvalla. [2]

Perinto [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Cesare Borgia oli yhtena Niccolo Machiavellin kirjan Ruhtinas hyvan ruhtinaan esikuvana. [1] Leonardo da Vinci tyoskenteli Borgialle sotilasinsinoorina ja -arkkitehtina sotakoneiden suunnittelussa. [3]

Lahteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

  1. ↑ a b Cesare Borgia, duke de Valentinois Encyclopedia Britannica. Viitattu 2.6.2012. (englanniksi)
  2. ↑ Malcolm Moore: The rehabilitation of Cesare Borgia 23. tammikuuta 2007. The Daily Telegraph. Viitattu 27.12.2013. (englanniksi)
  3. ↑ Horatio F. Brown: Leonardo Da Vinci And Cesare Borgia Old and Sold. Viitattu 2.6.2012. (englanniksi)

Aiheesta muualla [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Kansainvaliset
Kansalliset
Henkilot
Muut

 

Noudettu kohteesta ” https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Cesare_Borgia&oldid=21691076 ”